Killer Instinct oli aikansa paras kolikkopeli että myöskin konsolipeli.
Vapisin ja sydämmeni tykytti kun pelasin ensimmäisen kerran Killer Instinctia. Pelin uskomattomat grafiikat tekivät minuun lähtemättömän vaikutuksen, joiden edessä olisi jo pelkästään voinut vapista. Mutta se mikä vapinan sai aikaan, oli pelin uskomaton tunnelma. Ensimmäiset pelisessioni SNES:n Killer Instinctin kanssa kuuluvat yhäkkin videopelimuistojeni huippuhetkiin.
N64:n Killer Instinct Goldia haukuttiin hivenen liikaakin. Olihan peli aika vanhan näköinen, mutta hei. Sehän oli kuitenkin Killer Instinct, jonka ylivoimaisesti tärkein ominaisuus oli tallella. Uskomattomat kontrollit käsittämättömällä vauhdilla ja toinen toistaan tyylikkäämmillä comboilla. Ah. Nopeus on nimenomaan juuri se asia mikä nostaa Killer Instinctin kaikkien muiden mätkintöjen yläpuolelle. Tekken ja Virtua Fighter ovat hyviä, mutta ihan liian hitaita. Lisäksi niistä puuttuu tunnelma.
Pelkäsin jo Raren säikähtäneen KIG:n saamasta kritiikistä niin paljon että sarja unohdettaisiin, mutta ei sentään. Odotan sarjalta hivenen uudistuksia, sillä sama vanha konsepti ei välttämättä enää toimi. Uusia hahmoja rutkasti. Fulgoren ja Glaciuksen on vanhoista hahmoista ainakin säästyttävä, vaikkakin uskon että miltei kaikki vanhat tutut löytyvät KI3:ta.
Mätkintäpelien kunkku on palannut!
"ULTIMATE COMBO!"