Nettiyllytysjutussa tuomio
Riihimäen käräjäoikeus antoi torstaina kansliapäätöksen niin sanotussa nettiyllytysjutussa. Ilmeisesti ensimmäisen kerran Suomessa nettikeskustelussa esitetyt kommentit tulkittiin julkiseksi kehottamiseksi rikokseen.
Aktiivinen nettikeskustelija, 30-vuotias haaparantalaismies sai 25 päiväsakon tuomion. Hänen tekstiensä katsottiin johtaneen siihen, että lukuisiin petoksiin syyllistynyt autokauppias "muilutettiin" sorakuopalle Riihimäellä heinäkuussa 2003. Uhri pääsi pakoon. Kyyditsijä sai Kouvolan hovioikeudessa tuomion vapaudenriistosta viime vuoden lopulla.
Käräjäoikeus näki nettikirjoitukset lievemmin kuin valtionsyyttäjä Mika Illman: oikeus torjui ensi- ja toissijaisen rikosnimikkeen eli yllytyksen tai avunannon vapaudenriistoon. Seinäjokelaista nettikeskustelijaa koskeneet syytteet hylättiin kokonaan.
Uhri ei saa korvausta henkisistä kärsimyksistä, koska julkinen kehottaminen rikokseen on rikos yleistä järjestystä vastaan eikä sillä ole asianomistajaa.
Vihjailevaa kirjoittelua
Käräjäoikeus kiinnitti huomiota siihen, että juuri haaparantalainen avasi tahallaan keskustelun autokauppiaasta ja että hän oli sen aktiivisimpia osallistujia.
Haaparantalainen kirjoitti nimimerkillä muun muassa, että "mä voisin tarjota kyydin sinne montulle", "Pitäisikö meidän sille Tommin isälle kansa lähettää kuva rakkaastaan pojastaan ennen kuin joku vahingossa murjoo sitä" ja "Kaikki Tommin kaverit jotka vaan kerkeää paikalle niin menkää käymään siellä Riihimäellä kello 1500".
Oikeuden mielestä kirjoittelu oli kirjaimellisesti tulkittuna lievempää kuin tosiasiallinen sanoma. Käsitystä julkisesta kehottamisesta rikokseen vahvisti se, että sivulliset ilmaisivat huolensa nettikeskustelun sävystä.
Kuvan sai laittaa esille
Syytteen yllytyksestä ja avunannosta vapaudenriistoon kaatoi se, että muiluttajan mukaan kirjoittelulla ei ollut häneen vaikutusta. Haaparantalainen itse taas vakuutti netissä, ettei autokauppiasta ole tarkoitus hakata.
Käräjäoikeus totesi seinäjokelaisen miehen osallistuneen keskusteluun ennen vapaudenriistoa vain kahdesti. Hänen kirjoituksensa eivät olleet riittävän yksilöityjä, eivätkä ne tulleet välttämättä lainkaan muiluttajan tietoon. Uhrin kuvan laittaminen nettiin ilmaisi vain halua varoittaa muita autokauppaa harkitsevia.
Syytettä ajanut valtionsyyttäjä Mika Illman oli tuoreeltaan tyytyväinen ratkaisuun. Hänen tiedossaan ei ole, että nettikeskustelu olisi aiemmin meillä johtanut samanlaiseen tuomioon.
Mahdollisesta valituksesta päättää apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske, jonka ratkaisulla tapaus vietiin alioikeuteen.
Vuonna 2004 voimaan astunut sananvapauslaki tiukensi nettikirjoittelua koskevia säännöksiä.
