VAROITUS: Sisältää avautumista
On totta, että moninpelit eivät ole saavuttaneet tämän konsolisukupolven aikana "valtavaa" menestystä. On myös totta, että kun moninpelaaminen tuli PC:lle, ei se heti napannut kaikkia mukaansa. Mutta siitä mihin ollaan menossa konsolimoninpelaamisessa, voidaan ottaa hyvin esimerkiksi tämänhetkinen tilanne PC-maailmasta. Suosituimmat pelit, ne pelit joita pelataan eniten ja jotka myyvät eniten, ovat moninpelejä. Olisi suorestaan naurettava virhe peli- tai laitevalmistajalta sanoa, että "ei meitä kiinnosta moninpelit" ja olettaa, että sama pätee myös pelaavaan yleisöön.
Kun seuraava konsolisukupolvi julkaistaan, lyön vaikka vetoa että jokaisessa koneessa on jonkinlainen tuki nettipeleille. Nintendo tekee pahimman virheen sitten tuon jo mainitun N64:n kasettiaseman jos se jättää moninpelit kokonaan pois julkaisuistaan. Livellä on käyttäjiä melko paljon ja Sonyn nettipelillä paljon. Nintendolla kourallinen. Sonyn ongelma on lähinnä se, ettei se sido käyttäjiään järjestelmäänsä, joten mikään ei estä heitä vaihtamasta toiseen samalla kun vaihtavat paitaansa. Jos on maksanut vuoden käyttöoikeuden johonkin, niin luultavasti on huomattavasti kiinnostuneempi myös käyttämään sitä sen vuoden ajan.
Sekin on totta, että hyvät pelit puhuvat puolestaan. Mutta kenelle? Luulisin, että hyvät pelit puhuvat automaagisesti sille noin 10% pelaajista (huom. heitetty arvio, todellisesta luvusta minulla ei ole mitään käsitystä) jotka lukevat pelimaailman tapahtumista. Monille pelaaminen on ajanvietettä. Se on sama kuin elokuvien katsominen. Ei sitä varten haluta päntätä lehdistä tietoja mitkä on hyviä pelejä ja mitkä ei. Ei sitä varten haluta tuhota tunteja netissä lukien tälläisiä foorumeita. Monet tekevät ostopäätöksensä kaupassa, katsoen pakettia ja takakantta. Ehkä kaupassa on joku hieno mainos joka kiinnittää huomion. Tai ehkä suosikkisarjan mainoskatkolla on telkkarista jäänyt joku mielikuva.
Sitten kysytäänkin, miksi joku überhyvä, omaperäinen ja tavan tallaajalle vaikeaselkoinen peli, jonka nimi ei sano mitään ei myy, vaikka se olisi vuoden paras peli? Näitä esimerkkejä löytyy PC-maailmastakin aivan riittämiin. Miksei vanhoista virheistä opita mitään? Pelifirmat voisivat palkata Looking Glass -pelitalon entisiä työntekijöitä kertomaan, miten bisnes saadaan ajettua konkkaan vaikka itse pelit ovat lähes parasta mitä 90-luku päällään kantaa.
Pelejä pitää mainostaa. Niitä pitää markkinoida ihmisille, jotka eivät tiedä pelimaailman tapahtumista. Tällä hetkellä Electronic Arts on luultavasti hoitanut tämän osa-alueen kaikista parhaiten, vai miksi muuten pelit kuten NHL 2004, FIFA 2004 ja Need for Speed Underground myyvät yhä enemmän kuin monet muut, jotka ovat saaneet enemmän suitsutusta pelimediassa?
Ja tästä päästäänkin seuraavaan konesukupolveen. Se firma, joka seuraavan konesukupolven voittaa (jos ei synny ns. tasapeliä eli kaikilla myynti melko tasaisissa lukemissa) on paljolti kiinni siitä millaisen kuvan firma antaa ulospäin. Brändi on luotava, maksoi mitä maksoi.
Aina suitsutetaan Japanin merkitystä. Miksi? Siksikö, että suhteessa väkilukuun Japanissa on varmaankin eniten pelaajia? Heidän suhteensa Sonyyn ja Nintendoon on varmasti lähellä sitä mitä suomalainen ajattelee Nokiasta. Itse en ainakaan vaihtaisi mihinkään Siemensiin ennenkö hinta olisi selkeästi halvempi ja ominaisuuksia enemmän. Esimerkiksi Xboxia ei varmasti myydä Japanissa enempää kuin muita koneita, vaikka se olisi miten hyvä tahansa. Minä sanonkin, että unohtakaa Japani. Seuraava sukupolvi ratkaistaan ihan muualla. Se firma joka saa nostettua esim. Yhdysvaltain pelaavien prosenttiluvun samalle tasolle mitä se on Japanissa voi unohtaa rahaongelmat.
Haluaisin nähdä sellaisen tutkimuksen, jossa Nintendon, PS2:n ja Xboxin logoja esitetään kadulla ihmisille, ja katsotaan kuinka moni osaa kertoa mitä ne ovat. Ei ihan sama homma kuin jos näyttää heille esim. Fordin merkkiä. Pelifirmojen pitää viedä mainokset telkkariin, Suomen Kuvalehteen, Imageen, Foorumin seinälle 20 metrin korkuisessa lakasassa, Cosmopolitaniin, McDonaldsiin, yms. Tehdä nimestä tunnettu sellaisillekin jotka eivät edes kuvittelisi omistavansa pelikonetta. Sellaisille joiden mielestä pelaaminen on lasten hommaa. Ja muuttaa se käsitys.
(Virheistä, itkuraivareista ja vastaavista en ota mitään vastuuta, teksti on kirjoitettu sitä mukaa kun asioita tuli mieleen. Jos et pidä siitä mitä luit ylhäällä, niin voi kyynel. Sinua varoitettiin.)
