Vastaus: Viimeisimmät levyhankintasi
Mutta ihan aiheestakin. Kolahti taas muutama CD postiluukusta perusvalikoimaa täydentämään.
Devin Townsend Project - Ki
Mew - No More Stories Are Told Today I'm Sorry They Washed Away / No More Stories The World Is Grey I'm Tired Let's Wash Away
Mewin levy on huomionarvoinen paitsi mittavan nimensä vuoksi myös sen ensimmäisen kappaleen New Terrain, joka takaperin soitettuna on kokonaan toinen kappale Nervous, joissa molemmissa on ihan järkevät sanoituksetkin. Keikoilla ne soitetaan tietysti peräkkäin.
Tämä on CD:n myötä tullut valitettava ongelma. Siinä missä vielä 80-luvullakin julkaistiin hieman useammin 40-50 minuutin mittaisia levyjä vinyylin mitan mukaan nykyään tuotoksia hiotaan studiossa vuositolkulla ja sitten julkaistaan ylipitkä mammutti, jonka kuunteluun pitää suunnilleen varata aika kalenterista. Lähes kaikki yli 70-minuuttiset levyt pysyisivät paljon paremmin kasassa edes vartin viilaamisella, ja tuplalevyn mittaan riittäisi oikeasti todella harvan levyn materiaali. Kai se on jonkun ajatus että pitää antaa rahalle vastinetta kun CD:lle kerran mahtuu.Tajuaisivat nyt useammassakin ilmansuunnassa, että hyvin hyvin harva studioalbumi jaksaa kantaa edes yli 50min aikaa, puhumattakaan tuollaisista yltiöpituuksista.
Aihetta todellakin riittäisi vaikka siihen omaan ketjuunsa. Loudness War on ihan oma ongelmansa, mutta sen taustat ovat jossain aivan muualla kuin itse formaatissa. Alkuperäinen ajatus on masteroida juuri sopivan kovalle että analoginen äänitysmedia ja etenemistie esim. radiossa säilyttää äänen mahdollisimman hyvin. Sitten tajuttiin että kovemmalla oleva kappale jukeboksissa tai radiossa psykologisesti "kuulostaa paremmalta" kuin hieman hiljaisemmalla olevat, ja siitä sitten alkoi sota saada mahdollisimman kova ääni. CD:t kyllä mahdollistavat paremman dynamiikan kuin vinyylit, joilla uran fyysinen koko sanelee rajat yllättävän alas, mutta tällaista on kuultavissa aika harvoilla viimeisen 15 vuoden aikana julkaistuilla levyillä. CD:iden keskimääräiset äänentasot ovat viimeisen noin 15-20 vuoden aikana nousseet lähemmäs 10 desibeliä, mikä tarkoittaa äänenpaineen lähes kymmenkertaistumista. Jos jostain saatte käsiinne 1980-luvulla julkaistun (siis ei remasteroidun!) pop-CD:n kuunnelkaapa ihan piruuttanne. Joo, se kuulostaa hiljaiselta nykystandardeihin tottuneelle, siksi se volume-namiska on keksitty, mutta dynamiikka on jotain aivan muuta.CD äänen julma kovuus, terävyys ja tukkoisuus tekee siitä epämielyttävän kuunnella, kaikki ääni pakattu samalle tasolle joten ääniä ei erota juuri toisistaan (google loudness war), mutta nykypäivänä ei taida kunnon ääntä löytää cd:ltä muualta kun jazzin puolelta. Pitäis varmaan tällekin oma threadi tehdä ennen ku tää taistelu lähtee käsistä tässä threadissä.
Mutta ihan aiheestakin. Kolahti taas muutama CD postiluukusta perusvalikoimaa täydentämään.
Devin Townsend Project - Ki
Mew - No More Stories Are Told Today I'm Sorry They Washed Away / No More Stories The World Is Grey I'm Tired Let's Wash Away
Mewin levy on huomionarvoinen paitsi mittavan nimensä vuoksi myös sen ensimmäisen kappaleen New Terrain, joka takaperin soitettuna on kokonaan toinen kappale Nervous, joissa molemmissa on ihan järkevät sanoituksetkin. Keikoilla ne soitetaan tietysti peräkkäin.