IlpoNuokko
Well-Known Member
Otetaan nyt tauon aikana hieman kantaa.
Se sama vanha mantra vain on päällä joka ikinen vuosi, silloinkin kun Suomi pärjää (eli saavuttaa finaalipaikan): kyse on aina vastustajien huonoudesta, ei Suomen hyvyydestä. Siinä samassa kisojen taso saa dumausta kun tällaisella joukkueella pärjätään. Tätä en tule koskaan ymmärtämään.
Otat ennen kisoja aina saman pessimistisen linjan ja siitä ei luovuta, vaikka Suomi pärjäisikin. Aina se pärjääminen selitetään muiden huonoudella.
Sinä siis "sallit" pelaajille (lue: Granlund) tunteiden näyttämisen esimerkiksi väkivallan keinoin ja jopa ymmärtäen sitä, mutta päävalmentaja ei saa edes vastata toimittajille hieman piikikkäästi? Minä ainakin käsitän vittuilun hieman eri tavalla, esimerkiksi pahoina henkilökohtaisuuksina.
Tämän kiukun kun Jalonen saisi joukkueensa kautta kanavoitua Ruotsi-otteluun...
E
Korjausta tekstiin.
Nämä ennusteesihan ovat joka vuosi samat. Hienoa, että jälleen osui.Itse asiassa omassa mielessäni ennakoin juuri sijoja 5-8, kun lopullisen joukkueen näin ja tarkistin, että mitkäs ne lohkojaot tänä vuonna olivatkaan. Ennakoin mielessäni, että Suomi saavuttaisi lohkossaan sijan 3-4, joka sitten tulikin. Toki se tuli heikommalla pelillä, mitä odotin ja lisäksi Suomi oli vieläkin pahemmin ongelmissa isompia maita vastaan, kuin ennalta odotin. Ennakkoon laskeskelin Suomelle voitot Itävallasta, Norjasta, Tanskasta ja Briteistä sekä 'tasapäistä taistelua' Tsekkiä ja Sveitsiä vastaan. Tsekiltä Harri Säteri ryösti pisteen lähes yksin, vaikka peli noin muuten joukkueelta olikin aivan karmeaa. Kanada antoi Suomelle 5 minuuttia ja 2 maalia eteen ja silti Suomi hävisi. Sveitsiä vastaan ei isossa kuvassa ollut oikein mitään palaa. Itävalta-ottelua en voi kommentoida, koska en ehtinyt sitä katsoa. Näin Suomen johtavan ensimmäisen erän jälkeen 2-0 ja ajattelin, että homma hoidossa ja lopputuloksen nähtyäni ensireaktio oli, että tämä joukkue tosiaan näyttää pystyvän ihan mihin vain.
Se sama vanha mantra vain on päällä joka ikinen vuosi, silloinkin kun Suomi pärjää (eli saavuttaa finaalipaikan): kyse on aina vastustajien huonoudesta, ei Suomen hyvyydestä. Siinä samassa kisojen taso saa dumausta kun tällaisella joukkueella pärjätään. Tätä en tule koskaan ymmärtämään.
Otat ennen kisoja aina saman pessimistisen linjan ja siitä ei luovuta, vaikka Suomi pärjäisikin. Aina se pärjääminen selitetään muiden huonoudella.
Eihän tuossa nyt mitään varsinaista vittuilua ollut, vaan pientä tiuskimista hävityn pelin ja Granlundin ottelun lopussa harrastaman tötöilyn jälkeen.Jalonenkin v*ttuilee toimittajille, jotka kehtaavat häntä grillata vähän tiukemmilla kysymyksillä, eikä vaan hypetetä ja silitetä päätä. Ei ole oikein esimerkillistä käyttäytymistä päävalmentajalta. Ihan oikein toimittajilta, että haastetaan kysymyksillä. Toki kieltämättä aavistuksen yllättävää, että 'kovissa painetiloissa keitetyllä päävalmentajalla' alkaa pokka pettää ja suusta lentelee sammakoita.
”Parempi kuin sulla” – äkäinen Jukka Jalonen piikitteli toimittajaa Ylen haastattelussa
Jukka Jalonen oli kulmikkaalla tuulella Leijonien alkusarjan päättäneen Sveitsi-tappion jälkeen. Etenkin kysymys luottamuksesta joukkueeseen sai päävalmentajan kiukkuiseksi.yle.fi
Sinä siis "sallit" pelaajille (lue: Granlund) tunteiden näyttämisen esimerkiksi väkivallan keinoin ja jopa ymmärtäen sitä, mutta päävalmentaja ei saa edes vastata toimittajille hieman piikikkäästi? Minä ainakin käsitän vittuilun hieman eri tavalla, esimerkiksi pahoina henkilökohtaisuuksina.
Tämän kiukun kun Jalonen saisi joukkueensa kautta kanavoitua Ruotsi-otteluun...
E
Korjausta tekstiin.
Viimeksi muokattu: