No tehdäänpä pieni koe
Pibe sanoi:
Foorumeiden modet ovat hyviä, foorumien ja sivuston ulkoasu ja käytettävyys ovat hyviä, sekä käyttäjäkunta on suurimmaksi osaksi mukava.
Onko tuo nyt ihan oikea mielipiteesi vai yritys miellyttää ylläpitoa, jotta et saisi banaania? Eilisen tapahtumien jälkeen tällainen kysymys kumpuaa pakostakin mieleen.
Minut yllätti kovasti harkitsematon ja perusteeton ratkaisu, jossa yksi käyttäjä bannattiin, koska hän oli esittänyt mielipiteitä, jotka olivat ristiriidassa yhden moderaattorin mielipiteiden kanssa. Ja nämä mielipiteet oli esitetty asiallisesti ja pätevien perusteluiden kera, toisin kuin niin moni viesti tässäkin keskustelussa. Tuo huonosti harkittu banni on kyllä mielestäni asia, joka pitäisi nyt toivon mukaan rauhallisemmassa mielentilassa pikimmiten perua.
Tämä foorumi ei tarvitse sen paremmin lauman mukana kulkevia hymistelijöitä kuin omassa voimantunnossaan uhoavia ja harkitsemattomasti riehuvia käyttäjiä. Mutta asialliseen ajatustenvaihtoon ja harkittuihin perusteluihin kykeneviä kirjoittajia foorumi tarvitsee - kipeästi. Vaikka mielipiteet olisi esitetty provoivastikin, ja vaikka ne olisivatkin erilaisia kuin monen muut näkemykset. Kenties juuri tällaisista näkemyksistä on jopa eniten hyötyä keskustelulle.
Mitä tulee siihen, että kaikki on kaikessa suhteessa kaiken aikaa niin hyvin, että kerrassaan minkäänlaista parantamisen varaa ei löydy, suvaitsen kovasti epäillä.
Ihan yleisellä tasolla ihmiset voisi vaikka ihan omaksi huvikseen jakaa esimerkiksi seuraaviin luokkiin:
1) Mielikuvituksettomat nöyristelijät, jotka ovat sitä mieltä että kaikki on aina ihan hyvin, ei kannata ajatella liikaa itse eikä varsinkaan mihinkään pidä puuttua, ettei vain kukaan hermostuisi tai itselle aiheutuisi harmia. Tämä lammasmaisuus voi johtua ihan vaillinaisesta kapasiteetista ymmärtää havaintoja, omaan itseen kohdistuvan, mahdollisesti negatiivisen huomion pelosta tai esimerkiksi ihan vain laiskuudesta.
2) Mykät pakenijat, jotka kyllä tiedostavat ongelman sellaisen havaitessaan, mutta ovat valmiita sietämään epäkohtaa kunnes se kasvaa liian suureksi. Silloin he eivät yritä korjata tilannetta paremmaksi vaan pakenevat vaitonaisina muualle, toivoen löytävänsä paikan jossa asia on paremmin.
3) Häiriköivät riidanhaastajat, jotka pienenkin epäkohdan havaitessaan puuttuvat siihen ja yrittävät saada aikaan muutoksen parempaan, vaikka se tarkoittaisikin vaivannäköä, metelöintiä ja muiden varpaille astumista.
Mikä näistä toimintamalleista on pitkälä tähtäimillä hyödyllisin paikan kehityksen kannalta?
Samat tyypit jaksaa inistä täällä niin pienistä asioista... Kuinkakohan paljon siellä inistään kun naapuri ajaa nurmikkoa?
Kyllä täällä tosiaankin jonkinlaista ininää kuuluu.
Ensi alkuun oli kyllä esillä yritystä asialliseksi keskusteluksi siitä, mikä on järkevää ja hyväksyttävää toimintaa noin yleensäkin ja erityisesti moderoinnin osalta. Tämän jälkeen sitten alkoi ininä, jossa asiasta keskusteluun sijaan sorrutaan perusteettomaan solvaamiseen, täysin vailla faktapohjaa olevien vihjailujen esittämiseen ja vähäjärkiseen tyhjänjauhamiseen.
Ihan noin yleisenä ohjeena väitän, että jos ininä häiritsee, kannattaa ensimmäiseksi tarkistaa, miltä suunnalta se kuuluu.
Väitänpä, että se periaate, jonka rikkomisesta tämä keskustelu lähti, on olennainen - aivan erityisesti tämän foorumin tyylisissä keskustelupaikoissa. Tokihan keskustelun alkusysäyksessä oli kyse käytännössä pienestä asiasta, mutta silti tärkeästä periaatteesta. Jos itse kuitenkin olet sitä mieltä, että asiassa ei ole minkäänlaista ongelmaa, tekee so toki omasta elämästäsi varmasti monella tapaa helpompaa. Rohkenenpa kuitenkin väittää, että jossakin toisenlaisessa tilanteessa oma kantasi saattaisi sittenkin muuttua, ainakin jos asia esitetään selvemmin.
Ai jumalauta foorumeilla kulkee inisevää natsipedofiilihomorunkkarikännykkäpelaajasakkia. Ihan kuin lukisi Napakoita sanomista!
Jälleen ihan yleisellä tasolla puhuttaessa ei ole kovin edustavaa argumentointia nimitellä ketään natsiksi, pedofiiliksi, runkkariksi tai varsinkaan kännykkäpelaajaksi. Siten antaa helposti erilaisen kuvan itsestään kuin ehkä toivoisi.
