Vuosikin vaihtui, tässä vähän myöhässä hoksasin, joten ehkä voisi katsella mitä tuli pelattua Game Passista.
Tässä siis oma listaukseni peleistä, jotka olen Game Passin kautta aloittanut (mutten välttämättä pelannut loppuun) vuonna 2022.
Vuosi 2022 on alkanut Game Passin kanssa purkamisella
Unpackingin merkeissä. Ihan kiva kokemus mutta ei siitä lopulta kauheasti jäänyt käteen.
Sen jälkeen on ollut vuorossa luolastorymyämistä
Spelunky 2:n merkeissä. Ykköstä pelailin paljon enemmän ja senkin suhteen kyllästyin lopulta pelin vaikeuteen ja tämä kakkonen jäi lähinnä pitemmän testin muotoon. Varmasti hyvä peli jos tykkää.
Sitten päästiin vuoden ensimmäisen timantin pariin, sillä
Death's Door oli ihan hiton kova yhdistelmä kenties 2D-Zeldaa ja soulsia.
Sen jälkeen tuli vietettyä parisen tuntia kaupunkien rakentelun parissa.
Townscraper oli koettu tosiaan parissa tunnissa ja tuntui enemmän joltain tekniikkademolta.
Hieman erikoisempi puzzletasohyppely
The Pedestrian oli oikein viihdyttävä teos.
Aiemman kanssa erikoisempaa menoa tarjosi
Gorogoa.
Telling Lies oli varsin mielenkiintoinen peli ja tarinaa seurasi ja tutki innolla.
Jonkinlaista klassikkoa tuli testattua
Katamari Damacy Rerollin muodossa. Ihan kiva teos mutta ikä näkyy. Aikansa teokseksi kyllä todella huikea kun vielä nykyäänkin mietin että miten ovat toteuttaneet sen pallon skaalautumisen.
Death's Doorin "merkeissä" jatkoi
Tunic, joka oli ihan huikea! Pelin idea omasta kielestä ja ohjekirjan palasista yhdessä kaiken muun kanssa teki pelistä todella mieleenpainuvan kokemuksen.
TMNT: Shredder's Revenge oli oikein hyvä klassinen beat 'em up tuotuna nykyaikaan. Genre ei kuitenkaan niin paljoa itseä kiinnosta, joten jäi pariin läpäisyyn.
Mustavalkoinen
Trek to Yomi oli mukavan haastava teos.
Taloja tuli ehostettua mahdollisimman vähäisellä vaivalla
House Flipperin parissa. Ne asunnot oli ihan järkyttäviä ja tein vain ns. "bare minimum" mitä vaadittiin ja valitsin tarkoituksella mahdollisimman typerät värit ja kalusteet asuntoihin. Viihdyin
Hankin jostain oudosta syystä VR-pääkivun kaltaisen olon
Powerwash Simulatorin parista, joten se jäi kesken jonnekin leikkikentän pesuun. En tiedä mikä pelissä aiheutti sen olon kun yleensä mikään peli ei sellaista VR-pelien lisäksi aiheuta.
Kentucky Road Zero oli lopulta pienoinen pettymys mutta oudon maailmansa vuoksi sen halusi pelata läpi.
Ehdottomasti vuoden kovimpiin yllättäjiin kuului
Sniper Elite 5, joka on jo lähempänä Hitmania kuin aiempia Sniper Elite -pelejä. Tätä lisää! Asensin jopa aiemman pelin että jos jotain yhtä loistavaa on jäänyt välistä. Kolmonen ei ainakaan ollut yhtä hyvä kuin uusin eikä nelonenkaan ihan yhtä sulava ja viihdyttävä ekan kentän perusteella ole kuin SE5. Cooppina myös ihan järkyttävän hauska peli.
Tarinavetoisessa
Road 96:ssa omaksuin useiden teinien roolin ja pakoilin vanhempia, valtiota ja ties mitä. Todella mielenkiintoinen ja hyvä peli.
Pirteän ulkoasun omaava
Tinykin oli myös pelattavuudeltaan mukava ja viihdyttävä vanhan tyylinen keräilytasohypähtely. Enemmänkin olisi jaksanut pelata.
Tarinavetoinen
A Memoir Blue oli lähinnä välipala. Ihan kiva tarina mutta muistan lähinnä veden ja tietyn tunnelman.
Aiemmin pelattu Telling Lies oli ihan kiva mutta
Immortality oli jo jotain ihan muuta. Tajunnanräjäyttävä tarina, mielenkiintoiset erilliset juonet sekä pääjuoni, näyttely. Kaikki täyttä timanttia.
Prodeus oli retroräiskintää. Näihin saattaa saada yliannostuksen nykyään mutta minulle maistui kun ei näitä kauheasti ole kuluttanut.
Retrohtava ja erikoisen maailman sisältävä
Signalis oli todella mahtava teos.
Vampire Survivors pelasi itse itseään tunti toisensa perään ja minä menin siinä mukana.
Mielenkiintoiselta näyttävä ja lupaavasti alkanut
Somerville oli lopulta pienoinen pettymys. Ihan kiva mutta ei mikään uusi Limbo tms.
Eastward on aika kädenlämpöisen oloinen retrorpg(?), joka on vielä kesken koska sen pariin täytyy aina vähän "raahautua".
Metal: Helsingeriä testailin parin kentän jälkeen ja tarkoitus palata jatkamaan mutta on jäänyt lojumaan. Hyvältä kuitenkin vaikutti.
Odotin etukäteen ja olin pitkään pelatessanikin innoissani
High on Life:sta mutta pelin antimet eivät ihan riittäneet loppuun asti. Syynä tosin pitkälti myös oma pakonomainen joka paikan tutkiminen ja kaiken etsiminen, sillä iso osa tympääntymisestä johtui kamojen perässä juoksemisesta.
Summaus:
26 peliä. Pääosa pienempää ja vähemmän tunnettua. "Isoin" teos kenties Sniper Elite 5, joka ei sekään kai mikään kovin ison budjetin tapaus. Useampi teos, jotka näkyneet paljon ainakin pelaajien jutuissa ja vuoden parhaissa peleissä: Vampire Survivors, Tunic, Death's Door, Immortality.
Ne omat "hitit" noista: Immortality, Sniper Elite 5, Signalis, Tunic, Tinykin, Road 96, Death's Door. Näitä kaikki yhdistää ehkä se, että tulivat tavalla tai toisella puun takaa. En odottanut välttämättä ihmeitä mutta tarjoilivat sitten jotain mitä en odottanut. Yhä jaksaa ihmetyttää että Sniper Elite 5 on niin helvetin hyvä peli
No entä pettymyksiä, turhuuksia, huonouksia? Katamari Damacy oli vähemmän ihmeellinen mitä odotin. Lisäksi järkyttävät kontrollit pilasi fiilistä. Spelunky 2:sta olisin halunnut tykätä enemmän mutta ei vain maistu. Yleisesti ottaen ei kuitenkaan mitään sellaista minkä testaaminen tai pelaaminen olisi harmittanut.
Jos noille haluaa jotain arvoa laskea niin jo 10 euron kappalehinnalla nuo olisivat maksaneet eri kautta hankittuna 260 euroa. Oikea hinta olisi varmaan jotain viitisen sataa tai enemmän. Ja toki, silloin ne olisivat omia, mutta näistäkään en kovin montaa hyllyyni joko haluaisi tai edes saa koska fyysisiä kappaleita ei ole tarjolla. Heitän mutulla että ehkä kahdeksan peliä saisi fyysisenä ostettua.
Näin kun tätä listaani katsoo niin ei se mitenkään ihmeellinen lopulta ole. Hyviä, viihdyttäviä pelejä ja useampia merkkitapauskin toki mahtuu mukaan mutta aika peruskamaa varmaan jos enemmän maistuu "myydyimmät top 10"-listan kama. Tykkään itse pelailla ja kokeilla vähän kaikkea niin että voi yllättyä, kuten nytkin tapahtui useamman, jopa hyvin tunnetun nimikkeen kohdalla (oikeasti, miten voi VIIDES Sniper Elite yllättää?).
pelaaja.fi
