Vastaus: PlayStation VR - lasit virtuaalitodellisuuteen
Tässä nyt oon aikalailla neljästä saakka pelaillut noita demoja ja pojan kanssa Playroomia tuli pelailtua. Latasin jenkkilän storesta "demolevyn", koska siinä oli enemmän sisältöä, kuin tuossa mukana tulleessa levyssä.
Aluksi oli fiilikset aika laimeat ja mietin johtuuko se, että olen käyttänyt Gear VR-laseja, vaikka en kyllä pitkään aikaan. Ei tullut oikein mitään WAU fiiliksiä, eikä oikein tuntunut että olisi ollut missään muualla kuin omassa olohuoneessa. Kuvanlaatu myös hieman harmitti aluksi ja se "verkko" kuvassa. Mutta kun niihin tottui, niin ei ole pahemmin haitannut enää. Tottakai kuvanlaatu ja tuo verkon näkyvyys riippuu paljon pelistä ja kuinka hyvin se on tehty. Joissakin sitä verkkoa tuskin huomaa ja toisissa se näkyy ikävän selkeästi. Ohjaimen liikkeiden seurannan tarkkuus on todella huono. Movekapulat ajaa varmasti paremmin asiansa, mutta en löytänyt latauspiuhaa niihin, joten en tiedä niistä sen enempää. Asennus oli helppoa ja nopeaa. Lasit on mukavat päässä. Ei ole tänään ollut kertaakaan oloa, että pitäisi ottaa pois päästä. Kameran sijoituksessa oli ongelmia ja piti teippiä käyttää, että pysyy paikoillaan. Itse pistin sen aika ylös ja on ollut hyvä siellä.
Ensimmäiset hyvät fiilikset tuli Rigs demosta. Kuvanlaatu oli riittävän hyvä ja pelissä oli meininkiä ja hypyt tuntui vatsanpohjassa. Huomenna ostan Rigsin varmasti.
Toinen hyvä fiilis tuli pelatessa 3v pojan kanssa kissa ja hiiri peliä sekä etsintäkuulutuspeliä, jossa pojan piti kuvailla minulle (sheriffille) roiston tuntomerkit, että tiedän kenet ammun. Se oli molemmille hauskaa.
Sitten tulikin ilta ja jäin yksin lasien kanssa alakertaan ja pistin valot pois, niin tulihan sitä fiilistä vähän enemmän. Kyllä se vaatii hiljaisen ympäristön, että ainakin minä voin kunnolla uppoutua virtuaalimaailmaan.
Nyt illalla kokeilin Kitchen demoa, enkä uskaltanut katsoa loppuun saakka

Kauhupeleihin ja elämyksiin VR-lasit on parasta. Pakkohan se on joku kauhupeli ostaa ja pakottaa itsensä pelkäämään, on se niin kivaa. Ja tietysti pistää kaverit säikkymään.
Parhaat fiilikset ja elämykset sain semmoisista peleistä ja jutuista, joista en ilman laseja tykkäisi ollenkaan. Ja ne oli aivan mahtavia.
Allumette oli tarina tytöstä, joka asuu kaupungissa pilvien päällä. Siinä kun muisti, että tässähän voi tosiaan liikuttaa päätä ja kurkkia paikkoihin joihin ei muuten näkisi, niin se viehätti ihan älyttömästi. Todella hienosta tehty.
Wayward Sky oli myös todella siisti. Se on sivustapäin kuvattu peli. Ilmeisesti tasohyppely. En ole ikinä ollut kiinnostunut tuon tyyppisistä peleistä, mutta VR-laseilla se oli mahtavaa.
Nuo molemmat oli jenkkilän demoissa.
Muut demot ei iskenyt niin paljoa, että miettisin ostavani niitä. Pakko sanoa tuosta Driveclubista, että minun silmään se oli rumin tekele noista demoista.
Cinema modessa pelasin War Thunderia ja en pelaa toista kertaa, ellei ole pakko. Jos telkkari on varattu ja pelihimo iskee, niin sitten voin tuolla ehkä hetken pelailla normipelejä. Jotain leffaa luulisin voivani katsoa, jos tulee semmoinen sovellus, jossa istutaan siellä elokuvateatterissa. Ainakin Gear VRllä oli ihan hauska katsoa, kun kytki äänet kotiteatteriin, niin tuntui olevansa siellä teatterissa. Mutta jos joku meinasi käyttää enemmän tuota kakkosnäyttönä normipeleihin ja leffoihin, niin en suosittele.
London heist ja muutama muu demo on vielä testaamatta, kunnes saan movet ladattua.