Vastaus: Mafia III
Pakko tarjota omat viisi senttiäni keskusteluun, koska monen mielipide poikkeaa todella vahvasti omasta kokemuksestani.
Koen, että on tärkeää lähteä jo ennakko-odotuksista, jotta peliarviota voi lukea mahdollisimman hyödyllisenä. Historiani Mafia-pelien kanssa rajoittuu ensimmäiseenosaan, jota tuli pelailtua melko paljonkin aikanaan. Kakkosen jätin hyllyyn suosiolla, koska ymmärsin, että kyseessä on melkoisen putkipainotteinen kokemus.
Kun Mafia 3:sta tuli ensimmäiset gameplayt esille, olin myyty. Ensiksi, asetelema oli uusi. Ei nykyaikaan tai tulevaisuuteen sijoittuvaa avointa maailmaa, vaan tiukasti omaan aikakauteensa sidottu kokemus. Toiseksi, yksittäinen asia, mutta itselleni äärimmäisen tärkeä. Fysiikat, ne dynaamiset fyysikat! Päähahmomme pamautti vihulaista, joka horjahti sohvan tai vastaavan esteen yli. Aseissa tuntui olevan potkua. Nautin.
Mietin pelin ennakkotilaamista, koska julkaisija teki päätöksen olla lähettämättä arviointiversioita. Epäilytti ja paljon. Tämä oli kuitenkin loppuvuoden odotetuin peli itselleni, joten rohkaistuin, tilasin ja latasin 6h ennen julkaisua.
Sitten itse kokemukseen. Takana on arviolta 6h peliä takana, eikä peli todella ole pettänyt odotuksia. Tunnelma on alkuhypen mukainen. On todella piristävää nähdä jotakin uutta nykyaika/tulevaisuus-keskeisten pelien rinnalla. Soundtrack on kohdillaan, autot ovat kohdillaan, NPC-hahmojen asenteet ovat kohdillaan. Peli nostaa tärkeitä kysymyksiä liittyen tasa-arvoon, syrjintään ja rasismiin.
Itselleni ennakkoon odotetuin, dynaaminen taistelu-systeemi, on paikallaan. Aseissa on munaa ja osumat ovat näyttäviä ja tuntuvia. Tehtävät tuntuvat realistisilta (ainakin realistisemmilta, kuin vaikkapa GTA:ssa). Ne ovat pääsääntöisesti hyvin pienimuotoisia, mistä itse pidän. Olen kaivannut peliä, missä rötöstelyyn otettaisiin todentuntuisempi näkökulma. Yksi tehtävä voi kestää parhaimmillaan 30 sekuntia, jos sopiva strategia ja tulokulma löytyy. Kävelet tilanteeseen, annat aseen laulaa ja viholliset lakoavat brutaalisti. Poistu paikalta. Vähemmistössä ovat tehtävät, joissa kymmenien vihollisten laumat vyöryvät päälle ja pelaaja tyhjentää toistasataa luotia ilman pelkoa kuolemasta.
Tehtäviä on mahdollista myös lähestyä eri tavoin. Stealth – aseet laulaa – vastakkainasettelu on selkein kontrasti, mutta kaikkea tältä väliltä löytyy myös. Menetkö etu- vai takaovesta, tapatko kaikki viholliset matkalta vai hiivitkö ohi. Käytätkö räjähteitä vai tarkka-ammutko viholliset jo kauempaa. Mahdollisuuksia on, kunhan niihin tarttuu. Kuolema myös korjaa kohtuullisen herkästi, jos ei yhtään mieti, mitä tekee.
Kiitosta on annettava myös poliisien toiminnasta. Avoimen maailman kaupunki-rikos peleissä (GTA lähinnä) poliisien toiminta on aina häirinnyt itseäni. Mistä poliiseille selviää tehty rikos, mistä rikoksesta partio tulee jne. Mafia 3 tarjoaa selkeän selityksen, miten poliisien tekoäly toimii. Jos sivullinen näkee rikoksen, hän voi soittaa siitä poliisille. Jos ehdit hiljentämään todistajan tätä ennen, ei soittoa eikä näin ollen myöskään partiota tule. Lisäksi eri alueilla poliisien toiminta vaihtelee (rikkailla alueilla se reagoi nopeammin, joillakin alueilla ei lainkaan jne), mikä hienoa yksityiskohtaisuutta sekin.
Pelin rakennetta on valitettu yksitoikkoiseksi. Osin ymmärrän kritiikin, mutta omalla kohdallani eri vaihtoehtojen kirjo ja yksinkertaisesti mäyhäämisen hauskuus ovat estäneet kyllästymisen. Rakenteessa pidän siitä, ettei kartalle vain lyödä tuhatta asiaa tehtäväksi, vaan tehtävät avautuvat tarinan myötä. Tehtävää ei ainakaan ensimmäiseen 6h ole myöskään ähkyksi ja turhanpäiväisyydet loistavat lähinnä poissaolollaan. En ikinä ymmärtänyt esim. GTA 5:den harrastus- ym. mahdollisuuksia. Ne veivät vain huomiota pois itse asiasta, eli rikollisen uran rakentamisesta.
Lyhyesti muiden mainitsemista ongelmista: grafiikka on mielestäni oikein sujuvaa ja toimivaa (Ps4). FPS-droppeja ei ole tullut juurikaan vastaan. Ei ruudunpäivitys varsinaisesti silmiä hivele, mutta eipä se kokemusta juuri haitannutkaan ole. Bugeja on tullut vastaan joitakin- auto ei käynnisty, viholliset spawnanneet etenemiseen kannalta hankalaan paikkaan jne. Ei mitään peliä hajottavaa kuitenkaan. Häiritsevintä on ollut piirtoetäisyys. Esim. veneillessä olen karauttanut maihin ihan vain piirtoetäisyydestä johtuen, mikä tarkoitti koko tehtävän alusta aloittamista.
Oma kritiikkini kohdistuu pieniin pelillisiin ratkaisuihin. Paikasta toiseen ravaamista on välillä liikaa. Lisäksi reitit ovat välillä (esimerkiksi vesiteissä) hieman huonosti mietittyjä. Pelintekijät miettivät yleensä hyvin tarkkaan, miten pelaajan logiikka toimii reittihauissa yms. Joissakin kohdissa tähän olisin toivonut parannusta, mutta jälleen, ei todellakaan mitään peliä rikkovaa ja kokonaisuudessa melko pieniä valituksen aiheita ainakin näin alkuun.
Miten tämä vertautuu GTA 5, joka lienee lähin kilpailija? Mielestäni Mafia 3 on mielenkiintoisempi, tiiviimpi, rankempi ja parempi kokemus, mutta hiomattomampi. Tämä, kuten koko tämä teksti, on toki todella subjektiivinen mielipide, jota ei tule ottaa minkäänlaisena totuutena. Ehkä kaikki sen ymmärtävätkin.
Koontina: Peli on yksi harvoista tapauksista, joissa hype on omalla kohdallani pitkälti täyttynyt. Voisin jauhaa pelistä näinkin lyhyen peliajan jälkeen vielä paljon, mutta ehkä tämä riittää tältä erää. Aika tulee näyttämään, miten pitkäikäinen peli on, ja löytyykö ässiä hihasta pitkällä tähtäimellä. Ainakin mitä netistä olen lukenut, vaikuttaisi, että lisää optioita aukeaa tarinan myötä. Toivottavasti saan viimeinkin luoda oman rikollisimperiumini.