Joelin kuolema oli jotenkin arvattavissa melko alussa kun Abby ensimmäisen kerran esitettiin, kun pääsivät muureille, kävi äkkiä selväksi että jonkun perässä ovat, viimeistään silloin kun Abby juoksi hordea pakoon ja pääsivät porukalla mökille. Silti kun se tapahtui oli semmonen "holy fuck" meininki, näinkö tässä sit oikeasti kävi.
Ellien huutaessaan "I will kill you" oletin tarinasta tulevan john wick tyylinen kosto tarina, toisin kuitenkin kävi. Alku järkytyksestä huolimatta alkoi palaset vaan kolahtaa kohilleen, en näe mitenkään järkevänä tarinan kannalta miten Joelin ja Ellien seikkailua oltais voitu jatkaa tässä oih niin vihatussa jatko-osassa, toki oltais voitu näille kahdelle tehää joku kaikkia mielyttävä toinen halki ameerikan kävelytarina, en vaan itse näe siinä mitään uutta, Joel ja Ellien tarina päättyi ekassa osassa, se oli Ellien kasvutarina, kakkos-osassa Ellie jo osasi uida ja soittaa kitaraa, laulaa, kaikkea mitä Joel lupasi Ellille opettaa.
Joel pelasti Ellien ykkösosassa kuitenkin ihan henkilökohtaisista syistä, hän alkoi pikkuhiljaa näkemään Elliessä omaa tytärtään, aina vilkuilessa välillä sen rikkinäistä tyttäreltään lahjaksi saatua kelloa kun puhui Ellielle, mutta kaikella on kuitenkin seurauksensa, se käy hyvin selväksi jatko-osassa. Tarinasta ei mitenkään olisi voitu saada taas kerran Joelin ja Ellien seikkailua. Ellie jopa vihasi Joelia sen takia että se pelasti hänet, Ellille se leikkaus olisi merkinny jotain jonka Joel häneltä vei.
Ellien kanssa kun pelasin, olin toki vihainen Joelin kuolemasta, vihasin jopa Abbyä ja sen tovereita, koko ajan halusin päästä lähemmäs heitä jotta pääsisin kostamaan, kunnes tuli Abbyn osuus pelata, olin että onko ihan pakko! Mutta kuinkas kävikään, ajan myötä myös Abbyn tarina kerrottiin, sen kaverit, heidän tarina. Tarinassa kun on aina kaksi puolta, kumpi on se paha, kumpi on oikeassa ja kumpi nyt ansaitsee sen koston. Tajusin että ei kumpikaan, ajan myötä aloin sitten itseasiassa jopa hieman vihaamaan Ellietä ja sen henkilökohtaista kostoa. Tämä käsikirjoitus on videopeleissä niin harvinaista ja suorastaan nerokasta, herättää pelaajassa vihan tunnetta, myötätuntoa molempien henkilöiden välillä. Ei ole vain kuten hollywood pläjäyksissä, "this is a good guy, and this is the bad guy" Hahmot ovat vain selviytyjiä muiden joukossa post apocalyptisessä maailmassa, kaikilla on oma tarina.
Tarina antaa helposti tilaa jopa Part 3.lle, se että saadaanko aina mukaan ne rakastetut turvalliset hahmot ovat asia erikseen ja se että saadanko aina tarinasta se turvallinen kaikkia miellyttävä, Ellie kuitenkin säilytettiin elossa (onneksi), joten joku päähahmo on oltava mukana. Se ketä matkan varrella tulee mukaan, on vain mielikuvitus rajana.
Tarina kulki kun rasvattu kello, kaikki palaset vain loksahti kohilleen, takautumissa kerrottiin molempien tarinat. Kyllä tästä voi kertoa yhtä sun toista, mutta en viiti nyt ihan romaania tänne kirjoittaa, sanon vaan sen että peli osui ja uppos ja sen tarinan ymmärtää jos sen antaa ymmärtää eikä ala itkemään sen päähahmon kuolemaa ja havittelemaan sen turvallisen tarinan ympärille.
Mutta, joka tapauksessa, kyseessä on vain videopeli. Niitä tulee ja niitä menee, uudet tekeleet ilmestyy ja vanhat jää vain muistoihin. Jotkut toki enemmän kun toiset.
GOTY 2020