Syöttöpeli oli aikaa kaameaa (oli myös Tanskaa vastaan eilen). Jotenkin tuntuu että vaikkei olisi kiire niin syötöt ei löydä perille edes alhaalla perus pakki - pakki pelissä.
Suomen puolustus ei kestä minkäänlaista korkeaa paineistusta. (ei päästä paineen alta poies)
Tämä johtuu puhtaasti puolustajien järkyttävästä taitovajeesta. Puukätisillä pakeilla on vaikeaa saada aikaan laatuluokan pystysyöttöjä. Toki siellä on suurelta osin puukäsiä ottamassa vastaankin niitä syöttöjä, niin siksi Suomen peli onkin ollut vähänkään kovempia maita vastaan niin kaameaa katsottavaa. Ja siksi turpaan onkin tullut joka kerta noita kovempia vastaan niin näissä kisoissa, kuin edellisissäkin.
Paineistusta ei kestetä, koska koko ajan joudutaan pelaamaan omien taitojen aivan ylärajoilla, jopa yli niiden. Se aiheuttaa niitä haksahduksia ja kammomenetyksiä sitten ja tulokset ovat nähtävissä. Peruspakeilta saa peruspeliä, mutta se ei kovempia maita vastaan riitä kuin korkeintaan selviytymistaisteluun ja viivyttelytaisteluun.
Granlundilta ihan käsittämättömän pimeä hetki pelin lopussa. Saas nähdä tuleeko mustaa ja äijä joutuu jättämään seuraavan(t) pelin(t) väliin. Jos ihan puolueettomasti katsoisin tilannetta niin todellakin antaisin pelirangaistuksen. Oli täsmälleen samanmoinen poikkari mitä Conor sain änärissä äsköttäin.
Granlundilla iski turhautuminen tähän tämän joukkueen p*skaan. Hän on joukkueen ainoa kunnon tähti ja taitopelaaja, joka tarvitsisi laadukkaan maalintekijän rinnalleen, jolle jakaa niitä oivaltavia namupasseja. Jukka jätti jostain syystä maalintekijät valitsematta joukkueeseen, joten Mikke on nyt joutunut 7 peliä pelaamaan ihan puukäsien kanssa samalla, kun häneltä odotetaan tehoja, johtajuutta ja joukkueen kantamista reppuselässä. En yhtään ihmettele.
Leijonatuomio niputtaa Leijonien tuoreimman tappiopelin.
www.is.fi
Kuten lehtijutusta käy ilmi, niin valmennusjohto ei ole ollut enää menneiden vuosien tasolla. Tappiot selitetään pelaajien tasolla, eikä viivelähtöpelityylissä nähdä mitään vikaa. Suomi on pelannut niin kauan tuota samaa trappia ja yltiövarovaista ja äärihidasta hyökkäyksiin lähtöä, että heikommallakin valmennuksella operoivat maat ovat scoutanneet sen. Kun painetta annetaan, niin vajavaisilla kiekollisilla taidoilla varustetuille pelaajille sattuu virheitä ja se näkyy sinä pelinä, mitä Suomi on nyt tuottanut. Jaloselta aika hävytöntä puhetta heittää pelaajiaan bussin alle tuollaisilla lausunnoilla ja vihjailuilla, kun hän itse on joukkueen valinnut. Kantakoon vastuunsa! Ja peiliin kannattaa katsoa, jos tämä nimilista tosiaan oli se paras, joka suostui kisoihin lähtemään. Kannattaa miettiä, miksi se kieltäytyjien lista on joka vuosi niin pitkä! NHL-starat eivät halua tulla tuota hidastelupeliä pelaamaan, kun omassa liigassaan ovat tottuneet siihen, että mennään ja käännetään peliä vauhdilla, hyökkäyksessä saa soveltaa ja yrittää kikkoja. Jalosen paskahousukiekossa riiston jälkeen pakitetaan oman maalin taakse odottelemaan 5-10 sekunniksi ja sitten lähdetään varman päälle hyökkäämään, jolloin vastustaja on jo ehtinyt ryhmittymään ja sumputtamaan.
Mikko Rantanen on tehnyt kadella edellisellä kaudella 100+ pistettä NHL-runkosarjassa, mutta ei päässyt yhtään viime kevään kisoissa omalle tasolleen, koska piti pelata Jalosen kiekkoa ja EHT-tason ketjukaverit olivat paria luokkaa huonompia ja pelinopeudellisesti hitaampia.
Granlundissa näkyy näissä kisoissa aivan samoja piirteitä. Jalosen hidastelukiekko ei sovi taitopelaajille. Jalonen ei osaa sopeuttaa pelikirjaansa, eikä hän osaa valmentaa taitopelaajia, joille pitäisi antaa sopivassa määrin vapauksia, eikä iskeä siihen samaan duunarimuottiin. Jalosen pelillä saadaan tehtyä kovempien vastustajien pelistä 'vaikeampaa', mutta taitovaje hänen joukkueissaan tekee sen, että se on lopulta viivyttelytaistelua parempia pelaajia vastaan. Ilman ihmeitä tulee kuitenkin turpaan, mutta yleensä 'kohtuullisella erolla', jonka jälkeen voi sitten matsin jälkeen haastattelussa sanoa "Roikuttiin ihan hyvin mukana, oli pari paikkaa, mutta ei tällä joukkueella nyt oikein parempaankaan pystytty.". Tekosyyt ovat siis valmiina tappion hetkellä, mutta jos voitetaan, niin sitten voi kehua itseä ja omaa pelikirjaa.
Harmi, ettei Itävalta kestänyt paineitaan. Olisi ollut kaikille parasta, että Suomi olisi jäänyt lohkoon. Se olisi varmasti herättänyt liitonkin väkeä tarkastelemaan tilannetta kriittisemmin. Toki Suomen puolivälieräpaikka kertoo myös karua kieltä kisojen tasosta. 3 voittoa 7 pelistä riittää jatkoon umpipaskalla pelillä. Jos ja kun Suomi häviää Ruotsille huomenna, niin Suomi ei ole sitten kaksiin kisoihin voittanut yhtään ottelua varteenotettavaa jääkiekkomaata vastaan. Siinä on kylmää faktaa. Jalosen jälkeen pelikirjan täytyy uudistua ja pitää alkaa tapahtumaan. 2026 on olympialaiset, joihin NHL-tähdet ovat tulossa todella pitkän tauon jälkeen. Silloin pelin pitää olla sellaisessa kunnossa, että Suomen parhaista saadaan maksimit irti. Silloin ratkaistaan se de facto maailman paras jääkiekkomaa, kun parhaat ovat pelaamassa.
Huomiselle illalle toiveissa oikein kunnon ilotulitus Ruotsin toimesta, niin heräävät liiton herrat viimeistänsä. Toivottavasti Ruotsi paukuttaa 4-5 maalin voiton vähintään, niin saa Jalonenkin ansaitsemansa läksiäiset. Pääsevät Suomen pelaajatkin samassa kaukalossa ihastelemaan, kuinka sitä peliä avataan oikein taitopakkien,
Erik Karlssonin ja
Victor Hedmanin, toimesta. Siitä mallia sitten omiin tuleviin harjoitteisiin.