Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)
Pelien hinnoista
- Viestiketjun aloittaja jryi
- Aloituspäivämäärä
J.Sunderland
Well-Known Member
PC:lla nyt ainakin on kyllä hinnat huomattavasti alempana kuin konsoleilla, joten konsoleilla saisi kyllä olla halvempaakin.
Mutta onko siis myös kehitysbudjetit kasvaneet liikaa ja pienemmästä määrästä ostajia pitää puristaa isompia summia?
Pyh. AAA-pelit ja niiden pelaaminen on kallista. Jos pelaa vain niitä ja kaikki on vieläpä pakko saada heti julkaisussa niin totta kai se on kallista.
Pelaaminen on oikeasti halpaa ja jos haluaa, niin pääsee erittäin halvalla. Ilmiselviä keinoja siihen on käytettyjen osto ja alennukset.
Mutta vähän veikkaan että tässäkin "pelaaminen" on taas sitä hitti-AAAA:n pelaamista eikä mitään muuta lasketa mukaan.
Free to Playn suosion veikkaan taas johtuvan muustakin kuin ilmaisuudesta. Fortnite ja vastaavat on ilmiöitä, joissa "pitää" olla mukana. Itse ei toki ole koska olen wanha mutta omassa jälkikasvussa näkyy kyllä mitkä siellä trendaa. Fortnite, Brawl Stars, jne. Täällä olisi hyllyt täynnä pelejä vuosikymmenten edestä mutta se on aina se Fortnite mitä täälläkin pelataan. Eikä se liity ilmaisuuteen mitenkään kun lapsella on käytettävissä kaikki konsolit ja pelit mitä olen hankkinut. Nuorempana homma lähtikin Marioilla ja muilla eikä jumituttu yhteen peliin. Nyt kaverit pelaa Forttia ja Brawlia, joten niitä pelataan. Pitäähän sieltä passista ne hahmot ja muut saada jne.
Toisaalta lapsien homma on sitä että vihkiydytään johonkin yhteen asiaan todella kauaksi aikaa, joten ehkä kyse ei ole edes pelkästään peleistä.
Mitä nyt sitten luxury hobby tarkoittaakaan, periaatteessa kaikki elektroninen viihde on jollain tavalla luksusta. Ostaahan jengi jotain tonnin televisioita ja älypuhelimia, sekä pyörittää useita suoratoistopalveluita per kk... kyllä niissäkin saa rahan äkkiä palamaan. Moni tuntuu myös unohtavan että jo 90-luvulla jos osti uutena NES tai SNES pelin niin siitä sai pulittaa 500-600 markkaa (tästä on itsellänikin jokune todiste pelikaapissa), joka oli tuohon aikaan aika paljon rahaa. Konsoli laitteet ehkä ollut halvempia tuolloin? En tiiä.
Joka tapauksesa, kaikki hinnat nousee, ei voi mittään. Jokaisen kuluttajan vastuulla on mielestäni että miten sitä rahaa käyttää. Ei se liity peleihin varsinaisesti mitenkään. Jos ostaa jokaisen uutuus AAA -pelin julkkarissa ja täytyy olla aina Pro -vehkeet ja televisiot millä pelaa, niin toki, onhan se parempiosaisten touhua. Mutta ei ole pakollista, kukin päättää paljonko harrastukseen rahaa laittaa. 500 eur konsoilla pelaa helposti 10+ vuotta, nykyisin on "edukkaat" suoratoistopalvelut myös pelipuolella. Jos jaksaa odottaa tarjouksia niin aika nopeasti tulee hinnat alas, käytettyjä fyysisiä pelejä voi myös ostaa, kirjasto, AAA vs. indie pelit jne... mahdollisuuksia on monia.
Samaa mieltä Shamaniacin kanssa että f2p suosio ei johdu pelkästään ilmaisuudesta. Se toki auttaa asiaa mutta f2p suosia perustuu varmasti enemmän siihen millaisia pelejä ne ovat ja millaisiksi ne suunnitellaan. Games as a service -tyyppisten tapauksien tehtävä on pitää ihmiset mahdollisimman pitkään saman pelin parissa, keinolla millä hyvänsä. Sanomattakin selvää että ne suunnitellaan eri tavalla esim. addiktoiviksi kuin joku AAA-tason tarinallinen peli. Puhutaan hyvin eri asioista.
Joka tapauksesa, kaikki hinnat nousee, ei voi mittään. Jokaisen kuluttajan vastuulla on mielestäni että miten sitä rahaa käyttää. Ei se liity peleihin varsinaisesti mitenkään. Jos ostaa jokaisen uutuus AAA -pelin julkkarissa ja täytyy olla aina Pro -vehkeet ja televisiot millä pelaa, niin toki, onhan se parempiosaisten touhua. Mutta ei ole pakollista, kukin päättää paljonko harrastukseen rahaa laittaa. 500 eur konsoilla pelaa helposti 10+ vuotta, nykyisin on "edukkaat" suoratoistopalvelut myös pelipuolella. Jos jaksaa odottaa tarjouksia niin aika nopeasti tulee hinnat alas, käytettyjä fyysisiä pelejä voi myös ostaa, kirjasto, AAA vs. indie pelit jne... mahdollisuuksia on monia.
Samaa mieltä Shamaniacin kanssa että f2p suosio ei johdu pelkästään ilmaisuudesta. Se toki auttaa asiaa mutta f2p suosia perustuu varmasti enemmän siihen millaisia pelejä ne ovat ja millaisiksi ne suunnitellaan. Games as a service -tyyppisten tapauksien tehtävä on pitää ihmiset mahdollisimman pitkään saman pelin parissa, keinolla millä hyvänsä. Sanomattakin selvää että ne suunnitellaan eri tavalla esim. addiktoiviksi kuin joku AAA-tason tarinallinen peli. Puhutaan hyvin eri asioista.
Tässä on kaksi lausetta, joiden kautta minä taas sanoisin että ei tarvitse olla edes parempiosainen että ostaa Pro-vehkeet. Kyse on siitä, paljonko haluaa panostaa ja mihin. Syö sitten vaikka puuroa, ei käy ikinä missään, ei omista autoa, jne. mutta on kovimmat pelivehkeet mitä kaupasta saa.
Itsellä on melkein kalliimpi konsoli (PS5 Pro) kuin autoni. Se on valinta.
johan on systeemi, toivottavasti tämä jää vain kokeilun tasolle.
Osalle käyttäjistä tiettyjen pelien hinnat ovat alhaisemmat, kun taas toisten pelien hinnat näkyvät korkeampina. PSpricesin mukaan tämän avulla Sony testaa, olisiko käyttäjä valmis maksamaan pelistä enemmän.
/img-s3.ilcdn.fi/209b0681e10f26892f165d7c0c82fac4262125a78fcd019f8ee9d6e7fe8cb47a.jpg)
www.iltalehti.fi
Osalle käyttäjistä tiettyjen pelien hinnat ovat alhaisemmat, kun taas toisten pelien hinnat näkyvät korkeampina. PSpricesin mukaan tämän avulla Sony testaa, olisiko käyttäjä valmis maksamaan pelistä enemmän.
Sony on hiljaisuudessa testannut uutta hinnoittelutapaa – Yksi asia unohtui
Asiakkaille tarjotaan personoituja hintoja Sonyn pelikaupassa Playstation Storessa. Kuluttajansuojalain mukaan myyjän olisi ilmoitettava, jos kyseessä on personointiin perustuva hinnoittelu.
www.iltalehti.fi
Jo junalipuissa ja muissa vastaavissa ottaa ihan HELVETISTI päähän se, että jos pitäisi päästä yllättäen johonkin niin se maksaa ihan HELVETISTI. Pitäisi aina olla etukäteen varaamassa helvetin kauan aiemmin että saa lippuja järkevään hintaan.johan on systeemi, toivottavasti tämä jää vain kokeilun tasolle.
Osalle käyttäjistä tiettyjen pelien hinnat ovat alhaisemmat, kun taas toisten pelien hinnat näkyvät korkeampina. PSpricesin mukaan tämän avulla Sony testaa, olisiko käyttäjä valmis maksamaan pelistä enemmän.
Sony on hiljaisuudessa testannut uutta hinnoittelutapaa – Yksi asia unohtui
Asiakkaille tarjotaan personoituja hintoja Sonyn pelikaupassa Playstation Storessa. Kuluttajansuojalain mukaan myyjän olisi ilmoitettava, jos kyseessä on personointiin perustuva hinnoittelu.
Niin nytkö ne alkavat tätä samaa paskaa tunkea vielä pelien hinnoitteluun. Ihan hitsin mahtava juttu.
Piti oikeen tutkia mitä tällä dynaamisella hinnoittelulla tarkoitetaan. Junalipuissa oon huomannut että hinnat on vähän mitä sattuun mutta en ole sen enempää kiinnittänyt huomiota koska firman piikkiin noi yleensä menny.
Tavallaan ymmärrän ton idean hotelli, konsertti, junalipuissa koska niitä on rajoitettu määrä. Ei se kuluttajalle ole hyvä juttu mutta logiikka on selkee (kunhan ei mene överiksi).
Sen sijaan, digitaaliset pelit on vain kasa koodia, joka ei ole rajoitettu niin sama logiikka ei vaan päde siinä. Enemmän tuntuu kuluttajan kusetukselta koska varmasti keskiarvollisesti hinnat menee enemmän ylös kuin alas.
Tavallaan ymmärrän ton idean hotelli, konsertti, junalipuissa koska niitä on rajoitettu määrä. Ei se kuluttajalle ole hyvä juttu mutta logiikka on selkee (kunhan ei mene överiksi).
Sen sijaan, digitaaliset pelit on vain kasa koodia, joka ei ole rajoitettu niin sama logiikka ei vaan päde siinä. Enemmän tuntuu kuluttajan kusetukselta koska varmasti keskiarvollisesti hinnat menee enemmän ylös kuin alas.
kopolanpoika
Well-Known Member
Toi on muuten erinomainen pointti, joka tuppaa unohtumaan kun dynaaminen hinnoittelu valtaa joka markkina-aluetta ja kuluttaja ei voi kuin hyväksyä muutoksen.
Suomeksi sanottuna tää on vaan puhdasta ahneutta jolla maksimoidaan voitot ja samalla pelaajista välittämättä heidät asetetaan epätasa-arvoiseen asemaan keskenään. Jotenkin toivoisi tässä kiristyvässä taloustilanteessa, että pleikkari seuraisi kulutustottumuksia ja heittäisi sulle 15 pinnaa rabatsuu johonkin saman genren kehuttuun peliin. Täähän palvelisi myös julkaisijaa.
Fyysisistä julkaisuista voi olla montaa mieltä, mutta tässä taas yksi erinomainen syy, miksi fyysiset julkaisut on tärkeitä. Jos siirrytään pelkkään digiin ja pleikkaripelejä voi ostaa vain pleikkarin omalta kauppapaikalta, niin se myös mahdollistaa tämmösen idiotismin harjoittamisen, jossa kuluttaja voi äänestää vain jaloillaan
Doctor Pepper
Well-Known Member
Ahneus on usein elinehto. Jos ei tule voittoa, ei tule pelejäkään. Ikävästi siinä on innokkaimmat ja varakkaimmat ostajat yleensä valaan roolissa. Itse kyllä arvostan sitä, että konsoli- ja PC-peleissä ei ole niin paljon varsinaista hyväksikäyttöä kuten mobiilipeleissä, joissa tungetaan tonnikaupalla rahaa johonkin arpajaisiin tai kultaisiin kalsareihin hahmolle.
Muistan maksaneeni sonic ja mk jotain 200-500mk väliltä per peli...mitäs se tekee sit euroissa?
JLunen
Well-Known Member
Riippuu jonkin verran siitä, että minkä vuoden markoista puhutaan. Vuoden 1995 500 mk oli viime vuoden euroissa 141,57 €.
Itse muistelen, että joskus GT1:n julkaisun aikoihin 300 mk oli melko vakiohinta PS1-peleille. 1997 300 mk -> 2025 83,42 €. Eli aika samoissa hinnoissa aletaan taas olemaan.
Täältä voi käydä laskemassa:
Tilastokeskus
Muunna eri vuosien markat ja eurot halutun vertailuvuoden markoiksi tai euroiksi laskurin avulla. Laskuri perustuu elinkustannusindeksiin.
stat.fi
Edit: oikeastaan kun tuolta alkaa vertaamaan, niin esim 60 € vuonna 2010 vastaisi n. 80 € 2025.
Dragonfly
KonsoliFIN Alumni
Tämä vaikuttaa siltä että nykyään asiat on hyvin ja halpoja, mutta ysäri oli niin ikään kallista aikaa, kiitos laman. Lisäksi peliala oli ihan murto-osa siitä mitä se nyt on ja pelikasettien tekeminen suhteessa kalliimpaa. Tai näin olen ainakin ymmärtänyt.Riippuu jonkin verran siitä, että minkä vuoden markoista puhutaan. Vuoden 1995 500 mk oli viime vuoden euroissa 141,57 €.
Itse muistelen, että joskus GT1:n julkaisun aikoihin 300 mk oli melko vakiohinta PS1-peleille. 1997 300 mk -> 2025 83,42 €. Eli aika samoissa hinnoissa aletaan taas olemaan.
Täältä voi käydä laskemassa:
Tilastokeskus
Muunna eri vuosien markat ja eurot halutun vertailuvuoden markoiksi tai euroiksi laskurin avulla. Laskuri perustuu elinkustannusindeksiin.
Parempi vertailu olisi mielestäni 2000-luvun alku ja ehkä vielä Xbox 360/PS3 sukupolvi. Siihen nähden ollaan menossa kalliimpaan suuntaan, eikä asiaa auta tietenkään inflaation tuoma kaiken tavaran kallistuminen. Helposti voisi sanoa, että pelaaminen on nykyään luksusta tai ainakin menossa vahvasti siihen suuntaan. Ei ihme että ilmaispelit ja mobiilipelaaminen valtaavat alaa entistä enemmän.
JLunen
Well-Known Member
Onhan näitä tekijöitä useampia, osan pitäisi laskea hintoja ja osan nostaa niitä. En jaksa enempää alkaa tähän hätään miettimään, mutta esim. ennen tosiaan markkinat olivat pienemmät (nostaa), mutta budjetit peleille olivat myös huomattavasti pienemmät (laskee). Kilpailua oli ennen paljon vähemmän (nostaa). Lähes kaikki jakelu oli fyysistä mediaa, välikädet ottivat aina omansa (nostaa).
Mitäs ne PS2-pelien hinnat vuosituhannen alussa olivat? Tekoäly kertoo, että GTA 3 ja GT3 olivat ilmestyessään n. 429 mk, mikä kyllä kuulostaa suht tutulta. Jos pyöristetään alaspäin varmuuden vuoksi, 400 mk (2001) -> 109,66 € (2025). En tiedä, aika roisi hinta, mutta ei ole mitään ajan julkaisua, josta tarkastaa. 300 mk (2001) tekisi vajaan 77 €.
Seuraavan sukupolven loppupuolelta oma viestisi vuodelta 2013 kertoo, että 65 € on asettunut normihinnaksi. 65 € (2013) -> 80,45 €. Vertailun vuoksi 60 € (2008) -> 81€ (2025) ja 60 € (2010) -> jälleen 80 € (2025).
Minä sanon, että kyllä tässä taitaa aika kullata muistot ja lisäksi inflaation vaikutuksen salakavaluus nyt vain hämätä kuluttajia
Tässä muuten mielenkiintoinen juttu ihan tältä saitilta:
Puoli vuotta liian kallista PS2:ta
PS2 on hieno laite, mutta sen pelikuntoon saattaminen on aivan liian kallista. Puolivuotissynttäreiden kunniaksi emme siis puhu peleistä vaan rahasta.
www.konsolifin.net
Edit: kommentoidaan tuota linkin PS2-julkkarihintaa sen verran, että konsoli oli 687 € ilman minkäänlaista tallennusmediaa. Miettikääpä sitä..
Dragonfly
KonsoliFIN Alumni
Aika kultaa aivan varmasti, mutta tuossahan se oleellinen tuli. 65 euroa uudesta pelistä. Nythän uutuuspelit (isot julkaisut) on järjestäen 70e tai enemmän. Ero ei ole iso, mutta suunta on väärä.Minä sanon, että kyllä tässä taitaa aika kullata muistot ja lisäksi inflaation vaikutuksen salakavaluus nyt vain hämätä kuluttajia
Jirza
Well-Known Member
Olihan esim. PS3/Xbox360 aikakaudella pelien hinnat se normaali 70€ Suomen marketeissa, mutta silloin oli isompi mahdollisuus tilata pelejä halvalla ulkomailta. Jerseyn saarilla olevista veroparatiisi-puljuista sai muistaakseni uutuuspelit noin 45 eurolla. Muistan ainakin, että sellaiset kaupat kuin play.com ja thehut.com olivat kovassa käytössä niin minulla kuin monella muulla tämän foorumin käyttäjällekin. Lisäksi siihen aikaan Suomessa toimi vielä Gamestop, jolla oli aivan älyttömät kampanjat. Tyyliin tuo 3 peliä vaihdossa ja saat minkä tahansa uuden pelin 5€:lla. Toki käytettyjen pelien markkinatkin olivat paljon suuremmat, kun konsolien digikaupat vielä aloittelivat toimintaansa.
Harvassa oli silloinkaan ne pelit, mitkä ostin normaalihintaan.
Harvassa oli silloinkaan ne pelit, mitkä ostin normaalihintaan.
Viimeksi muokattu:
JLunen
Well-Known Member
Öh, etkö nyt ymmärrä inflaation vaikutusta?
65 € vuonna 2013 vastaa arvoltaan (=ostovoimaltaan) 80,45 € vuonna 2025. Ne eivät siis ole mielekkäästi vertailtavissa keskenään ilman inflaatiokorjausta. Voisit verrata esimerkiksi kurkun hintaa 2013 vs 2025 ja tulos olisi hyvin todennäköisesti samansuuntainen, eli kurkkukin maksaa enemmän euroja tänään kuin reilu 10 vuotta sitten. Yksi merkittävä syy, miksi osa ihmisistä ei makuuta ylimääräisiä rahoja tilillänsä on se, että tilille maksettava korko ei yleensä pitkässä juoksussa voita edes inflaatiota ts. raha menettää hiljakseen suhteellista arvoaan. Tämä tarkoittaa sitä, että jos talletushetkellä rahalla sai 10 kpl kurkkuja, niin maattuaan tilillä 10 vuotta, ei sillä enää saisikaan kuin 9 kpl kurkkuja.
70 € tänä vuonna on vähemmän kuin inflaatiokorjattu 65 € vuonna 2013, eli siis 70 €:n peli on yleiseen hintatasoon nähden halvempi vuonna 2026, kuin 65 €:n peli oli vuonna 2013. Tahtoo sanoa, että pelaaminen on itseasiassa tullut halvemmaksi kuin moni muu asia, jos 70 € otettaisiin nyt vertailuhinnaksi.
Aina on hyvä muistaa, että vaikka hinnat nousevat, niin palkatkin nousevat (vaikka monesti nousevatkin jälkijunassa, eivätkä välttämättä pärjää inflaatiolle). Jos seuraa liittojen palkkaneuvotteluja, niin siellä puhutaan indeksikorotuksista. Näillä pyritään nostamaan palkkoja inflaation mukaan, jotta ostovoima ei heikkenisi.
Dragonfly
KonsoliFIN Alumni
Ehkä en sitten ymmärrä, kun ostovoimahan on nimenomaan heikentynyt viimeisten vuosien aikana. Tai siis on nyt taas takaisin nousussa, mutta oli pari vuotta sitten aika samalla tasolla kuin silloin vuonna 2013 ja hetkellisesti jopa alle sen. Joten eikö silloin voi hintoja verrata, kun ihmiset pystyvät ihan yhtä huonosti ostamaan asioita.
Suomalaiset saavat palkallaan nyt niin vähän ostettua, että se on jo sukupolvikokemus, kuvailee asiantuntija
Jos SAK:n vaatima 10 prosentin palkankorotus toteutuisi, palkansaajien elintaso palautuisi vuoden 2021 tasolle jo ensi vuonna.
yle.fi
JLunen
Well-Known Member
Okei, tuli itselläkin tuolla virhe, käytin ostovoima-termiä, vaikka kyse oli kuluttajahintaindeksistä.Ehkä en sitten ymmärrä, kun ostovoimahan on nimenomaan heikentynyt viimeisten vuosien aikana. Tai siis on nyt taas takaisin nousussa, mutta oli pari vuotta sitten aika samalla tasolla kuin silloin vuonna 2013 ja hetkellisesti jopa alle sen. Joten eikö silloin voi hintoja verrata, kun ihmiset pystyvät ihan yhtä huonosti ostamaan asioita.
Suomalaiset saavat palkallaan nyt niin vähän ostettua, että se on jo sukupolvikokemus, kuvailee asiantuntija
Jos SAK:n vaatima 10 prosentin palkankorotus toteutuisi, palkansaajien elintaso palautuisi vuoden 2021 tasolle jo ensi vuonna.
Jos absoluuttisia euromääräisiä hintoja katsoo, niin kyllä, hinnat ovat nousseet. Tämä ei mielestäni ole kovin mielenkiintoinen havainto, koska se on hyvin odotettavaa inflaation vuoksi. Tietysti digiin siirtyminen olisi voinut mahdollistaa alhaisemmat hinnat, mutta ehkä se olisi vaatinut sitten maltillisemmat grafiikat jne, jotta budjetit pysyisivät kurissa tms. (ei ole keskustelun pointti). Jos absoluuttiset hinnat olisivat tippuneet, niin se olisi kieltämättä kiinnostava havainto.
Jos taas pelien hintoja vertaa muihin hyödykkeisiin tai palveluihin, niin niiden hinta on pysynyt suunnilleen samalla tasolla (kuin muiden hyödykkeiden/palveluiden hintojen keskiarvo). Niiden hinta on siis seuranut inflaatiota, ts. pelaaminen on siis samanhintaista suhteessa muihin hyödykkeisiin jne. (keskimäärin) kuin ennenkin. Tämä suhteellinen hintakehitys on mielestäni mielenkiintoisempi vertailukohde, koska sen tulos ei ole, ainakaan minulle, ihan niin itsestäänselvä. Eli periaatteessa jos ennen sai 65 €:lla viikon ruokaostokset tai pelin, niin vuonna 2025 yhden 80 €:n pelin hinnalla saa edelleen samanlaiset viikon ruokaostokset, näin yleistävänä esimerkkinä. Pelaaminen ei siis ole nykyään sen kalliimpaa suhteessa johonkin muuhun tavaraan tai palveluun kuin ennenkään, keskimäärin siis.
Ostovoiman muutos vuorostaan määräytyy palkkojen ja inflaation välisen eron kehityksestä. Sen vuoksi tietysti peliharrastukseen voi hyvinkin jäädä vähemmän rahaa kuin ennen, jos palkka ei ole noussut vähintään inflaatiota vastaavasti.
TLDR/Yhteenveto:
Pelien hintakehityksessä ei voi tuijottaa vain absoluuttisia euromääriä, jos haluaa tarkastella niitä mielekkäästi. Mielestäni molemmat seuraavista ovat mielekkäitä tapoja, mutta kertovat eri asiat:
- Inflaatiokorjaus kertoo, onko pelaaminen kallistunut suhteessa muihin tuotteisiin tai palveluihin.
- Jos taas haluaa verrata sitä, että jääkö pakollisten menojen jälkeen yhtä paljon rahaa peliharrastukselle kuin ennenkin, pitää tarkastella oman ostovoiman kehitystä. Tämä tapahtuu vertaamalla oman palkan kehittymistä inflaatioon.
Viimeksi muokattu:
Doctor Pepper
Well-Known Member
Hieno kommentti Jlunenilta, nostan hattua. Sen verran huomauttaisin kuitenkin, että ruuan hinta on noussut suhteessa enemmän kuin yleinen inflaatiotaso ja nähdäkseni pelien hinta taas hieman vähemmän tai saman verran kuin yleinen inflaatiotaso. Pelien hinta suhteessa muihin tuotteisiin on siis laskenut.