Xboxin pelikello näyttää pelattuna aikana neljää tuntia. Vähän testasin moninpeliä, mutta muuten on aika kulunut yksinpelin parissa. On hieno peli. Siis on visuaalisesti tämän sukupolven yksi hienoimmista peleistä, mutta ei pelkästään se tässä ole hienoa. Vaan se miten palataan alkuun. Miten pelaaja pääsee kokemaan sen surullisen kuuluisan päivän, johon sarjan muissa osissa viitataan.
On aika tunnepitoinen alku, kun kuvitellaan sodan olevan ohi, mutta sitten Locustia alkaa lappaa maan alta. Onneksi Marcus ja Dom ovat aina valmiina. Ja vaikka kaipuu rauhaan ja ystäviin on suuri, niin velvollisuus kutsuu. Yön karmeat tapahtumat tulevat kaikille yllätyksenä, mutta aseisiin on vain tartuttava ja puolustauduttava.
Jos Wolverinea kehuttiin brutaalista toiminnasta, niin nyt laitetaan sitten jengiä sen sortin lihamyllyyn, että heikompaa hirvittää. Kadut ovat hyökkäyksen runtelemat ja veren täyttämät. Locustit tekevät hirveyksiä ja ihmiset maksavat samalla mitalla takaisin. Haulikko laulaa ja Locust vikisee.
Ja se visuaalisuus. Pelin valaistus on hämmentävän upea. Se miten monta valonlähdettä vilkkuu ja loistaa yhtä aikaa ja miten ne kaikki tuovat kuvaan syvyyttä ja eloa. Miten tarkkaa tekstuuria ja miten dynaamista ympäristön hajoamista. On se vaan upea.
www.eurogamer.net
Stalker 2 ihan loppumetreillä - no, ehtiihän sen sitten keväämmälläkin taputella ;D
Ja kampanjahan tietysti pitää pelata 
. Kyllä itse lähden heti moninpelin pariin. Varmaan siegee ja hordeekin tulee pelattua. No kuitenkin nyt se odotus on ohi ja uusi gears on pelauksessa.
