Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

Armeijassa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Tuomas
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Vastaus: Armeijassa

Viitisen vuotta takaperin palvellessani 2. Jääkärikomppanialla oli meillä ainakin käytössä jo RK-95TP, pioneeri- ja tykki-miehistöllä näytti olevan vielä vanha kunnon kuuskakkonen.
Niin ja tämä siis Kainuun prikalla ja pultilla.

Ainakin 2007/2008 tilanne oli aika pitkälti sama.
 
Vastaus: Armeijassa

Viitisen vuotta takaperin palvellessani 2. Jääkärikomppanialla oli meillä ainakin käytössä jo RK-95TP, pioneeri- ja tykki-miehistöllä näytti olevan vielä vanha kunnon kuuskakkonen.
Niin ja tämä siis Kainuun prikalla ja pultilla.

Aah, my bad then. Itse kun Kajaanissa rellestin, en noita aseita nähnyt muilla kuin sisseillä ja spolleilla.
EDIT: Ja taisipa seassa olla jokin jäksteriryhmäkin, tosin eipä me niiden kanssa sisseilty yhtä leiriä enempää. :P
 
Vastaus: Armeijassa

Tosiaan mukava keskustella asioista ja vastakkaisista kannoista hyvässä hengessä, kuten Joohanh totesi. Kuten lupasin, niin en nyt enää tähän ketjuun ulkopolitiikkaa ala tykittämään. Nato-kysymys on kuitenkin hyvin mielenkiintoinen, samoin kuin Suomen ja Venäjän suhteet.

Armeijakeskutelu jatkukoon mars!
 
Vastaus: Armeijassa

Aina olisi kuitenkin mukava nähdä lähteitä väitteille, kuten Joohanhin niin vahvalle väitteelle RK95:n vaihtumisesta armeijan pääasialliseksi jalkaväen aseeksi? Kävin itse II/04 saapumiserän, eikä tällöin ollut minkäänlaista epäselvyyttä siitä, kumpi ase on armeijan pääasiallinen malli.Sain Gefiluksen mainitseman mielikuvan asian tilasta kantahenkilökunnalta päin ja jotenkin on vaikeaa uskoa, että maanpuolustuksellamme olisi ollut tämän ajan sisällä varaa päivittää mallia uudempaan laajamittaisesti. Lähteitä olisi siis kiinnostava lukea, varsinkin kun väitteenantaja ei ilmeisesti vielä ole harmaissa kuljeksinut ja koska asia on mielenkiintoinen.Mikä on tuoreimpien palveluksensuorittajien viimeinen tieto asian tilasta?(Ei siis pelkkä mututuntuma siitä, millä komppanialla oli mitäkin mallia käytössä...)

Ääritilanteessa on mielestäni aika mielenkiintoista pohtia sitä asiaa, että kumpi olisi pahempaa: naapurin suututtaminen, vaiko NATOn...
 
Vastaus: Armeijassa

Nato kysymys on tosiaankin mielenkiintoinen. Pahus vain täytyy myöntää, etten osaa olla asiasta mitään mieltä. Edelleen tekisi mieli luottaa siihen, että vaikka ei pystyttäisi vihollista pysäyttämään, niin ainakin tehtäisiin se niin hankalaksi ja kalliiksi, ettei tänne kannata yrittää suhteessa siihen mitä hyökkäyksellä voisi voittaa. Tämän uskon olevan täysin mahdollista ilmankin Natoa. Tosin sitä epäilen, että onko Suomen miehistä enää moiseen taistoon. Moni varmasti alkaa puhua ruotsia lopullisesti jos sota syttyy. Enkä tarkoita että kääntyvät homoiksi, vaan että ajattelevat pelastaa oman ja perheensä nahan muuttamalla ulkomaille.

Mutta kyllä nyt on äijät päässeet jutunjuoneen. :D Vaikka asehullu en ole, niin tämän keskustelun seuraaminen on melko viihdyttävää. Jatkakaa...
 
Vastaus: Armeijassa

Aina olisi kuitenkin mukava nähdä lähteitä väitteille, kuten Joohanhin niin vahvalle väitteelle RK95:n vaihtumisesta armeijan pääasialliseksi jalkaväen aseeksi?
Kelpaako lähteeksi Puolustusvoimien omat sivut?
7.62 RK 95 TP

KÄYTTÖ

* Jalkaväkijoukkojen perusase
* Kaikkien taistelijoiden henkilökohtainen ase

Äsh! Ei tuokaan kelpaa, sillä samat speksit on myös RK-62:ssa. :D

Lähde: Puolustusvoimat
 
Vastaus: Armeijassa

Suomen asevoimien vahvuus sotatilanteessa on tällä hetkellä suunnitellusti 350 000hlö. RK 95 on valmistettu alle satatuhatta, muistaakseni n.60-70 000 kappaletta. Joten siitä voidaan päätellä mikä on pääasiallinen henkilökohtainen ase. Suomessa päästiin 90-luvun alussa ekan kerran tilanteeseen jolloin joka miehelle oli antaa rynkky käteen sodanajan tilanteessa. Tämä onnistui ostoilla Itä-Saksasta ja Kiinasta. En osaa tarkkoja lukuja kertoa, mutta jos nämä 350 000 miestä kutsutaan riviin, niin suurella osalla on Norico tai Itä-Saksan valmiste käsissä.
Pitää muistaa että koulutuskäyttö (armeija) on eriasia kuin suunniteltu sodanajan koostumus. Suomessa on tällä hetkellä kolme valmiusprikaatia, nimikkeellä Valmiusprikaati05. Näihin koulutetaan joukot Säkylässä, Vekarajärvellä ja Kajaanissa. Tietysti tukiosia muuallakin. Nämä kolme prikaatia olisivat ne operatiiviset nyrkit millä aktiiviset taistelut käytäisiin. Näillä kolmella prikaatilla on ne parhaat herkut käytössä mitä Suomen armeija pystyy tarjoamaan.
Mutta tosiaankaan jo valmistusmäärän takia, RK95 ei ole pääasiallinen ase Suomen sodanajan joukoissa.
 
Vastaus: Armeijassa

Serbi armeija oli täysin toiminta kykyinen massiivisen pommitus operaation jälkeen. Serbien tehokkaan ilmatorjunnan takia ei nähty sellaista kaluston teurastusta kuin esimerkiksi Persianlahden sodissa.

Serbien armeijan toimintakyvyn lamaannutti ensisijaisesti tukikohtien, lentokenttien, huoltoyhteyksien ja -infrastruktuurin tuhoaminen, ei niinkään taistelukaluston tuhoaminen. Serbit onnistuivat maataistelukaluston piilottamisessa hyvin, mutta NATOn ilmaherruus ei ollut uhattuna missään vaiheessa. NATOn tappiot olivat kaksi konetta, joista vain toinen tippui todistetusti ilmatorjunnan ansiosta. Tosin tuo kone oli F-117 stealth-hävittäjä.
 
Vastaus: Armeijassa

Täällä on puolustuksessa unohdettu yksi erittäin suuri Suomen maantieteellinen valttikortti, nimittäin metsät. Huolimatta hyvistä kulkuväylistä metsät ovat yksi erittäin tehokas este esimerkiksi mobilisoituneelle Venäjän armeijalle. Jos sota syttyisi, metsäautotiet miinoitettaisiin - tottakai - aika pikaisesti. Metsästä eivät ajoneuvot noin vain tule läpi, joten hyvin todennäköisesti Venäjä käyttäisi teitä, ja eteneminen miinoista johtuen olisi hidasta.

Sodan syttyminen nykyisellä maailmanjärjestyksellä on kaukainen ajatus. Tosin mitä kauempana historiassa sota on, sitä pienempinä sen kauheudet ihmisistä tuntuvat. Toivottavasti sotaan ei jouduta koskaan, ainoa häviäjä siinä on jokaisen osapuolen tavallinen kansa - he joilla on isät, äidit, sisarukset ja lapset sekä ystäviä ja kavereita.

Mielestäni Venäjän kanssa kannattaa tehdä yhteistyötä, mutta niin Venäjän kuin minkä tahansa muunkin maan ollessa kyseessä, ei kannata jäädä toisesta maasta riippuvaiseksi. Varsinkin nykyinen riippuvaisuus Venäjän energiasta on Suomen kannalta huono juttu. Aiemmin on ollut keskustelua Suomen olemisesta EU:ssa Venäjä-asiantuntija. Tästä kannattaa pitää kiinni, ja kehittää sitä pidemmälle. Jos Venäjän portti EU:hun on Suomi (kuten nykyisellään paljolti on), olisi tänne hyökkääminen Venäjälle poliittinen itsemurha. Mutta kuten aiemmin sanoin, Venäjä on pieni uhka Suomelle.
 
Vastaus: Armeijassa

Täällä on puolustuksessa unohdettu yksi erittäin suuri Suomen maantieteellinen valttikortti, nimittäin metsät. Huolimatta hyvistä kulkuväylistä metsät ovat yksi erittäin tehokas este esimerkiksi mobilisoituneelle Venäjän armeijalle.

Aikalailla sama ongelma taitaa olla Suomen omallakin armeijalla jonka hyvään liikkumiskykyyn puolustuksen teho pitkälti perustuu. Maavoimien tulivoima perustuu läntisen Euroopan suurimpaan tykistöön ja raskaisiin heittimiin, jotka eivät pärjää ilman teitä.
 
Vastaus: Armeijassa

Serbien armeijan toimintakyvyn lamaannutti ensisijaisesti tukikohtien, lentokenttien, huoltoyhteyksien ja -infrastruktuurin tuhoaminen, ei niinkään taistelukaluston tuhoaminen. Serbit onnistuivat maataistelukaluston piilottamisessa hyvin, mutta NATOn ilmaherruus ei ollut uhattuna missään vaiheessa. NATOn tappiot olivat kaksi konetta, joista vain toinen tippui todistetusti ilmatorjunnan ansiosta. Tosin tuo kone oli F-117 stealth-hävittäjä.

Osaksi oikein. Mutta operatiivisia joukkoja ei tuhottu missään vaiheessa (vertaa persianlahti). Oletko nähnyt yhtäkään uutiskuvaa tuhotusta Serbitankista? Oletko nähnyt kuvia siitä, kun Serbit poistuu täydessä järjestyksessä Kosovosta? Veikkaan että jälkinmäisiä olet nähnyt. Täydellistä ilmaherruutta ei saatu missään vaiheessa. Naton koneet ei pystyneet tuleemaan sen alle 8km tasan alle. Onko se sitten ilmaherruutta? Käytettiinkö taisteluhelikoptereista? Samalla tavalla kuin Persianlahdella? Ja vaikka tämä tekniikka on tänä päivänä tehokasta, niin näistä korkeuksista tykki ja puupölkky+kaks traktorin rengasta näyttää melko samalta.
Mutta voittihan Nato tämän taistelun? Voittiko? Suosittelen lukemaan Pekka Visurin kirjan aiheesta, muitakin hyviä löytyy.
Mutta miksi alkuperin tätä vertasin, niin on se ettei tänne Suomen ilmatilaan tulla lentelemään kuinka sattuu. Meillä on monta pykälää parempi kalusto kuin Serbeillä. Ja miksi Jenkit sanoo vieläkin ilmatilaa 25-2000m kuoleman vyöhykkeeksi Irakissa ja Afganistanissa.
Keskustelu jatkukoon.
 
Vastaus: Armeijassa

Tuoko nyt jäi päällimmäisenä mieleen viestistäni. Okei, uskotaan.

Ei tosiaankaan jäänyt päällinmäisenä. Vastasin vain näin yleisesti. Veikkaan että sun kanssa olisi asiaa niin paljon ettei muutama päivä riittäisi, silloinkin puheenvuorot pitäisi jakaa kellottamalla. :D
Onneksi on muitakin mitä nämä asiat kiinnostaa. Ei tunne itseään aivan hölmöksi.
 
Vastaus: Armeijassa

Osaksi oikein. Mutta operatiivisia joukkoja ei tuhottu missään vaiheessa (vertaa persianlahti). Oletko nähnyt yhtäkään uutiskuvaa tuhotusta Serbitankista?

Onhan niitä kuvia aikanaan näkynyt. Lähteistä riippuen Serbien kalustoa tuhottiin kymmeniä tai satoja. Sebian mukaan kymmeniä, NATOn mukaan satoja. Sodan jälkeisessä todisteanalyysissa todettiin NATOn tuhonneen tai vahingoittaneen yhteensä 974 kohdetta (tankki, APC, kuljetuskalusto, tykistö).

USAn puolustusministeriön raporttien mukaan Serbia menetti Kosovossa tankeistaan 26% prosenttia, panssaroiduista miehistönkuljetusajoneuvoista 34 % ja tykistöstä 47%. Irakissa luvut olivat 41%, 32% ja 47%.

Lähtökohdat Kosovon ja Persianlahden sodissa olivat hieman erilaiset, joten ihan suoraa vertailua ei esim. tuhotun kalustun määrästä voi tehdä. Irak lähti avoimeen maasotaan "all-out" hengessä, Serbit eivät, vaan kalusto pysyi piilossa pitkälti maaston ja lähtökohtaisesti erilaisen strategian ansiosta. Hiekka-aavikolla on maakalustoa vaikeampi piilottaa kuin vuoristoisessa metsässä.

Lisäksi Persianlahdella siviiliväestö ei ollut samaan tapaan sodan jaloissa kuin Kosovossa. Tätä tilannetta Serbit kyllä osasivat hyödyntää. NATO luonnollisesti pyrki välttämään siviiliuhreja kaikin keinoin, mutta valitettavasti ei kovin menestyksekkäästi.

Apacheja oli Kosovossa 24 kappaletta, mutta niitä ei lopulta käytetty lainkaan sen jälkeen kun kaksi niistä tuhoutui harjoituksissa.

Mutta miksi alkuperin tätä vertasin, niin on se ettei tänne Suomen ilmatilaan tulla lentelemään kuinka sattuu. Meillä on monta pykälää parempi kalusto kuin Serbeillä. Ja miksi Jenkit sanoo vieläkin ilmatilaa 25-2000m kuoleman vyöhykkeeksi Irakissa ja Afganistanissa..

Tuossa korkeudessa perinteiset ilmatorjunta-aseet ovat jo tehokkaita, ja Afganistanissa (ja Kosovossakin) suurin uhka oli olalta laukaistavat ilmatorjuntaohjukset. Serbeillä it-ohjuspatterit olivat tutkan osalta pois käytöstä, koska olisivat muutoin tulleet tuhotuiksi tutkahakeutuvien ohjusten toimesta samantien. Ne eivät estäneet hyökkäyksiä, mutta toimivat silti uhkana koska NATO pyrki välttämään myös omia tappioita viimeiseen asti. Koalition tuki sodalle oli paljon heikompi kuin Persianlahdella, joten jatkuvat omat tappiot olisivat voineet murentaa Eurooppalaisten liittolaisten tuen hyvin nopeasti.

NATOn rynnäkkökoneet lensivät alimmillaan 5000 jalan (1500m) ja vielä useammin 8000 jalan (2400m) korkeudessa.

Jos hyökkääjä olisi ollut ns. tosissaan eli käymässä todellista hyökkäysotaa jolloin omiakin tappioita hyväksytään, olisi molempien osapuolten tappiot olleet suuremmat. Serbeillä oli vastassaan hieman haluton ja sukkasillaan liikkuva rauhaan pakottajien joukko, joten suoran yhteyden vetäminen vaikkapa Suomen ilmatorjunnan mahdolliseen menestykseen agressiivista hyökkääjää vastaan on mielestäni hieman kaukaa haettua.

Suomen armeijan it-kalusto on kyllä modernia ja tehokasta, mutta sellaisenaan myös haavoittuvaa modernia teknologiaa käyttävää hyökkääjää vastaan.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vastaus: Armeijassa

Kuvitteellista Suomen ja Venäjän välistä sotaa ja sen tapahtumia on mielenkiintoista spekuloida. Tässä alkajaisiksi, mitä meillä on vastassa.

Russian Ground Forces - Wikipedia, the free encyclopedia - Venäjän maavoimat.
List of equipment of the Russian Ground Forces - Wikipedia, the free encyclopedia - Venäjän maavoimien kalustoluettelo.

Ja vielä mehusteluiksi, sitä eliittimiesten eliittiryhmää itänaapurista. Maailman taitavimpia erikoisjoukkoja Suomi-poikaa vastaan.
Spetsnaz GRU - Wikipedia, the free encyclopedia - Sotilastiedustelun erikoisjoukot, "elite special ops". :rolleyes:
 
Vastaus: Armeijassa

Kuvitteellista Suomen ja Venäjän välistä sotaa ja sen tapahtumia on mielenkiintoista spekuloida. Tässä alkajaisiksi, mitä meillä on vastassa.

Russian Ground Forces - Wikipedia, the free encyclopedia - Venäjän maavoimat.
List of equipment of the Russian Ground Forces - Wikipedia, the free encyclopedia - Venäjän maavoimien kalustoluettelo.

Ja vielä mehusteluiksi, sitä eliittimiesten eliittiryhmää itänaapurista. Maailman taitavimpia erikoisjoukkoja Suomi-poikaa vastaan.
Spetsnaz GRU - Wikipedia, the free encyclopedia - Sotilastiedustelun erikoisjoukot, "elite special ops". :rolleyes:

Kaiken tämän lisäksi löytyy todella valtavat meri- ja ilmavoimat, maailman tehokkaimpia tiedusteluorganisaatioita, mielettömän koulutetut maahanlaskujoukot, ja esimerkiksi 20 miljoonan miehen reservi joista jokaiselle vähintään AK-47 aseistukseksi.

Ja millä nämä kaikki saatiin pysäytettyä Tsetseniassa.

AK-47 – Wikipedia

RPG-7 – Wikipedia

Pienoiskivääri – Wikipedia

Käyttäjinä pelkkä pienisissijoukko.

No sehän on tosi asia, että kyllä se Ryssä tänne tulee, jos haluaa. Mutta millä hinnalla? Meillä olisi edes heittää vastaan.

Spike – Wikipedia

NASAMS – Wikipedia

AMOS-kranaatinheitinjärjestelmä – Wikipedia

Tämä vain vertailukohtana. Kyllä oon samaa mieltä tänne ne tulee, jos todella haluaa. Mutta onko sen tulemisen hinta sellainen, että se kannattaa maksaa. Se on se kuuluisa kauhun tasapaino.

Onko teistä muuten kukaan miettinyt sellaista tilannetta, että Venäjän kanssa tilanne lähtisi eskaloitumaan. Me lähetettäisiin neuvotteluihin Mikko Alatalo, Tanja Karpela, Kotikadun Hannes, Veltto Virtanen, Pertti Salovaara,,,,Nämähän me ollan sinne meidän asiaa valittu ajamaan.
 
Vastaus: Armeijassa

Ja millä nämä kaikki saatiin pysäytettyä Tsetseniassa..

Ei Venäjän joukkoja sinänsä pysäytetty missään vaiheessa (ensimmäisessä kyllä ainakin osittain, toisessa sodassa ei). Toki sota kesti kauemmin kuin he olivat suunnitelleet ja toivoneet, mutta tulos oli suunnitellun mukainen. Venäjä valtasi tärkeimmät kaupungit ml. pääkaupungin, ja palautti lopulta Tsetsenian hallintaansa hajottaen tai tuhoten kapinalliset joukot.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vastaus: Armeijassa

hartzu, mukava huomata että tiedät asiasta vähän enemmän ja olet oikeasti asiaan tutustunut. Tämä on sellainen unohdettu koflikti minkä monet ohittaa olan kohautuksella. On tosiaankin harvinaista, että tästä kofliktista joku on selvillä. Sun viimeinen viesti on erittäin hyvä ja en siitä pysty mitään kiistämään. Tuhoamis määrät on sellaisia, että se menee eipä juupas keskusteluksi ja siihen ei ole tässä tarvetta.
Mutta jos Serbit piti pilkkanaan maailman mahtavinta armeijaa liittolaisineen kolme kuukautta, niin eikö mielläkin olisi pieni mahdollisuus. Miksi täysi sotarikollinen sai jäädä valtaan. Muistetaan että Serbia on pienenpi maa kuin Suomi, väkilukua vähän enemmän.

Modeilta menee varmaan kohta hermot. Ehkä pitäisi perustaa oma historia osio.

Ei Venäjän joukkoja sinänsä pysäytetty missään vaiheessa. Toki sota kesti kauemmin kuin he olivat suunnitelleet ja toivoneet, mutta tulos oli suunnitellun mukainen. Venäjä valtasi tärkeimmät kaupungit ml. pääkaupungin, ja palautti lopulta Tsetsenian hallintaansa hajottaen tai tuhoten kapinalliset joukot.

Mutta niillä oli tuollainen kalustoluettelo mitä kerroin. Ja kauanko Venäläisillä meni aikaa tavoitteen saavuttamiseen. Et aivan nyt ymmärtänyt mun pointtia tai huonosti jäsentelin sen. Ei se Venäläisenkään hanhenselkä kestä tämän informaatio maailman aikana jatkuvia tappioita. Vaikka sillä hanhella on vahvempi selkä kuin länsimaissa.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vastaus: Armeijassa

Niin, ja onhan Venäjällä edelleen ne ydinaseet, eli jos Venäjä tosissaan haluaisi liittää Suomen omaksi maakunnakseen, ei Suomella olisi mitään mahdollisuutta sitä estää. Tosin en näe mitään syytä, miksi Venäjä haluaisi hyökätä Suomeen/eurooppaan. Onhan eurooppa Venäjälle tärkeä kauppakumppani.


Lähinnä uutisten perusteella tuntuu siltä, että Venäjä tuntee itsensä uhatuksi. Entisten itä-blokin maiden liittyminen NATOon, Yhdysvaltain suunnittelemat ohjuskilpitukikohdat eurooppaan, rajakärhämät Kiinan kanssa, sisäiset konfliktialueet (esim. tsetsenia)... ei ihme, että Venäjä tuntee itsensä uhatuksi.


siinä tais tullakin vähän OT:a. Itellä intti alkaa vasta 2011 talvella säkylässä. Tuskin maltan odottaa esim. ryömimisharjoitusta maaliskuun loskassa. Onko ne armeijan vetimet muuten yhtään vedenpitäviä? Isä vaan kerto joskus että ne imi ku sieni vettä.
 
Vastaus: Armeijassa

Onko ne armeijan vetimet muuten yhtään vedenpitäviä? Isä vaan kerto joskus että ne imi ku sieni vettä.

Kyllä ne hyvin vettä pitää sitten kun ovat kastuneet ;) Ehkä nykyään on jo parempia vermeitä, mutta kun itse siellä olin, oli pakko käyttää sadeviittaa ja irtolahkeita jos halusi kuivana pysyä. Goretexeistä sun muista hienouksista lienee turha unelmoida nykyäänkään.
 
Vastaus: Armeijassa

Tuommoinen epämääräinen sadepukuhan siellä oli käytössä vielä pari vuotta sitten ainakin Kajaanissa, eli tetsarissa kuljetettiin housuja ja takkeja. Sadepukuhan puetaan ylle myös suojeluhälytyksen sattuessa eli epäillään kemiallista tai biologista sodankäyntiä vastustajan puolelta.

Noista sadevaatteista monesti kyllä vitsailtiin, että eivät ne käyttäjäänsä sen kuivemmaksi saa. Sateen sattuessa sadevesi ei ehkä pääse niinkään läpi, mutta toisaalta vaatetus ei hengitä lainkaan vaan olo on kuin muovipussiin käärityllä makkaralla, joten hikihän siinä tulee ja sitä kautta vaatteet kastuvat sisältä päin. Ja tietenkin jos sadevaatteiden pukemisen kanssa arvotaan ja ne lopulta käsketään pistää ylle, loppuu sade heti kun kamat on niskassa. :p

Tosiaan nuo tavalliset kamppeet eivät erityisesti sadetta pitäneet, ainakaan tuo vanhempi palveluspuku. Uudenkarheissa M05-asusteissa oli jonkinlaista vastustuskykyä jäljellä, mutta eihän noita ikinä metsässä tai muissa harjoituksissa käytetty, ainoastaan lomilla ja erityistilaisuuksissa.
 
Ylös Bottom