Vastaus: Ajankohtaiset uutiset ja tapahtumat maailmalla (Japanin maanjäristys ja tsunami 11.3)
Japanissa ydinvoimalaonnettomuus johtui riittämättömistä varmistusmekanismeista. Mikäli seikat ulkopuolisen energiansaannin suhteen olisi ollut kunnossa, tuskin näitä savuja olisi aiheesta päästelty.
Kyllä se onnettomuus johtui maanjäristyksestä ja sitä seuranneesta tsunamista.
Ensin tuli järistys. Ydinvoimalat rakennettiin 70-luvulla kestämään 8,2 richterin tärähtely, ja nyt järistyksen voima oli 8,9. Automatiikka pudotti tällöin control rodit reaktorin ytimeen, jolloin ketjureaktio katkesi sekunneissa. Tällöin voimala ei tuota sähköä, joten reaktorin jäähdytykseen tarvitaan ulkoista energiaa.
Järistys katkoi myös sähkölinjat, joten yleensä näissä tilanteissa tarjolla oleva ensisijainen varaenergia ei ollut käytettävissä. Mutta tätä varten on diesel-generaattorit, jotka hyrähtivät välittömästi käyttöön, ja tilanne näytti hyvältä.
Sitten tuli tsunami. Se oli yksi isoimmista tähän asti nähdyistä, ja se repäisi diesel-moottorit mukaansa. Varaenergian varaenergia oli siis pois pelistä. Mutta tällaisia tilanteita varten on rakennettu akkupatteri, jolla jäähdytysvettä voitiin pumpata kahdeksan tunnin ajan. Ja tätä kahdeksaa tuntia alkoivat insinöörit hyödyntää.
Ongelma syntyi, kun paikalle roudattu liikutettava generaattori ei ollutkaan liitettävissä voimalan töpseleihin. Ja siksi lauhdevesi alkoi kuumeta. Nähty räjähdys johtui todennäköisesti siitä, että voimalan insinöörit päästivät painekattilassa höyrystynyttä jäähdytysvettä voimalarakennuksen seinien sisään, jotta se ei sellaisenaan vapautuisi luontoon. Höyry on lievästi radioaktiivista, mutta tämä radioaktiivisuus on sellaista sorttia, joka häviää muutamissa sekunneissa. Tarkoituksena oli ilmeisesti hidastaa radioaktiivisen höyryn leviämistä juuri niillä kriittisillä sekunneilla, joina se oli vaarallisinta.
Jos siis pahin konkreettinen seuraus kahdesta peräkkäin tapahtuneesta luonnonkatastrofista, jotka molemmat lukeutuvat voimakkaimpiin laatujaan ihmiskunnan historiassa, on vesihöyryn räjähdysmäinen purkautuminen voimalan pihalle, niin en nyt ihan riittämättömiksi menisi varmistusmekanismeja tuomitsemaan. Kaikki nämä toimet hoidetaan vielä samaan aikaan, kun koko maan infrastruktuuri horjuu ja kuolleiden määrä lasketaan kymmenissä tuhansissa.
Jotenkin itse pitäisin tätä melko vahvana osoituksena siitä, että Suomessa, jossa ei pahemmin maanjäristyksiä eikä tsunameita nähdä, on mahdollista rakentaa turvallinen ydinvoimala neljä vuosikymmentä tuoreemmalla teknologialla.
MIT:n ydintekniikan laitos seuraa tilannetta ja raportoi sen kehittymisestä:
MIT NSE Nuclear Information Hub (http://web.mit.edu/nse/) | Information about the incident at the Fukushima Nuclear Plants in Japan hosted by http://web.mit.edu/nse/ :: Maintained by the students of the Department of Nuclear Science and Engineering a