Tämänpä minäkin aloitin kun Valhalla ei ilmeisesti saanut ähkyä aikaiseksi (WTF?! Miten se on mahdollista?!) ja alku oli ainakin ihan mielenkiintoinen.
Miragen aloitus on myös paljon parempi kuin Valhallassa, mikä olikin sen pelin huonoin puoli. Miragessa aloitetaan hillitysti ja rajoitetummin eikä heitetä heti johonkin viikinkilaivaan ilman kunnollista alustusta.
Alun palatsihiippailusta tuli myös oudolla tapaa mieleen 007 First Lightin hiippailut. Toki yksinkertaisempana, sillä ei tässä samanlaista vapautta ja temppuvalikoimaa ole, varsinkaan alussa, missä turvaudutaan lähinnä Kotkavisioon, nopeaan pyörähdykseen ja vihellyksen käyttöön hiippailun ohessa.
Peli osaa myös olla heittämättä kaikkea heti pelaajan syliin, joten valikoissakaan ei ole kuin kartta ja Codex. Tästä voisi vaikka muuan Horizon Forbidden West ottaa oppia tuhansine eri systeemeineen. Itse asiassa tuorein Horizon on ehkä enemmän "ähkypeli" mitä Valhalla tai tämä Mirage.
Toisaalta ymmärrän jos pelisarjan peleissä halutaan heti hommiin, sillä pitäisihän tämän kaavan olla jo pelaajille tuttu. Siinä kohtaa liian hidas tai pitkä intro voi ajaa varsinkin nykyajan kärsimättömämmät ADHD-pelaajat pois luotaan. Enkä siis itsekään toivo mitään kädestäpitelyä, loputtomia esittelyvideoita tai tutoriaaleja mutta sellainen sopivan hidas ja tiivis alku nyt vain kuuluu tarinankerrontaan. Toisaalta jos ymmärtää rytmityksen ja osaa sen kanssa leikkiä, voi myös rikkoa sitä ja pudottaa pelaajan vaikka heti syvään päätyyn, kunhan tietää mitä tekee. Valhallan alun kanssa Ubi ei selvästikään tiennyt mitä teki, joten Miragen perinteisempi, hillitty alku on paljon toimivampi.
Mitään kauhean ihmeellistä en tästä osaa vielä sanoa. Paljon tästä on ainakin alussa riisuttu asioita eikä edes kartalla ollut juuri mitään symboleita, ei edes niitä perinteisiä torneja, joista kartan saisi tekemistä täyteen. Oli melkoisen virkistävä juttu. Tosin eiköhän ne sinne ilmesty kun peli oikeasti pääsee käyntiin. Olisin itse asiassa jopa voinut yhden käydä synkronoimassa, joten niiden puute tuntui jopa vähän oudolta.
Nyt vain odottaisin että pelissä pääsisi oikeasti hiippailemaan eikä homma mene taas pelisarjan nykymeininkiin, missä hiippailu on vain mekaniikka, jota voi käyttää mutta jota ei oikeasti ole tarvetta hyödyntää juurikaan.
Hahmojen kanssa on taas sitä samaa ongelmaa mitä pelisarjan peleissä itsellä aina: jotenkin ne ei ikinä saa niistä erityisen mielenkiintoisia tai tykättäviä. Ei tosin mitään inhottaviakaan mutta sellaisia, ettei ole oikein tarttumapintaa ja ovat vain "hahmoja ruudulla". Vaikea välittää kunnolla niiden kohtaloista yms. Ezio on varmaan ainoa hahmo, josta saatiin oikeasti sellainen, jonka muistaa myöhemminkin.
Mutta siis ihan lupaavalta vaikuttaa.