Assassin’s Creed Valhalla - viikinkiparta kasvamaan

[shamaniac]

Ensiksi eilisen lisäpelaamisen jälkeen haluan todeta että tämä on tympeän alun jälkeen alkanutkin yllättäen maistumaan. Sitten noihin muihin pointteihin:

Siis hetkinen, kuulostaa taas siltä, kuin olisi pelattu ihan eri pelejä. Esim. Alussa Norjahan oli aika samankaltainen ja kokoinenkin kokonaisuus kuin se alun saari Odysseyssa. Eihän sitä muuta tekemistä alkanut tulla, ennen kuin lähdit tekemään sitä tehtävää, joka vie pelaajan tarinan mukana Brittein saarille.

No ei kyllä ole. Paljon hajanaisempi ja sen kautta isompi kokonaisuus. Tarkistin myös netistä näiden karttojen erot ja Odyssessa on se alkusaari isompi ja siellä varmasti oltiin pidempään jo sen kautta kuin mitä tässä Valhallassa, missä lähdetään veneilemään noin tunnin sisällä alusta. Ja se on tosi aikaisin kun ottaa huomioon että tuohon tuntiin kuuluu kaikki alkuvideot yms.

Minä sanon tällaista huonoksi rytmitykseksi ja olisin toivonut että alussa oltaisiin vaikka vähän totuteltu viikingin tai yksinäisen selviytyjän elämään mutta ei. Tässä on käytännössä yksi ainoa tehtävä/kohde, minkä jälkeen tuntuu olevan koko Norja - tai ainakin tosi iso osa siitä - riehuttavana.

Ja varmaan Odysseyssakin saattoi lähteä heilumaan ympäriinsä vaikka heti mutta kyse on siitä, millaisen kuvan peli pelaajalle antaa. Tässä työnnetään laiva alle ja sen jälkeen alkaa näkyä valopalloja kompassissa eikä edes selitetä että mitä ne on ja pitäisikö niiden perään mennä vaiko ei.

Breath of the Wild ei sekään antanut täysin selkeää suuntaa, vaan enemmänkin vain antoi maailman tutkittavaksi, mutta se teki sen sentään rehdimmin, niin että antoi vielä vähemmän selviä merkkejä mihin mennä. Tässä taas on päätehtävä mutta sen lisäksi koko ajan jotain "hei, tuolla on tollanen ja tuolla tollanen ja tässä tämmönen valopallo ja tässä toisen värinen ja ja ja".

Eikä siinä mitään mutta kun näitä tulee tuonne enkä edes ole ehtinyt ymmärtää mitä helvettiä ne kuvastaa. Olisi siis ollut ihan kiva lähteä vähän hillitymmin tuohon hommaan kuin hypätä melkein suoraan syvään päätyyn.

Enkä siis tiedä mitä edes tarkoitat "muulla tekemisellä" kun minulle "muu tekeminen" on kaikkea muuta kuin pääkohde. Ihan kaikki merkinnät kartalla ja kompassissa. Vähän jo pelottaa mitä siellä on jatkossa tulossa kun ilmeisesti Norjassa on vielä jarru päällä näissä.

Sitten tuohon rytmitykseen on pakko todeta, että eihän tuon kaltaisissa avoimen maailman peleissä se peli varsinaisesti määritä sinulle rytmiä, vaan sen teet sinä itse. Ihan sen mukaan miten paljon milloinkin haluat edetä suoraviivaisesti päätarinaa, tehdä sivutehtäviä, tai seikkailla ihan vaan vapaasti pelimaailmassa, tehden mitä milloinkin tulee mieleen tehdä. Jos haluat tiiviin rytmityksen, niin etenet sitten lähes koko ajan päätehtäviä eteenpäin. Muilla tavoin edetessä rytmitys on toki ihan toisenlainen.

Ei tämä ole minulle epäselvää eikä edes se ongelma, vaan se, miten niitä tekemisiä tarjotaan. Mikä pakko se on heti ämpäristä kaataa? Vai onko tämä Ubin ajatus hillitystä alusta ja tämä vain tästä yltyy kymmenkertaiseksi?

Huomasin toki jo että Odysseyn kartta on jo alkualueella paljon täydempi kuvakkeista kuin Valhallan mutta jos tässä kerran on (taas) "BIGGEST MAP EVER" niin varmasti viimeistään Norjan jälkeen tulee samanlaista tarjontaa esille.

Ihan samaan tapaan myös Odysseyssa valittiin miehen ja naisen väliltä, kummalla haluaa pelata, joka on ainakin itselleni juuri se mitä peleiltä usein toivonkin.

Niinhän siinä taisi olla mutta jotenkin tässä tuo tuntui tökeröltä kun oletin että se alun lapsi oli jo poika, joten se valinta hetkeä myöhemmin ihmetytti. En myöskään ymmärtänyt mikä se "automaattinen" (tms.) valinta siinä oli. Naisen se minulle tarjosi ja vaikka itselle ei ole ongelma viikinkinaiset, niin alun vuoksi aloin miettimään että vaihtaisi hahmon mieheksi.

Nyt kun tosin on tunti tai pari lisää alla niin ei tuo enää häiritse. Oli vain vähän pöljää ettei sitä hahmovalintaa voinut tehdä ennen hahmon näkemistä.

En myöskään pysty allekirjoittamaan mitenkään sitä, että näissä Ubin AC-peleissä ainakaan olisi tönköt hahmotkaan, päinvastoin luontevia ja hyvinkin erilaisilla ja mielenkiintoisilla persoonilla varustettuja hahmoja löytyy roppakaupalla. Kovin eri silminhän pelejä välillä katsotaan eri pelaajien toimesta. En nyt sinänsä lähtenyt väittelemään asiasta, että mikä on joku yleinen totuus, mutta sen halusin todeta, että nämä tietyt asiat näin ja koin vaan hyvinkin eri tavalla kuin sinä.

Itsellä vähän samat fiilikset kuin Horizonissa. Ei jää mikään hahmo kunnolla mieleen, ainakaan tässä alussa. Ehkä ongelma on sekin että tässä, kuten Horizonissa, niitä hahmoja tulee niin paljon. Joku Stellar Blade tarjosi kourallisen hahmoja koko pelin aikana, joten niiden kanssa pysyi paljon paremmin kärryillä ja jopa joku satunnainen kalastajaukko jäi paremmin mieleen kuin mitä tämän pelin ensimmäiset kohtaamiset hahmojen kanssa.

Ajan kanssa näihin varmaan tulee sidettä enemmän tai vähemmän mutta enpä voi mitään sille että alussa tuntuivat kovin "videopelimäisiltä" hahmoilta.

Sen voisin sinänsä myös todeta, että taistelun olen kokenut Valhallassa huonommaksi kuin Odysseyssa. Enemmän juuri kuvaamaasi nappien hakkaamista, kuin varsinaista taktisia elementtejä sisältävää taistelua, jota koin Odysseyssa olleen paremmin tasapainotettuna. Pelimaailman koin myös Odysseyssa mielenkiintoisempana, siis ihan vaan sen takia, että antiikin Kreikka kiiinnostaa minua enemmän kuin viikinkien ajat ja Britannian historia (vaikka sekin toki ihan ok kiinnostavaa oli). Vastaavasti ne mysteerit ja niihin liittyneet pikkutarinat tekivät sitten toisaalta Valhallaan rakenteellisesti parhaan pelimaailman kaikkiin AC-peleihin verrattuna.

Isoin ongelma itse on nyt ollut kuitenkin Stellar Blade. Tässä painelee nyt vähän jatkuvasti vääriä nappeja sen takia. Ei taistelu toki ihmeellistä ole mutta kun pääsee tuosta yli niin ei tämä nyt ehkä iso ongelma ole vaikka vähän itseääntoistavalta tuntuukin. Voi että kun saisi yhtä tyydyttävän taistelun kuin soulseissa tai vaikkapa Arkham-peleissä, missä aina oikein odotti että pääsee taistelemaan.

Nuo mysteerit tässä on olleet kyllä hauskoja ja mielenkiintoisia. Nyt on sukellettu kampaa, löydetty nukkuva vartija (minkä vuoksi tehtävä bugitti koska löysin vartijan etsijän vasta myöhemmin) ja autettu viikingin alkua metsästämään. Tuo viimeisin oli todella hauska kun toin tyypin luo suden että se saisi sen voitettua: pehmensin ensin sutta reilusti ja sittenkin tuntui että tyyppi varmaan kuolee, joten löin sutta pari kertaa lisää kunnes parkissa olevasta veneestä lensi nuoli ja susi kuoli, johon tämä sankari toteaa vain että "I KILLED IT!!!".

Tyyppi lähti huudellen sitten juoksemaan johonkin ja koko homman olisi kruunannut kun se olisi mennyt taistelemaan karhuja tai susia vastaan ja kuollut mutta juoksikin vain kotikyläänsä eikä tehnyt enää mitään. Harmi. Menetetty mahdollisuus tuossa kohtaa kun eihän kehittäjien olisi tarvinnut laittaa kuin tyyppi juoksemaan kohti lähintä villieläintä ja taistella, mistä olisi saatu ihan mahtava lopetus tuolle sankarille. Tai jos piti mennä kylään, niin olisi voinut mennä edes huutelemaan "kadulle" urotöistään. Nyt jäi vähän puolitiehen vaikka hauska kohtaus toki olikin.

Näistä tulee muuten GTA:n "strangers and freaks"-tapahtumat mieleen enkä ihmettele vaikka olisi isona inspiraationa ollutkin. Mitäpä näissä ei olisi tykkäämistä, näitä saa olla reilustikin.

Tuntuu, että tämä keskustelu varmasti ryöpsähtää lapasesta, mutta sen verran on pakko kommentoida, että kyllähän Valhalla rytmittää tekemistä. Siellä on aluekohtaiset tasosuositukset, jotka on niin korkeita, että ne on käytännössä vaatimuksia. Et siis voi vaan edetä suoraviivaisesti tarinassa, vaikka haluaisit, vaan peli pakottaa laahaavaan rytmitykseen, jossa hitaasti kerätään leveleitä tekemällä jotain muuta.

Joo, olen lukenut että kyliä tai suhteita pitäisi ilmeisesti ainakin rakennella Englannissa. Tulee vähän Shadow of Warin grindaus mieleen ajatuksena tuosta. Sekin on tosin itsellä pelaamatta ja nehän korjasi sitä jonkin verran myöhemmin.

Tosin en itse tarkoittanut alun rytmityksellä ihan tuollaista rajoittamista vaikka toki rajoittaminen on rytmittämistä sekin. Valhallassa menee rytmi pieleen ihan sillä että se vene tulee niin aikaisin ja aloituspaikan ja kohteen välillä on pitkä matka, missä on hirveästi kaikkea muuta, mihin huomion kiinnittyä. Olisi voinut aloittaa sieltä kylästi mieluummin.

Itse asiassa kylään saapumisen jälkeen lähdin hakemaan poronsarvia ja se metsässä samoilu ja metsästys jotenkin natsasi ja peli alkoi tuntua viihdyttävältä siinä kohtaa. Siitä eksyin sitten "valopalloille" eli random tapahtumille ja aarteille, mitkä nekin oli ainakin tässä kohtaa hauskoja hommia.

Siitä toki ihan helvetin iso miinus että en ole vieläkään saanut kuin yhdet poronsarvet vaikka niitä sarvellisia yksilöitä on ammuttu jo vaikka kuinka helvetisti. En pysty kuvailemaan kuinka typerää tuollainen suunnittelu on. Ei ole ainoa peli missä on tätä "et nyt saanutkaan tästä porosta sarvia vaikka sillä on ne päässä selvästi"-meininkiä on mutta aina yhtä perseestä tämä. Mikään logiikka ei selitä sitä miksei niitä sarvia voi siitä ottaa vaan se saalis tulee jollain RNG:llä.

Tottakai avoimen maailman pelit antavat tähän päälle kaikenlaista tekemistä, mutta myös se oli/on osittain Valhallan ongelma. Pelin sivutehtävät eivät ole mitenkään erityisen hyviä.

Hmm... Saapa nähdä mitä ne sivutehtävät sitten oikeasti on jos Ippenatorin mukaan ne tulee vasta Englannissa. Vielä ei mitään täysin turhaa ole tullut vastaan vaikka toki aarteiden ja muiden skannailu varmasti aika pian tylsäksi käykin.

Sitä en muuten ymmärrä että miksi linnulla ei voi merkitä vihulaisia? Jos tämä on joku realismi-juttu, niin onko sen skannauksen jatkuva käyttö kauheasti realistisempaa?

 

[Huttu]

Itselle tämä Valhalla on ollut sarjan toiseksi heikoin, Shadows kirkkaasti ykkösenä siellä kökkölistalla. Valhallassa suurin ärsytys tulee siitä miten turhan pitkä peli on. Sen huomaa tietyssä kohdassa että sitä on pitkitetty tahallisesti kun on huomattu kuinka paljon lääniä tulikaan luotua peliin. Pakkohan ne kaikki alueet on saada jotenkin mukaan joten tarina ja tekeminen venyy kuin nälkävuosi. Varmaan neljästi jääny peli kesken kun se perkele ei vaan lopu vaikka kuinka juoksee päätehtäviä. Edelleen se kesken tossa kovalevyllä möllöttää

 

[Dragonfly]

Itselle tämä Valhalla on ollut sarjan toiseksi heikoin, Shadows kirkkaasti ykkösenä siellä kökkölistalla. Valhallassa suurin ärsytys tulee siitä miten turhan pitkä peli on. Sen huomaa tietyssä kohdassa että sitä on pitkitetty tahallisesti kun on huomattu kuinka paljon lääniä tulikaan luotua peliin. Pakkohan ne kaikki alueet on saada jotenkin mukaan joten tarina ja tekeminen venyy kuin nälkävuosi. Varmaan neljästi jääny peli kesken kun se perkele ei vaan lopu vaikka kuinka juoksee päätehtäviä. Edelleen se kesken tossa kovalevyllä möllöttää

Keinotekoisen pitkittämisen näkee myös siinä, että ne alueet alkaa toistaa itseään. Ahaa, täällä olisi taas tällainen linnoitus mikä pitää vallata, mutta siinä on vaan vähän korkeampi hahmon tasosuositus. Sitten kun pelikello lähentelee 60 tuntia ja yrität vaan päästä tarinan loppuun, niin kyllä jossain on joku vähän pielessä.

Ja siis tykkäsin itse kuitenkin pelistä niin paljon että pelasin sen läpi kaikista näistä moitteista huolimatta, joten potentiaalia oli aivan älyttömästi, mutta peli vähän kuin tarkoituksella kampitti itseään.

 

[shamaniac]

Olen kyllä yllättänyt miten hyvin tämä on napannut otteeseensa. Alussa tökki mutta niin tökki esim. KCD ja Witcher 2 myös ja ne sentään hyppäsivät omien listojen kärkipaikoille. Olen jopa fiilistellyt hienoja maisemia. Huvittanut toki se, miten jokaisen vesiputouksen takana tuntuu olevan aarre.

Tosin se isoin syntihän ei vielä näy koska alla on reilusti alle 10 tuntia ja toisto tai pitkä kesto ei vielä siis näy.

Ekalta alueelta on nyt tehty kaikki: valloitettu paikat, tapettu elukat, nähty tapahtumat ja kerätty aarteet. Vain se yksi kovan tason vastus saa jäädä odottamaan että nousee tasot. Karttaa katsoessa hoksaa että ei tässä Norjassa nyt niin paljoa hommaa olekaan, sillä paljon vähemmän on aluetta jäljellä mitä on kahlattu. Eikä siinä tainnut viittäkään tuntia mennä. Kartan koko siis hämäsi.

Tykkäsin siitä, miten joka paikkaa ei oltu ahdettu täyteen kaikkea vaan tuolla oli tyhjääkin tilaa. Näin sen pitääkin olla.

Vähän nyt vain veikkaan että Englannissa se Ubi-meininki sitten oikeasti vasta alkaa. Tai mitä liene paikkoja siellä nyt onkaan edessä.

Itselle tämä Valhalla on ollut sarjan toiseksi heikoin, Shadows kirkkaasti ykkösenä siellä kökkölistalla. Valhallassa suurin ärsytys tulee siitä miten turhan pitkä peli on. Sen huomaa tietyssä kohdassa että sitä on pitkitetty tahallisesti kun on huomattu kuinka paljon lääniä tulikaan luotua peliin. Pakkohan ne kaikki alueet on saada jotenkin mukaan joten tarina ja tekeminen venyy kuin nälkävuosi. Varmaan neljästi jääny peli kesken kun se perkele ei vaan lopu vaikka kuinka juoksee päätehtäviä. Edelleen se kesken tossa kovalevyllä möllöttää

Et kai sentään ole joka kerta alusta ottanut, sillä sitten et ainakaan pääse koskaan läpi? Itse meinasin jopa ostaa sen complete-paketin mutta koska ei ollut alessa niin jäi ostamatta. Ehkä hyvä niin, sillä emopeliinkin saa menemään varmasti vähintään 100 tuntia.

Keinotekoisen pitkittämisen näkee myös siinä, että ne alueet alkaa toistaa itseään. Ahaa, täällä olisi taas tällainen linnoitus mikä pitää vallata, mutta siinä on vaan vähän korkeampi hahmon tasosuositus. Sitten kun pelikello lähentelee 60 tuntia ja yrität vaan päästä tarinan loppuun, niin kyllä jossain on joku vähän pielessä.

Ja siis tykkäsin itse kuitenkin pelistä niin paljon että pelasin sen läpi kaikista näistä moitteista huolimatta, joten potentiaalia oli aivan älyttömästi, mutta peli vähän kuin tarkoituksella kampitti itseään.

Kuulostaa tosiaan ikävältä ja ihan just siltä mistä olen pelisarjaa kritisoinutkin. Norja tässä vielä on ollut ihan ok mutta aika paljon saisi Ubikin tehdä että vajaan viisituntisen saisi jo ähkyksi asti menemään. Tosin ihan alku jo vähän ehti ahdistaa mutta sen ongelma oli yhä enemmän rytmityksessä. Tarkalleen ottaen siis siinä että ei avattaisi sitä maailmaa heti vaan alku olisi rajatummalla alueella, mistä ei heti lähdetä laivalla jonnekin jne.

 

[shamaniac]

Sellainen homma muuten ihmetytti, että miksi ihmeessä viikingit - jotka ryövää, varastaa ja ottaa kaiken mikä irti lähtee - olivat jättäneet Eivorin kotikylän täysin koskemattomaksi ties kuinka moneksi vuodeksi? Ja vaikka viikingeillä joku kavereiden/kuolleiden/whatever kunnioitus löytyisikin, niin siellä tuli jo yksi tyyppi vastaan, joka oli ilmeisesti varastanut Eivorin isän kamoja, joten miten siellä oli IHAN KAIKKI pikkuesineetkin tallessa kun siellä käy tutkimassa paikkoja?

Ainoa selittävä tekijä olisi se, että se iso halli oli lukittu ja sinne pääsi vain katon kautta enkä ole aivan varma että oliko muut paikat käyty läpi.

Oli miten oli, niin luulisi silti myös että kaikki hyödyllinen olisi otettu joko muiden viikinkien, varkaiden tai Eivorin ja tämän jengin toimesta hyötykäyttöön.

Siisti juttu että tuo paikka löytyi - oli tunnelmallinen paikka yöllä tutkiessa - mutta heti tuli tällainen typeryys tuosta mieleen.

 

[Ippenator]

Sellainen homma muuten ihmetytti, että miksi ihmeessä viikingit - jotka ryövää, varastaa ja ottaa kaiken mikä irti lähtee - olivat jättäneet Eivorin kotikylän täysin koskemattomaksi ties kuinka moneksi vuodeksi? Ja vaikka viikingeillä joku kavereiden/kuolleiden/whatever kunnioitus löytyisikin, niin siellä tuli jo yksi tyyppi vastaan, joka oli ilmeisesti varastanut Eivorin isän kamoja, joten miten siellä oli IHAN KAIKKI pikkuesineetkin tallessa kun siellä käy tutkimassa paikkoja?

Ainoa selittävä tekijä olisi se, että se iso halli oli lukittu ja sinne pääsi vain katon kautta enkä ole aivan varma että oliko muut paikat käyty läpi.

Oli miten oli, niin luulisi silti myös että kaikki hyödyllinen olisi otettu joko muiden viikinkien, varkaiden tai Eivorin ja tämän jengin toimesta hyötykäyttöön.

Siisti juttu että tuo paikka löytyi - oli tunnelmallinen paikka yöllä tutkiessa - mutta heti tuli tällainen typeryys tuosta mieleen.

Tuo on toki sitä pelillistämistä, mitä pelit ovat noin ylipäätään pullollaan. Kyllä tuon kaltaiset jutut voivat itseänikin joskus häiritä, mutta jos ei niitä ihan jatkuvalla syötöllä tule, niin yleensä ne kestän. Usein tulee myös todettua, että jos toteutettaisiin realistisemmin, niin ei välttämättä enää olisi pelattavuudeltaan mielekästä tekemistä.

 

[shamaniac]

Nyt ollaan Englannissa ja ei tuo kartta nyt niin ahdistavalta tunnu mitä pelkäsin. Onhan siinä lääniä ja varmasti uppoaa tunteja ja saa tehdä helvetisti samoja hommia mutta yhä tämä on pitänyt otteessaan.

Täytyy varmaan kuitenkin vähän miettiä miten tästä etenee, sillä ainakaan niitä pienempiä aarteita ei taida olla ihan pakkoa kaikkea kerätä. Toki ne taitaa auttaa eteenpäin rakennusta ja muun kehittämisessä mutta tuskin haittaa jos sinne ja tänne jokunen jää noukkimattakin.

Se vähän ärsyttää taas että tulee vastaan niitä "et pääse tänne ennen kuin olet tehnyt asian X koska näin vain on"-esteitä, joiden takaa ei saa aarretta noukittua. Eilen siis yritin viimeistä "kultapalloa" hakea ja kun en keksinyt miten oven taakse pääsee, niin tarkistin netistä ja vastaus oli että tietyn tehtävän aikana tai jälkeen. Nämä on niin perseestä. Stellar Bladessa oli tätä myös ja nämä aina niin ärsyttää kun ei voi siinä pelatessa tietää että eikö vain huomaa jotain reittiä/keinoa vai onko kyse tästä typeryydestä.

Tuo pitäisi olla joko täysin selvää pelaajalle ettei sitä saa tai sitten sen voisi saada milloin tahansa. Nykytavalla tehtynä tuo aiheuttaa vain turhautumista.

Se tässä maisemanvaihdossa on mietityttänyt että näinköhän asutettu ja rakennettu Englanti tosiaan on ollut tuohon aikaan. Vähän pidempiä välimatkoja voisi olla ettei ole jotain pylväitä, linnoituksia tai kyliä edessä. Vähän ikävä Kingdom Comejen realistisemmin täytettyä maailmaa, missä oli oikeasti metsää ja peltoja ja kun sieltä sitten joku tönö tuli vastaan, niin se tuntui heti erikoiselta kun niitä ei ollut vähän väliä joka paikassa. Vaan tätähän nämä aina on, kun pitää olla helvetisti tekemistä ettei pelaaja vain kyllästy - tai jotain.

Katselin myös Witcher 3:n karttoja ja on kyllä selvä ero taas tähän Valhallaan. On toki runsaasti merkkejä mutta ei lähellekään sitä määrää ja myös välimatkaa on merkkien välissä ihan eri tavalla. Samoin Witcher 3:n aloitusalue on sekin sellainen, mitä jo aiemmin kuulutin: tiiviimpi alku, jossa seikkailua käynnistellä. Toki Norja ei lopulta niin paljon aikaa vienyt kuin ajattelin mutta tapa millä se pelaajalle "vyöryy päälle" ehti jo tosiaan ahdistaa. Siitä huolimatta että peli selvästi työntää sisältöään kunnolla vasta Englannissa.

Vähän harmi että tietää jo nyt että tähän tulee väsymään, sillä peli tuntuu oikeasti tosi viihdyttävältä. Maisemat on olleet myös hienoja ja kun tämä ainakin PS5 Pro:lla pyörii todella sulavasti (taitaa olla 60 fps vähintään) niin tätä on todella mukava pelailla. Olen siis todella positiivisesti yllättynyt kaikesta kritiikistäkin huolimatta.

Tuo on toki sitä pelillistämistä, mitä pelit ovat noin ylipäätään pullollaan. Kyllä tuon kaltaiset jutut voivat itseänikin joskus häiritä, mutta jos ei niitä ihan jatkuvalla syötöllä tule, niin yleensä ne kestän. Usein tulee myös todettua, että jos toteutettaisiin realistisemmin, niin ei välttämättä enää olisi pelattavuudeltaan mielekästä tekemistä.

Mitä meinaat tällä? Pelillistäminenhän on asioiden pelimuotoon kääntämistä, joten miten tuollainen huonosti/pöljästi toteutettu asia on muka "pelillistämistä"? Ihan yhtä hyvin olisivat voineet laittaa ne mökit ränsistyneiksi versioiksi, joita löytyy sieltä maailmasta muualta yllin kyllin.

Se ongelmahan tuossa on se että tuolla on ihan kaikki siinä kunnossa kuin sieltä olisi eilen lähdetty vaikka siitä on vuosia. Ellei sitten tarina olekin mennyt jotenkin niin että siellä on asuttu vielä paljon pidempään sen alun tapahtumien jälkeen.

Ne varsinaiset kerättävät (pelillistetyt asiat) eli aarteet oli ihan ok kun ne oli luolassa ja jonkin jutun takana "piilossa". Eivor tosin itsekin tuota ääneen ihmetteli (että miten on jäänyt huomaamatta), joten ehkä tuohon on joku selitys vielä tulossa. Se ei tosin selitä sitä miten sen ison rakennuksen kamat oli niin siististi paikallaan vielä vuosien jälkeen.

Valittaa pitää myös tarinankerronnasta pelin nykyajassa. Siellä on "tarinankerrontaa" toteutettu niin, että on helvetisti jotain pitkiä tekstejä tietokoneella. Äänitiedostoja on myös ja niitä ei voi edes skipata kuten keskusteluita, eli aina kun on tietyn pätkän lukenut. Ihan hiton paskaa tarinankerrontaa ja sotkee rytmin täysin kun/jos noita alkaa lukemaan.

Itse haluaisin kyllä tuotakin tarinaan seurata mutta en kyllä tällä tapaa jaksa.

 

[Ippenator]

Nyt ollaan Englannissa ja ei tuo kartta nyt niin ahdistavalta tunnu mitä pelkäsin. Onhan siinä lääniä ja varmasti uppoaa tunteja ja saa tehdä helvetisti samoja hommia mutta yhä tämä on pitänyt otteessaan.

Täytyy varmaan kuitenkin vähän miettiä miten tästä etenee, sillä ainakaan niitä pienempiä aarteita ei taida olla ihan pakkoa kaikkea kerätä. Toki ne taitaa auttaa eteenpäin rakennusta ja muun kehittämisessä mutta tuskin haittaa jos sinne ja tänne jokunen jää noukkimattakin.

Se vähän ärsyttää taas että tulee vastaan niitä "et pääse tänne ennen kuin olet tehnyt asian X koska näin vain on"-esteitä, joiden takaa ei saa aarretta noukittua. Eilen siis yritin viimeistä "kultapalloa" hakea ja kun en keksinyt miten oven taakse pääsee, niin tarkistin netistä ja vastaus oli että tietyn tehtävän aikana tai jälkeen. Nämä on niin perseestä. Stellar Bladessa oli tätä myös ja nämä aina niin ärsyttää kun ei voi siinä pelatessa tietää että eikö vain huomaa jotain reittiä/keinoa vai onko kyse tästä typeryydestä.

Tuo pitäisi olla joko täysin selvää pelaajalle ettei sitä saa tai sitten sen voisi saada milloin tahansa. Nykytavalla tehtynä tuo aiheuttaa vain turhautumista.

Se tässä maisemanvaihdossa on mietityttänyt että näinköhän asutettu ja rakennettu Englanti tosiaan on ollut tuohon aikaan. Vähän pidempiä välimatkoja voisi olla ettei ole jotain pylväitä, linnoituksia tai kyliä edessä. Vähän ikävä Kingdom Comejen realistisemmin täytettyä maailmaa, missä oli oikeasti metsää ja peltoja ja kun sieltä sitten joku tönö tuli vastaan, niin se tuntui heti erikoiselta kun niitä ei ollut vähän väliä joka paikassa. Vaan tätähän nämä aina on, kun pitää olla helvetisti tekemistä ettei pelaaja vain kyllästy - tai jotain.

Katselin myös Witcher 3:n karttoja ja on kyllä selvä ero taas tähän Valhallaan. On toki runsaasti merkkejä mutta ei lähellekään sitä määrää ja myös välimatkaa on merkkien välissä ihan eri tavalla. Samoin Witcher 3:n aloitusalue on sekin sellainen, mitä jo aiemmin kuulutin: tiiviimpi alku, jossa seikkailua käynnistellä. Toki Norja ei lopulta niin paljon aikaa vienyt kuin ajattelin mutta tapa millä se pelaajalle "vyöryy päälle" ehti jo tosiaan ahdistaa. Siitä huolimatta että peli selvästi työntää sisältöään kunnolla vasta Englannissa.

Vähän harmi että tietää jo nyt että tähän tulee väsymään, sillä peli tuntuu oikeasti tosi viihdyttävältä. Maisemat on olleet myös hienoja ja kun tämä ainakin PS5 Pro:lla pyörii todella sulavasti (taitaa olla 60 fps vähintään) niin tätä on todella mukava pelailla. Olen siis todella positiivisesti yllättynyt kaikesta kritiikistäkin huolimatta.


Mitä meinaat tällä? Pelillistäminenhän on asioiden pelimuotoon kääntämistä, joten miten tuollainen huonosti/pöljästi toteutettu asia on muka "pelillistämistä"? Ihan yhtä hyvin olisivat voineet laittaa ne mökit ränsistyneiksi versioiksi, joita löytyy sieltä maailmasta muualta yllin kyllin.

Se ongelmahan tuossa on se että tuolla on ihan kaikki siinä kunnossa kuin sieltä olisi eilen lähdetty vaikka siitä on vuosia. Ellei sitten tarina olekin mennyt jotenkin niin että siellä on asuttu vielä paljon pidempään sen alun tapahtumien jälkeen.

Ne varsinaiset kerättävät (pelillistetyt asiat) eli aarteet oli ihan ok kun ne oli luolassa ja jonkin jutun takana "piilossa". Eivor tosin itsekin tuota ääneen ihmetteli (että miten on jäänyt huomaamatta), joten ehkä tuohon on joku selitys vielä tulossa. Se ei tosin selitä sitä miten sen ison rakennuksen kamat oli niin siististi paikallaan vielä vuosien jälkeen.

Valittaa pitää myös tarinankerronnasta pelin nykyajassa. Siellä on "tarinankerrontaa" toteutettu niin, että on helvetisti jotain pitkiä tekstejä tietokoneella. Äänitiedostoja on myös ja niitä ei voi edes skipata kuten keskusteluita, eli aina kun on tietyn pätkän lukenut. Ihan hiton paskaa tarinankerrontaa ja sotkee rytmin täysin kun/jos noita alkaa lukemaan.

Itse haluaisin kyllä tuotakin tarinaan seurata mutta en kyllä tällä tapaa jaksa.

Ihan vaan tähän lauseeseen viittasin:

”Oli miten oli, niin luulisi silti myös että kaikki hyödyllinen olisi otettu joko muiden viikinkien, varkaiden tai Eivorin ja tämän jengin toimesta hyötykäyttöön.”

 

[shamaniac]

Ihan vaan tähän lauseeseen viittasin:

”Oli miten oli, niin luulisi silti myös että kaikki hyödyllinen olisi otettu joko muiden viikinkien, varkaiden tai Eivorin ja tämän jengin toimesta hyötykäyttöön.”

En vieläkään hoksaa että mikä siinä on "pelillistämistä".

Tosin katsoin nyt videon vielä tuosta kodista ja oli se toisaalta aika hyvin "vanhentunut". En tiedä miksi siitäkin jäi ensin mieleen että oli outo. Ehkä ne tavarat oli liian hyvässä kunnossa ja "värikkäitä", ettei ollut pölyä yms. mutta olihan siellä mm. hämähäkinseittiä kuitenkin.

 

[Ippenator]

En vieläkään hoksaa että mikä siinä on "pelillistämistä".

Tosin katsoin nyt videon vielä tuosta kodista ja oli se toisaalta aika hyvin "vanhentunut". En tiedä miksi siitäkin jäi ensin mieleen että oli outo. Ehkä ne tavarat oli liian hyvässä kunnossa ja "värikkäitä", ettei ollut pölyä yms. mutta olihan siellä mm. hämähäkinseittiä kuitenkin.

Pelillistämistä on se, että kaikki tarvittava löytyy jostain paikasta, vaikka se ei olisi loogista oikeassa maailmassa. Ajattelin ensin, että tarkoitit sieltä löytyneen hahmollesi jotain tavaraa, jonka luulisi olleen jo talteen otetun. Minulle ihan tuollaiset tarkoittamasi kosmeettiset yksityiskohdat eivät merkitse peleissä oikeastaan yhtään mitään. Olen pelien suhteen, mutta myös oikeassa elämässä, erittäin vähän tarkkoja yksityiskohtia katsova ihminen. Ainoastaan pakon edessä teen sellaista. Normaalisti minua kiinnostavat ne kokonaisuudet mitä yksityiskohdat muodostavat, sekä kokonaisuuden toimivuus. Peleissä myös niistä muodostuva elämys ja tunnelma. Toki ymmärrän itsekin sen, että täysin ristiriidassa olevat asiat voivat luoda huonosti toimivan kokonaisuuden. Eri asia on kuitenkin, että huomaanko edes sellaisia yksityiskohtia.

 

[Remeded]

Tässä jo pitkiä tekstejä pelistä kirjoittanut, en tiedä oliko sitten mulla liian pitkä tauko AC sarjasta mutta tämä Valhalla upposi niin kovaa että tuli tehtyä ja jopa kerättyä kaikki ne biljoona kerättävää mitä tässä on kerättävänä ja ostin jopa DLC.n jossa mentiin Irlantiin ja sieläki tuli nuohottua kaikki nurkat ja kerättävät ja luolat ja arkut.

Oma basekin tuli päivitettyä tappiin ja taisin jopa muutaman eurosen siihenkin upottaa että sai jotain hienoja kilkkeitä baseen, muutamat dlc aseetki ostin ja ukolle jotain päälle pantavaa jne . Kaikki sivutehtävät ja kaikkien dlc sivutehtävät ym tuli myös tehtyä. Olen jopa yllättynyt että jaksoin tehää kaiken platinaan asti eikä edes tullut yliannostus ähkyä.

Veikkaan että oli vain täydellinen ajankohta/fiilis pelille ja pitkä tauko AC sarjasta, ennen Valhallaa viimeisin AC oli Black Flag. Peli myös näyttää todella upealta, jostain syystä tämä vain upposi ja kovaa.