Vastaus: Assembly Summer 08
Mukava kuulla nuoremmankin polven mietteitä asioista. Kyllähän me kaikki joskus olimme nuoria...
Kirjoitukseni saattoi ehkä kuulostaa negatiivisemmalta kuin miksi se oli tarkoitettu. Kaikesta huolimatta koen edelleen Assemblyn kiinnostavana tapahtumana, enhän muuten sitä vuodesta toiseen seuraisi edes television kautta. Mielestäni pohjakosketus saavutettiin jo joskus vuosituhannen vaihteen paikkeilla, jolloin pelaaja-aines oli näkyvimmillään, ja jonka jälkeen tapahtumaa on taas saatu piristettyä paikoin hyvin kiinnostavillakin seminaareilla, sekä yrittämällä erottaa pelaajia ja vanhan koulukunnan ihmisiä jotenkin toisistaan. Minua ihan oikeasti harmitti wild compon idean pilaaminen 90-luvun lopuilla, sekä se, että erityisesti oldskool-compoissa on välillä paha osanottajapula kun tuotokset viedään toisille partyille. Mutta kehitys kehittyy, uudet alustat ja säädetyt kilpailusarjat saattavat osoittautua vielä kunnon piristysruiskeeksi vuoden-parin sisään.
Yksi tapahtuma joka on perustettu juuri kaltaisiani wanhoja pieruja varten Assemblyn valuttua enemmän mainstreamiin on aina Assemblyillakin mainostettu Alternative Party, jolla paino on nimenomaan vanhoissa koneissa ja legendaarisissa vieraissa, ja joka taitaa myös syödä juurikin niitä oldskool-tekeleitä Assemblyilta, varsinkin kun tapahtumat ovat samassa kaupungissa eivätkä kovin pitkällä aikavälillä.
Yksi asia minkä kuitenkin voisi mielestäni muuttaa jatkossa on se että jotenkin PAKOTETTAISIIN areenan puolella istuvia oikeasti "tappamaan kaikki äänet ja valot". Ei ole konkreettista ideaa miten, mutta muakin on alkanut ärsyttää se että vielä compon alkaessakin saattaa olla vielä monia screenejä auki. Ja se huutelu ei auta yhtään ketään, parissa kohtaa se jopa häiritsi compon ensimmäisen entryn alkua enemmäin kuin muutama avoin screeni. Mutta siis niin, että koko areenapuoli täysin pimeäksi ja äänettömäksi aina compojen ajaksi! Kaikki kynäri- ja wowhuorat voisivat ihan suosiolla mennä gamelabiin jos ainoastaan ovat tulleet tapahtumaan pelaamaan. Valitettavasti monet heistä ovat minuakin vielä paljon nuorempia (nuorimmat jopa minuakin puolet nuorempia) eivätkä vielä tajua jutun pointia.
Jotkin asiat pysyvät samana, vain pelin nimi on muuttunut Quakesta WOWiksi

En usko että tuolle löytyy kovin äkkiä sähköjen katkaisua siistimpää ratkaisua kun ei tähän mennessäkään ole löytynyt.
Ja todella hyvä että uudet ihmiset kiinnostuvat itse tekemisestä, jostainhan ne uudet tekijät pitää saada. Luulisin, että Assemblyilläkin kaikkien peliteollisuuden rekrytointimainosten yhteydessä korostetaan aina sitä, miten peliala on kovassa nosteessa Suomessakin, ja miten osaajista alkaa olla jo pulaa eikä alan koulutusta juuri ole. Demoscene-kokemus on tällaisessa tilanteessa hyvin arvokasta, jos on alasta yhtään kiinnostunut.
Tähän väliin opettavainen tarina: Jonkin verran ennen 1990-luvun puolimatkaa, silloin kun minäkin sceneä seurasin aktiivisimmin, oli yksi legendaarinen PC-demogruuppi ylitse muiden, Future Crew. Se tajusi, että demot kannattaa tehdä laitteen resursseja ajatellen, ja alkoi tehdä PC:llä demoja jotka hyödynsivät PC:n vahvuutta eli kovaa prosessoritehoa ja pikseligrafiikkaa kun kaikki muut vielä yrittivät kopioida PC:lle silloin vielä hurjasti PC-puolta edellä olleita Amiga-demoja bitplane-efekteineen. Se myös teki ehkä kaikkien aikojen merkittävimmän ja legendaarisimman PC-demon, Second Reality. Se vastasi ensimmäisten Assemblyjen järjestelyistä ennen kuin sitä varten oli perustettu oma organisaationsa. Sen keskeisiä jäseniä työskentelee nykyään mm. pelifirmoissa nimeltä Remedy, Bugbear, Futuremark ja Recoil Games. Hyvin suurella osalla Suomen nykyisistä pelikehittäjistä on demoscenetausta muodossa tai toisessa.
Huvittaa vain ajatella, että vasta 1994 Assemblyilla olivat ensimmäistä kertaa pelit näkyvämmin esillä virallisen ohjelman puolesta, kun Doom-turnausta varten oli jopa rakennettu pieni verkko! 1995 sitten oli jokaiseen pöytään saatu kertaa netti, ihana koaksiaalieetteri jonka vikajäljitys ei ole kovin miellyttävää. Ulkomaailman linkki oli kokonaiset 128kbps, joka siis oli jaettu kaikille kävijöille jotka halusivat kokeilla silloin vielä uutta ja ihmeellistä WWW:tä
Mutta nyt pappa lopettaa muistelut, laittaa hampaat lasiin ja menee nukkumaan.