Vastaus: Benji-hyppy
Mä hyppäsin jokunen vuosi sitten Kaivarissa, oliko se silloin 130 tai 150m. Itse olen korkean paikan friikki ja haluisin kiivetä vaikka johonkin helvetin korkeaan radiomastoon mikä huojuu tuulessa mutta taitaapa olla laitonta.
Olihan se hyppy mukava ja jäi hyvin adrenaliinit ja endorfiinit päälle hypyn jälkeen. Mulla on jossain koneellakin kuvia ja videota hypystä, jos muistan oikein. Piti kokeilla noustessa sitä että nostaa jalan irti siitä pitävältä pohjalta, jumankauta että se köysi muuten painaa aikaa tavalla ja vetää jalkaa alaspäin! Eli kandee pitää tassut siinä alustalla ennenkuin lähtee hyppäämään.
Kun lava oli ylästopparissa, oli vaan pakko ihailla maisemia ajan kanssa, se hyppyjannukin sanoi että ihan rauhassa tsiigailet kun ei ollut sillä hetkellä jonoa. Oli makea nähdä maisemia siitä perspektiivistä! Olisin halunnut kokeilla hypätä voltilla mutta en halunnut missata hetkeäkään siitä lähestyvästä maasta.

Hyppäsin suoraan pää edellä ja kädet sivuilla ja asento pysyi hienosti koko hypyn, oli kyllä makeeta! Hinta tais olla sen 80e ja kerran ainakin kannattaa käydä kokeilemassa. Suosittelen lämpimästi.
Toistaiseksi parhaimmat sävärit on kyllä tulleet Italiassa ihan maata jalkojen alla. Oltiin jossain vuoristoisemmassa paikassa jota reunusti kapea kivistä koottu aita jonka takana oli todella syvä rotko (muistaakseni jotain noin 300 metriä). Oli yksinkertaisesti pakko kiivetä siihen aidan päälle joka oli leveydeltään juuri tennareiden levyinen ja katsella sinne alas rotkon pohjalle ja kaukana alhaalla siintävään laaksoon. Siinä hetkessä tiesi että nyt ollaan vaarallisessa paikassa, hitto sitä adrenaliinin määrää! Otin kyllä ennen kaiteelle nousua pari mentaaliharjoitusta todistaakseni itselleni miten helppo on vain seistä paikallaan, se kun ei ole itsestäänselvyys tuollaisessa tilanteessa.
Yks mimmikaveri otti siitä kuvan joka on jossain (toivottavasti tallessa), se oli aivan paniikissa mutta suostui kuvaamaan. Ennenkuin päätin kiivetä reunalle, kerroin sille että nyt tulen tekemään jotain josta hän ei todellakaan pidä mutta toivon että se on mukana jutussa ja kuvaa tilanteen.

Noh, se meni hyvin ja se euforinen olo kesti todella pitkään! Ambulanssilla ei varmasti olisi ollu kiire paikalle jos olisin horjahtanut siihen väärään suuntaan.
Eli lyhykäisyydessään: rakastan korkeita paikkoja.

Laskuvarjohyppykoulu olis seuraava haave mutta se sitoisi tonneja rahaa niin ehkä sitten tulevaisuudessa jotain sen kaltaista!
