Tuli vihdoin laitettua tämä Crashin "neljäs" tuleminen testiin ja fiilikset on ristiriitaiset.
Alussa on heti fiiliksissä kun peli tuntuu juuri oikealta. Tämä on Crash.
Sitten pääsee pidemmäs ja jo toisessa maailmassa on selvä että tämä peli ei ole silti erikoisen hyvä.
Harmittaa vietävästi, sillä peli väläyttelee potentiaaliaan ja toimivia juttuja jatkuvasti. On hyviä ja loistavia juttuja, uusia ja vanhoja.
Mutta kaiken hyvän vastapainona on tympeä, pelaajaa arvostamaton kenttäsuunnittelu ja ikävällä tavalla haastava vaikeustaso.
Ensinnäkin kentät on ihan liian täynnä kohtia, joissa voi kämmätä koska hahmoa ei saanut kuution päältä ihan täyteen vauhtiin ja hyppy jää milleistä kiinni. Ylipäänsä kenttädesign on huonoa kun sitä vertaa hahmon ohjattavuuteen. Sinänsä kenttädesign ei itsessään olisi huonoa jos ohjattavuus olisi parempaa, tai toisinpäin, eli jos ohjattavuus olisi mitä on mutta hyppyjen ja muun ei tarvitsisi olla niin millintarkkoja.
Pelin isoin ongelma on siis se, että se ei oikein arvosta pelaajaa. Pelissä on paljon hyvää ja sitä haluaisi pelata mutta sitten tulee niitä kohtia, joissa alkaa vain masentaa. Olet kerännyt koko kentän alkupään kaikesta kamasta kuolematta kertaakaan mutta sitten tulee jokin kohta, jossa pitää tehdä miljoona tarkkaa hyppyä, paikanvaihtoa tai muuta putkeen, vieläpä näillä epätarkoilla kontrolleilla. Ja siinä menee fiilis.
Muutenkin pelistä puuttu se tasohyppelyjen flow, mikä ehkäpä parhaimpana löytyy esim. Tropical Freezestä tai uusista Raymaneista. Kun pääsee vauhtiin niin homma sujuu reaktioina, lihasmuistilla, rytmissä, kuin itsestään. Yksi hyvä esimerkki on myös Ori:t. Niissä on hirveää akrobatiaa ja monenlaista erilaista estettä, hyppyä, seinäpomppua, ilmaheilumisia mutta homma vain sujuu vaikka ruudulla se näyttää kaaokselta. Mutta pelaaja on kontrollissa ja homma on kuin balettia.
Crash on nimensä mukaisesti kuin aamuruuhka, jossa pelaaja yrittää päästä pienistä väleistä kolhimatta ihan kaikkea.
Ärsyttää kun pelissä on mahtavia ideoita, kuten aika- ja ulottuvuuskikkailut, mutta sitten ihan perusasiat on pielessä. Jo mainittu epätarkkuus ohjauksessa, jonka vuoksi täytyy tavallistakin hyppyä varten välillä ottaa ihan liian varman päälle, ja sitten kenttädesign, joka on kuin pelistä, jossa hahmolla on paljon tarkempi ohjattavuus jne.
Haluaisin niin kovasti tykätä mutta nyt tämä on sellainen peli että varmaan kerran pelaa läpi ja ne vähän paremmat jaksot ehkä yrittää pelata niin että pääsee läpi kaiken keräten ja kuolematta. Tällä hetkellä on kahdesta tullut ja kenttiä on se 38. Jokunen siellä on joista varmasti saa tuon tehtyä mutta sitten on niitä että tietää ettei halua laittaa siihen aikaa kun yksi virhe pilaa koko jutun ja kentissä on useita kohtia, joissa virheet ovat erittäin todennäköisiä.
Crash 4 on siis erittäin väärällä tavalla haastava peli.
news.xbox.com
blog.playstation.com
