kopolanpoika
Well-Known Member
Itseasiassa nyt enemmän turkiksia metsästeenä täytyy sanoa, että tuo 6 pätee vain alkupäässä, loppupuolella löytyy kenttiä, joista pitää saada täys kymppi, huh.Tuli just testattua, skiniin näköjään riittää, että normi+invertedistä yhteensä 6
Nyt on N.Trophy(t) laitettu ojennukseen ja sen jälkeen siirryttiinkin erilaisten skinien metsästykseen. Niitä on nyt saalistettu noin puolet molemmille. On kyllä ollut loistavaa menoa. Verrokkina tulee nyt käytettyä aika paljon tuota Super Mario 3D All-Stars, koska sitä viimeisimmäksi pelannut, joka on sinäänsä epäreilua, että Nintendo ei ole viitsinyt laittaa kys. pelin eteen yhtään effortia alkuperäisteoksiin nähden, mutta minkäs teet, niin makaa kuin vahingossa TNT-laatikon päälle mahaplötsillä petaa.
Crash 4 ja Super Mario All-Starsin välillä suurin ero on se, että pussimäyrän ohjaksissa tuntuma on äärimmäisen tarkka ja laskeutumisessa Converset tarraa juuri siihen kohtaan mihin töppöset myös laskeutuu. Ärräpäiden määrä tuntuu olevan vakio tasohyppelystä riippumatta, koska paljon on mitä erinäköisempiä kirosanoja huudettu naapureiden ihmeteltäväksi tämän viikonlopun aikana, mutta tässä pelissä jokaisesta aiheutuneesta kuolemasta jää myös fiilis, että oli oma vika. Viiksekkään putkimiehen kengissä tästä ei voinut aina olla varma, usein olit ländännyt nätisti, irroittanut sormen tatilta etenemisen välttämiseksi ja silti putkimies otti vielä yhden askeleen ihan omaksi ilokseen - suoraan kuilun pohjalle. Crashin kohdalla ei samanlaista turhautuneisuutta ole tullut vaikka keskimäärin 20 kuolemaa joka kentässä on tullutkin (joka kerralla koitettu kerätä kaikki mahdolliset timantit yhdellä kertaa).
Pelissä riittää kerättävää ja mielestäni tuo erilaisilla skineillä palkitseminen on erittäin nerokas veto. Noinkin pieni ja kosmeettinen seikka saa kummasti viipeltämään kenttää uudelleen kerta toisensa jälkeen. Myöskin nuo N.verted kentät ovat olleet kaikki hyviä. Vaikka olisi juuri juossut kentän oikeinpäin lävitse ja kaikki kohdat tuoreessa näppituntumassa niin se saattaakin N.vertedillä olla ihan painajainen kun joku reilikohta onkin peilikuvana ja vasemmalle puolella ollut laatikko onkin siirtynyt oikeaan reunaan
Toi karvan ohut juonikin välianimaatioineen tuo mukavaa syvyyttä pelaamiseen. Diggaan myös todella paljon tuosta animointityylistä ja hahmojen ulkonäöstä (N.Gin tosin näyttää vähän turhan lapselle mun mielikuviin nähden, mutta muuten). Nämä ei myöskään aiheuta painajaisia, toisin kuin tuo @HideoMiyamoto edellisen sivun video
Hyvin on myös saatu hivutettua mukaan kaikkia muita Crashista tuttuja hahmoja, mm. Pura tiikeri karting auton ratissa ilmapallon muodossa musakentssä, Fake Crash tekemässä tuuletuksia yksittäisellä laiturilla moottorisurffilautakentässä jne, puhumattakaan ekasta kentästä, jossa Spyro uimarengas.
Noi eri pelattavat hahmotkin toimii itselle hyvin, ehkä Dingolla voisi olla joku tähtäin, joka antaisi vähän osviittaa minne päin laukaus on lähdössä, mutta hyvin pärjää näinkin. Kaikkien ominaisuudet sopivan erilaisia peruspeliin ja toisiinsa nähden, vaikka salakavalasti lainataan melko suoraan Raymania, Ratchet&Clankia ja ehkä jopa Steamworld Digin hookkiakin. Ottaisin mieluusti muutaman DLC:n missä keskityttäisiin pelkästään näillä pelaamiseen kevyen tarinan välityksellä.
Oikeastaan ainoat miinuksen aiheet mitä mieleen on tullut niin
- Latausajat, etenkin Restart level- toimintoa käyttäessä. - Ei ärsyttänyt kentästä toiseen juostessa tai kuollessa, mutta kun noita skinejä alko metsästämään ja yrittää päästä kuolematta (tai alle kolmen) niin tuo 'restar level'- toiminto tuli tutuksi ja siinä odotusajat tuntuu välillä levottoman pitkiltä. Sama ongelma vaivasi myös CTR, jossa myös sama tiimi takana (ainakin Beenox pelitalo).
- Maskien yhtäkkinen katoaminen - välillä nuo maskit vain ottaa ja lähtee, toki ne jonkun hätäsen kiljahduksen heittävät ennen lähtemistään, mutta on tullut useasti paikka jossa kuolema yllättänyt, koska maski onkin kadonnut. Jäisivät mielummin paikalleen venaamaan (samalla lailla kun bonuksiin mentäessä).
- Vaikeusaste - kauniista ulkomuodosta ja animoinneista huolimatta onhan tämä ihan helevatin vaikea peli, jo ihan perusmuodossaan läpäistäessä. Puhumattakaan timanttien metsästyksestä. Itku ja turhautuminen tätä pelatessa tulee nuoremmalle pelaajakunnalle hyvin nopeasti (tulee myös vähän vanhemmallekkin kärsimättömälle pelaajakunnalle) ja vaikeusaste nousee ylitsepääsemättömäksi jo muutaman maailman jälkeen.
- Yhden laatikon puuttumaan jääminen timantista - Voi saatana sentään sitä sapetuksen määrää.
- Cortexin tuplahypyn puuttuminen - sitä huomaa hyvin nopeasti miten ongelmissa sitä onkaan kun ei ole varmistavaa kaksoisloikkaa takataskussa käytettävissä
Kokonaisarvosanaksi antaisin 8.5/10, parasta ja monipuolisinta tasoloikkaa ikuisuuteen.
PS: peli toimii myös erittäin hyvänä viihteenä kaverin kanssa pelatessa, enkä puhu nyt edes tuosta varsinaisesta kaksinpelistä vaan kaverin kanssa peruspeliä vuorotellen pelatessa. Siinä alkaa olemaan melkoisesti painetta kun kuolema mittari näyttää kolmeakymmentä. Tai kun annat kaverille säätimen ja game over kahden elämän päässä
Viimeksi muokattu:
