Ihmettelen (ja ihmettelin, muutama sivu taaksepäin...) samaa...etenkin, kun monelle odottajalle lähdemaailma tai edes tuo roolipeli ei ole entuudestaan tuttu, tai edes genren nimekkäimmät kirjat ja elokuvat. Tekemisen - ja ilmeisesti myös tehtävien valintojen - määrä tuntuu arvioiden pohjalta olevan vakuuttava, mutta muuten minulle eivät nuo previkat ole ainakaan mistään jeesuspelistä kertoneet. Tarkoitan siis, että odotukset pelin suhteen ovat monella täysin kohtuuttomat. Toki peli tehdään ja on tehty niin, että sitä voi pelata tietämättä aiheesta ennalta mitään.
Ehkä yksi mikä minua kiinnostaa, on että vaikka aihetta (Cyberpunk 2020) on sivuttu monessa teoksessa, ei se ole ollut viime vuosina kovin "trendikästä" ja siitä ei ole mielestäni tehty hetkeen näin suoria käännöksiä pelimaailmaan.
Aihetta sivuavat uusimpana varmasti Deus Exät. 90-luvulla cyberpunk-fiilistely oli isompaa, sieltä muistuvat ainakin sellaiset kuin alkuperäinen Syndicate. Samanhenkisestä roolipelistä Shadowrunista on tehty tietokone- ja konsolipelejä useampikin.
Tällainen megahype jonkin pelin suhteen ei ole sinänsä mitään uutta, muistan itse vastaavaa aikoinaan esimerkiksi jokaisesta Bullfrogin tekeleestä. Tuo oli erittäin yleistä etenkin silloin kun brittiläiset peli-aikakauslehdet olivat voimissaan. Peleistä piti löytyä ties mitä (joista firman pomo Peter Molyneux keksi varmaan puolet haastatteluissaan), ja lopputulos oli aina jotain vähän muuta. Muistuvat mieleen juurikin Syndicate, Black & White tai Magic Carpet.