Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

Dark Souls III

  • Viestiketjun aloittaja Poistettu jäsen 16872
  • Aloituspäivämäärä
Vastaus: Dark Souls III

Huh huh!!

Nameless King kaatui jollain ihmeen kaupalla, eikä yrityksiäkään ollut ees toista kymmentä! Äkkiä oppi sen linnun tappamaan mutta ite Kingin listiminen alko tuntua toivottamalta. Kylmän viileästi ja rauhallisesti niin hyvä tulee!

Viimeinen boss työn alla ja yrityksiä sen kaatamiseen mennyt jo enemmän kuin edellä mainittuun kovanaamaan :D kumma juttu miten nää tietyt bossit on vaa niin vaikeita, esim.
Dragonslayer Armour
vaikka monet pitääki suht helppona. Kai sitä on vaan kehittynyt matkan varrella tarpeeksi hyväks että alkaa kovimmatki jehut saamaa turpaa.
 
Vastaus: Dark Souls III

Kattelin videon jälkilähetyksenä. Näkee selvästi et on sun eka ds peli. Kyllä tuollakin sitä naista varmaan saa .
 
Vastaus: Dark Souls III

Tulipahan nyt hankittua tämä peli kun on niin moni kehunut. Aikaisempaa pelikokemusta ei sarjasta ole.

Pelimekaniikka tuli tutuksi heti kättelyssä. Iudex Gundyria tuli tahkottua tunti Thief classilla ja ajattelin että taitaa olla meikäläiselle liian hankala peli kun ei pääse edes ekaa bossia läpi.

Onneksi tajusin tehdä uuden hahmon ja valitsin classiksi Warriorin ja sillähän se Gundyri sitten nujertui ensimmäisellä yrityksellä.

Mahtavalta peliltä vaikuttaa näin alkuun kun jyvälle pääsi tästä hommasta :)
 
Vastaus: Dark Souls III


Noin yleisesti ottaen vedit hyvin kun miettii, että kerran olet ds pelin läpi vetänyt (käsittääkseni). Heitän nyt ehkä tärkeimmät pointsit vastauksena kysymykseesi, jotka pitkästä videosta mieleen jäi.

Pienistä asioista näkee, että kokemusta puuttuu. Välillä yrität lyödä ihan toivottomassa kohdassa kun ei ole mitään saumaa, että lyönti menee perille. Sellaisiakin 50/50 tilanteita oli melko paljon, jossa olisit ehtinyt rollata oman lyönnin jälkeen juuri ja juuri pois vihun lyönnin alta, muttet sitä tehnyt. Välillä sulla oli ihan selkeitä back stab paikkoja, mutta meni vähän hätäilyksi ja jäi tekemättä. Parryista en ala puhumaan mitään kun en niitä itsekään osaa (en ole koskaan opetellut kun pve:ssä pärjää ilmankin).

Sanoisin, että rytmi vähän hukassa. Sitähän ds on varsinkin melee tyypillä - tietyssä rytmissä lyömistä, väistämistä ja taas lyömistä. Jokaisessa näissä kolmessa ds.ssä on vähän eri vihut, mutta sen rytmin mukaan kun on kerran oppinut pelaamaan niin tosi nopeasti sisäistää uudentyyppiset vastustajat.

Jossakin pomotaistossa peruuttelit kävellen taakse päin hitaahkosti kun hela oli vähissä. Kesti vähän liian kauan, rollaamalla taakse päin olisit ehtinyt juoda estusta ennen kuin pomo hyökkäsi seuraavan kerran. Välillä väistelit vääriin suuntiin bossimatsissa jne. Peli on aika armoton noissa.

Videon loppupuolella inveidasi myös mad phantom peliin kun sulla oli sun bro avustamassa. Menitte kahdestaan nurkan taakse piiloon kun hulluhaamu juoksi toiseen suuntaan vihujen keskelle. Sinänsä minusta ihan ok pelattu, mutta kun sepostelit jotakin, että tämän takia tää peli on hölmö tms. niin särähti korvaan. Hommahan meni putkeen kun jäit henkiin. Tarttet vaan lisää onnistumisia noissa niin loppuu se ylimääräinen jännitys ko. tilanteissa.

Voihan se olla, että kun kyseessä oli live niin menit itsellesi vähän turhan nopeaan tahtiin pelissä eteen päin. Ihan ymmärrettävää, jos ajattelit ettei kukaan jaksa kahtella kilpikonnasettiä.
 
Vastaus: Dark Souls III

Sanoisin, että rytmi vähän hukassa. Sitähän ds on varsinkin melee tyypillä - tietyssä rytmissä lyömistä, väistämistä ja taas lyömistä. Jokaisessa näissä kolmessa ds.ssä on vähän eri vihut, mutta sen rytmin mukaan kun on kerran oppinut pelaamaan niin tosi nopeasti sisäistää uudentyyppiset vastustajat.

HP-palkkini on niin jumalattoman pitkä juuri siksi, ettei rytmi ole hallussa. Soljuva tanssiminen on sitä kuuluisaa skilliä, jota ei tarvita mikäli vain pystyy ottamaan kuolematta tarpeeksi osumaa. Tai sitten ammutaan kaukaa epäreilusti TAI laitetaan co-op-kaveri asialle.

Pelatessani yksin tai kaverin kanssa normaalia peliä, ovat PvP-punapirut ärsyttäviä nyt ja tulevaisuudessa. Niiden ainoa funktio on sotkea peliäni.
 
Vastaus: Dark Souls III

https://youtu.be/A4ihDC8joCQ

Video havainnollistaa hyvin sitä, että joissakin asioissa peli on mennyt yli. Kyse on kuitenkin vain pelistä, joten pelaamisen pitäisi olla edes suurimmaksi osaksi hauskaa. Taken King tuntuu selvästi siltä, ettei sitä ole suunniteltukaan pelattavaksi yksin.

EDIT: Destinyssä on Taken King. Nameless King siis
 
Vastaus: Dark Souls III

https://youtu.be/A4ihDC8joCQ

Video havainnollistaa hyvin sitä, että joissakin asioissa peli on mennyt yli. Kyse on kuitenkin vain pelistä, joten pelaamisen pitäisi olla edes suurimmaksi osaksi hauskaa. Taken King tuntuu selvästi siltä, ettei sitä ole suunniteltukaan pelattavaksi yksin.

EDIT: Destinyssä on Taken King. Nameless King siis
Kannattaa kurkata Twitchistä esim. Elajjaz - https://www.twitch.tv/elajjaz

Ela vetää iltaisin mm. Dark Souls 3 all bosses speedruneja ja hoitaa bossit yksin. Näitä seuraamalla saa hyvän käsityksen siitä minkälaisia taktiikoita eri bossien kanssa kannattaa käyttää. Ja kyllä, myös Nameless King kaatuu ja yleensä hyvinkin vauhdikkaasti. Taitolaji sekin, tietty toinen vaihtoehto on tämä:

Näytä liitetiedosto 15751
 
Vastaus: Dark Souls III

Kaikki on mahdollista yksin vetää, mutta esim. tuo Nameless King on vapaaehtoinen boss ja pelin ns. ultimaattinen boss. Ihan hyvä että ne onkin sitten pykälää vaikeampia.
 
Vastaus: Dark Souls III

Kannattaa kurkata Twitchistä esim. Elajjaz - https://www.twitch.tv/elajjaz

Ela vetää iltaisin mm. Dark Souls 3 all bosses speedruneja ja hoitaa bossit yksin. Näitä seuraamalla saa hyvän käsityksen siitä minkälaisia taktiikoita eri bossien kanssa kannattaa käyttää. Ja kyllä, myös Nameless King kaatuu ja yleensä hyvinkin vauhdikkaasti.

Juu olen minäkin vetänyt kaikki Gears of Warit läpi Insane-tasolla ja Gears 3:n kaikki Horde-kentät ympäri Insane-tasolla. Se ei silti tarkoita sitä, että Gearsit olisi suunniteltu pelattavaksi insanella. Gearsissa se Insane on niille, jotka haluavat peruspelin läpäistyään haastaa itsensä kehittäen "skillinsä" tappiin. Uusintajulkaisu Gears of War Ultimate Editionin vedin kerran, ja keräsin kaiken heti Insanella: siinä sarjassa minä olen veteraani. Dark Soulsissa tuo "Insane" on pakotetusti kaikilla alusta alkaen, ja se on hieman kiikun kaakun.

Dark Souls taiteilee koko ajan sillä terällä, jossa läpi pääsemisestä saatava voittajaolo on himpun verran liian pieni suhteessa tehtyyn työmäärään. Ja kyse on kuitenkin pelistä, jota pelataan viihteen vuoksi. Tämä on siis minun mielipiteeni, ja pidän toistaiseksi Bloodbornea koko sarjan parhaana pelinä.

Mutta siis joo tämä kaikki käsiteltiin jo jokunen viikko sitten. Kantani ei ole muuttunut, vaikka New Game+ on aloitettu sekä Dark Souls III:ssa että Bloodbornessa, ja nyt valmistaudun henkisesti Dark Souls II:n kesästriimejä varten.
 
Vastaus: Dark Souls III

Elan speed runeja on tullut katottua sekä DS1 että DS2 osalta. Suosittelen.

Felis taisi jossain kohtaa kysyä miksi pelata vielä ng+ jne. Jokaisella varmaan on omat syynsä. Itse keräilen tavaroita, jotka vielä on hakematta. Teen npc:n questeja, jotka on vielä tekemättä. Vaihtelen classeja ja kokeilen eri aseita. Tässä DS3:ssa tosin tykkään puhtaasti strength aseista - tuntuvat toimivan parhaiten ja ennen kaikkea nopeiten saan vihut alas. Voin olla väärässä kun en esim. maagilla ole pelannut. Joka tapauksessa isolla pampulla kun heiluttelee niin tuntuu miehekkäältä. Lisäksi pelissä on lukematon määrä pieniä asioita ja oivalluksia, joita ei kerralla kaikkia pysty huomaamaan. Itse olen pelannut tämän kolme kertaa läpi ja vasta neljännellä kerralla huomasin, miten ne isot pyörivät ruumispallot saa hajoitettua Catacombseissa. Joku muu tai ehkä valtaosa pelaajista tajusi tämän ekalla kerralla, en tiedä. Kolmannella pelikerralla itse vasta löysin paikan josta sen ison nuolia ampuvan häkkyrän saa sammutettua. Onhan näitä.

Otan vielä kantaa Feliksen kritiikkiin, että peli ei kerro esim. fat roll rajaa joka on se 70%. Tämän tyyppiset oivallukset ovat itselle osa pelinautintoa, kun löytää uusia juttuja pelistä. DS2:ssa opin esim. sen, että fall damage on yksi damagetyypeistä niin kuin tuli, taiat ja ihan puhdas melee. Fall damagea voi vähentää keventämällä varustusta eli isommat tiputukset/hypyt kannattaa suorittaa nakupellenä. Ja koska damage perustuu laskettavissa olevaan kaavaan voi sen määrään vaikuttaa myös nostamalla equip loadia ihan sieluilla mutta myös sormuksilla. Vitality tietty auttaa kestämään sen damagen.

Tästähän voi loppukaneettina sanoa vain sen, että toiset tykkää ja toiset ei. Se on ihan ok :D
 
Vastaus: Dark Souls III

https://youtu.be/A4ihDC8joCQ

Video havainnollistaa hyvin sitä, että joissakin asioissa peli on mennyt yli. Kyse on kuitenkin vain pelistä, joten pelaamisen pitäisi olla edes suurimmaksi osaksi hauskaa. Taken King tuntuu selvästi siltä, ettei sitä ole suunniteltukaan pelattavaksi yksin.

EDIT: Destinyssä on Taken King. Nameless King siis
Tämä oli pelin ainoita bosseja noin 3-5:stä, joka oli edes jossain määrin haastava tappaa yksin. Ton loharin tappaa lopulta 2-4 estus flaskilla kun on tarpeeksi harjoitellut, sitten jää aina se 10 sen varsinaisen huitojan tappamisen varalle. Ilman näitä haastavia bosseja, joita ei pystynyt tappamaan ekalla 5 yrittämällä, peli olisi ollut aikamoinen pettymys.

Tuo videon jesse nuubeilee oikein urakalla, todennäköisesti viihdearvon vuoksi. Kaveri vaan juoksee sisään ilman minkäänlaista taktiikan muutosta.

Pelin ollessa silti suht loistava, se on silti minun vähiten pitämäni Soulsborne-peli. Pelistä minulla riittäisi kritiikkiä kirjoitettavaksi parinkin A4:n verran, mutta tiivistän sen.

Light Souls 3 aka Dark Souls 3:
- Pelin alueissa ei ole häivääkään niistä vaarallisista, hämäristä tai jopa säkkipimeistä kusikouruista, joista Dark Souls 1 tuli tunnetuksi. Soihtua tai Cast Light -spelliä ei käytännössä tarvita koko pelin aikana ollenkaan. Kun DS1:ssä sai hätäillä ja hikoilla, kun esim. läpinäkyvä kummitusparvi tulee pimeässä seinästä läpi, eikä ota fyysistä damagea aseesta ollenkaan, tässä pelissä vietetään siihen verrattuna grillibileitä bonfiren ääressä ja syötetään makkaraa monsun suuhun. Toisin sanoen pelin tunnelmallisuus on lyöty kirveellä jonkin Dead Rising -pelin tasolle sieltä ihan huippupäästä.

- Tässä shortcuttien ja oikopolkujen määrä on vedetty maksimiin. Jonkin sortin hissejä, toiselta puolelta avattavia ovia, tikkaita on koko peli täynnä. Kun kerran pääset johonkin ja kuolet, niin ei muuta kuin uusinta short-cut pulkkamäkeä pitkin minuutissa takaisin kuolinpaikalle. Toista se oli ennen, kun etenemisen eteen joutui näkemään vaivaa. Tässä menee pilalle yksi perusominaisuus, joka teki ainakin ykkösestä niin hyvän. Etenemistä ei autettu kädestä pitämällä, vaan se oli ansaittava pelaamalla kunnolla, eikä rämpyttämällä oikopolkuja auki.

- Ns. kuolettavan hazardit on minimoitu, eikä aseet ja välineet hajoa. Siellä Farron Keepin suolla siinä suossa kestää about uida ja viettää koko perheen iloista iltapäiväpiknikkiä, kun se myrkky tekee ehkä 2hp/sek lämää. Mä oikeasti seisoin siinä suossa ja söin päivällisen välissä, enkä ehtinyt kuolla. Tämä esimerkki on vain jäävuoren huippu. Esim. cursed-tilassa ei ole enää mitään riskejä, se vain tappaa sut. Se uusi frostbite-efekti ei käytännössä tee mitään eikä sitä tee kuin muutama vihu koko pelissä. Kuolettavia Sen's Fortress -tyyppisiä paikkoja ei ole. Pelissä on vain yksi pressure plate ansoilla ansoitettu paikka, ja nekin on ihan harmless-kamaa. Ei ole minkäänlaista hollowing-efektiä hp-palkin suhteen. Kun kuolet, se pysyy ikuisesti samassa. Ei riskiä, tosi kivaa.

- Muutamien bossien ollessa toki hyvää kamaa, kuten myös taustamusiikkienkin taisteluissa, pelissä on silti selkeä epätasapaino bossien suhteen. Eka neljäsosa on nyrkillä tapettavaa kauraa, sitten pari bossitaistelua haaskataan ihan täysin reilun ja mukavan haasteen sijasta kikkailuun tai ns. ongelmanratkaisuun (Ancient Wyvern, Deacons of the Deep, pahimpana Yhorm The Giant), tämäkään ei ole ainut pettymys. Bossien lukumäärä on 5-10 pienempi mitä aiempien pelien original-julkaisuissa, lisäksi bossiareenat ovat pettymys. Enää ei ole mitään olosuhteiden aiheuttamaa kuolemanvaaraa, koska bossitaistelut käydään neliön muotoisilla tasaisilla alueilla, ainoastaan yhdessä bossissa on vaara tippua katolta alas.

- Yksityiskohtaiset grafiikat tuntuivat menevän aluesuunnittelun edelle. Tuntuu, että he tyytyivät seuraamaan Dark Souls 1 -kaavaa alueiden suhteen miltei orjallisesti toteuttamatta kovin paljon mitään alkuperäistä. Undead-kylää, linnaa, suota, taas linnaa, uhkaavaa kirjastosalia, taas linnaa, peli ohi. Aivan tajuton fan servicen määrä. Se Anor London heitto peliin oli halpa, ehkä 10% alkuperäisestä alueesta heitetty peliin. Tyyliin kiipeä portaat ja avaa Anor London pääovi ja seuraava bossiovi on suoraan edessäsi, DS1:n kiintiövihut kuten silver knightit ovat edessäsi, +20 mustaa limamöykkyä, jotka eivät pysty mitenkään estämään matkaasi bossiovelle, kun ovat niin hitaita, eivätkä enää edes tiputa hyviä shardeja, joten miksi ne ovat olemassa, eikä jotain muuta? Bossi on toki hyvä, mutta vaisua tappaa yksi pelin pääbosseista ekan pelin alueella.

- Tätä oikeasti riittää vaikka koko päivän kirjoittaisi, kuten se Firelink Shrinen toteuttaminen Hunter's Dreamin tapaan. Kaikki maailman NPC:t pitänyt tunkea saman katon alle aina saman latausruudumatkan taakse, kaikki ovat tylsiä ihmishahmoja. Ei tarvitse unelmoida mielenkiintoisista NPC:istä, koska niitä ei ole, esim. puhuva käärmepää, puhuva kissa, puhuva rotta, jättiläis-NPC yms. jotka tulivat aiemmin tutuiksi.
Tämä vaikuttaa lähinnä peliltä, joka on hätäisesti heitetty kasaan Dark Souls 1:n ja Bloodbornen ylijäämäosista, mutta se on silti HYVÄ peli, en nyt jaksa alkaa erittelemään niitä perusominaisuuksia, jotka tästäkin pelistä tekee hyvän, kuten loistava combat.
 
Vastaus: Dark Souls III

Light Souls 3 aka Dark Souls 3: ---

Kritiikkisi voi tiivistää fraasiin "oi niitä aikoja" tai "minä muistan kun silloin joskus" tai "ennen miehet olivat miehiä, naiset prinsessoja, ja maailma tukevasti kaksiulotteinen". Sinulla on täysi oikeus olla eri mieltä kehittäjien suunnasta tehdä muutoksia peleihinsä, mutta vissiin myyntiluvut puhuvat toista? Esimerkiksi Bloodborne myi yksinoikeuspeliksi oikein hyvin, joten voisi luulla sen aloittaman linjan jatkuvan tulevissa Souls-peleissä.
 
Vastaus: Dark Souls III

Kritiikkisi voi tiivistää fraasiin "oi niitä aikoja" tai "minä muistan kun silloin joskus" tai "ennen miehet olivat miehiä, naiset prinsessoja, ja maailma tukevasti kaksiulotteinen". Sinulla on täysi oikeus olla eri mieltä kehittäjien suunnasta tehdä muutoksia peleihinsä, mutta vissiin myyntiluvut puhuvat toista? Esimerkiksi Bloodborne myi yksinoikeuspeliksi oikein hyvin, joten voisi luulla sen aloittaman linjan jatkuvan tulevissa Souls-peleissä.
Noh, Dark souls ja Dark souls 2 tuntuvat hahmojen ja maailman osalta mielenkiintoiselta ja mysteeriseltä. Onhan tässä kolmos osassa paljon kohokohtia, mutta kyllähän se kyrsii, kun yli 90% loresta lainataan edellisosista ja tässä kolmosessa suuren huomion loren osalta saa eräs kannibaali kusipää, jolle on pyhitetty jopa oma seurakunta. Lisäksi edellis osissa on ihan oikeita vaaratilanteita, joissa saa olla varuillaan tai henki lähtee. Lopuksi se, että kolmosen covenanteista 4 ryssitty kiireessää kasaan, ei ole millään tavalla puolusteltavissa. Mound Maker -covenantti on ihan kiva lisäys, mutta minä oikeasti odotin, että kakkosen rottakunikaan covenanttia olisi hiottu vieläkin pidemmälle.
 
Vastaus: Dark Souls III

Lopuksi se, että kolmosen covenanteista 4 ryssitty kiireessää kasaan, ei ole millään tavalla puolusteltavissa. Mound Maker -covenantti on ihan kiva lisäys, mutta minä oikeasti odotin, että kakkosen rottakunikaan covenanttia olisi hiottu vieläkin pidemmälle.

Itse en tajunnut covenantien olemuksesta oikeastaan mitään muuta kuin sen, että ne vaikuttivat verkko-ominaisuuksiin ja yksi covenant teki toisen tarinalinjan mahdottomaksi. Se covenant-osuus olisi saanut olla paremmin toteutettu varsinkin kun ottaa huomioon, että kyseessä oli kolmas sarjan peli.
 
Vastaus: Dark Souls III

Kovy88:n juttuihin:

- Pelin alueissa ei ole häivääkään niistä vaarallisista, hämäristä tai jopa säkkipimeistä kusikouruista, joista Dark Souls 1 tuli tunnetuksi. Soihtua tai Cast Light -spelliä ei käytännössä tarvita koko pelin aikana ollenkaan. Kun DS1:ssä sai hätäillä ja hikoilla, kun esim. läpinäkyvä kummitusparvi tulee pimeässä seinästä läpi, eikä ota fyysistä damagea aseesta ollenkaan, tässä pelissä vietetään siihen verrattuna grillibileitä bonfiren ääressä ja syötetään makkaraa monsun suuhun. Toisin sanoen pelin tunnelmallisuus on lyöty kirveellä jonkin Dead Rising -pelin tasolle sieltä ihan huippupäästä.
Archivessa oli vähän samaa menoa niiden seinistä tulevien käsien kanssa. Piti vain keksiä mihin niitä vaha-altaita käytetään, niin problem solved. Soihdun ainoa käyttötarkoitus taisi olla siellä kirkossa jos sai päälleen niitä matoja. Muuten kyllä ihan turhaa kamaa.

- Tässä shortcuttien ja oikopolkujen määrä on vedetty maksimiin. Jonkin sortin hissejä, toiselta puolelta avattavia ovia, tikkaita on koko peli täynnä. Kun kerran pääset johonkin ja kuolet, niin ei muuta kuin uusinta short-cut pulkkamäkeä pitkin minuutissa takaisin kuolinpaikalle. Toista se oli ennen, kun etenemisen eteen joutui näkemään vaivaa. Tässä menee pilalle yksi perusominaisuus, joka teki ainakin ykkösestä niin hyvän. Etenemistä ei autettu kädestä pitämällä, vaan se oli ansaittava pelaamalla kunnolla, eikä rämpyttämällä oikopolkuja auki.
Noh, pääasiassa noi oikopolut on piilotettu niin, että niiden löytämiseksi on oikeasti poikettava siltä "loogisimmalta" reitiltä ja pidettävä silmänsä auki. Mä pidin tasosuunnittelusta siinä mielessä, että shortcutit näki selvästi "väärältä" puolelta, joten niitä tiesi etsiä kun kulki eteenpäin. Joillain alueilla sai myös nähdä oikeasti vaivaa että pääi sinne oikoreitille. Esim. Felisleo ei tainnut näitä läheskään aina löytää kun valitteli että bosseille on kuoleman jälkeen pitkä matka.

- Ns. kuolettavan hazardit on minimoitu, eikä aseet ja välineet hajoa. Siellä Farron Keepin suolla siinä suossa kestää about uida ja viettää koko perheen iloista iltapäiväpiknikkiä, kun se myrkky tekee ehkä 2hp/sek lämää. Mä oikeasti seisoin siinä suossa ja söin päivällisen välissä, enkä ehtinyt kuolla. Tämä esimerkki on vain jäävuoren huippu. Esim. cursed-tilassa ei ole enää mitään riskejä, se vain tappaa sut. Se uusi frostbite-efekti ei käytännössä tee mitään eikä sitä tee kuin muutama vihu koko pelissä. Kuolettavia Sen's Fortress -tyyppisiä paikkoja ei ole. Pelissä on vain yksi pressure plate ansoilla ansoitettu paikka, ja nekin on ihan harmless-kamaa. Ei ole minkäänlaista hollowing-efektiä hp-palkin suhteen. Kun kuolet, se pysyy ikuisesti samassa. Ei riskiä, tosi kivaa.
En myöskään ymmärrä tuota cursen toteutusta. Pelissä on kuitenkin se patsas/alttari jossa saa cursen parannettua sieluja hyödyntäen, mutta kun vihollisten tekemä curse-efekti ei sitä vaadi, niin missä vika? Bugi pelissä? Suon myrkystä kyllä samaa mieltä, liian vähän damagea per sekunti... Ok, taisin mä joskus kuolla tuohon coopatessa kun oli vähäiset estukset käytetty.

- Muutamien bossien ollessa toki hyvää kamaa, kuten myös taustamusiikkienkin taisteluissa, pelissä on silti selkeä epätasapaino bossien suhteen. Eka neljäsosa on nyrkillä tapettavaa kauraa, sitten pari bossitaistelua haaskataan ihan täysin reilun ja mukavan haasteen sijasta kikkailuun tai ns. ongelmanratkaisuun (Ancient Wyvern, Deacons of the Deep, pahimpana Yhorm The Giant), tämäkään ei ole ainut pettymys. Bossien lukumäärä on 5-10 pienempi mitä aiempien pelien original-julkaisuissa, lisäksi bossiareenat ovat pettymys. Enää ei ole mitään olosuhteiden aiheuttamaa kuolemanvaaraa, koska bossitaistelut käydään neliön muotoisilla tasaisilla alueilla, ainoastaan yhdessä bossissa on vaara tippua katolta alas.
Pikaisen laskeskelun perusteella kolmessa bossissa voi pudota katolta - Dragonslayer Armour, Iudex Gundyr ja Champion Gundyr. Kahdessa viimeisessä joutuu vähän näkemään vaivaa että putoaa reunalta alas. No ok, neljäs on se Ancient Wyvern, siinä voi varmaan kuolla jos niskalaukauksessa putoaa ohi lohharin...
 
Ylös Bottom