Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

Death Stranding

Plussista en nyt vielä sano sen enempää mutta miinuksista kyllä todella samaa mieltä:
- Ensimmäisten tuntien luotaantyöntävyys. Liikaa lyhyitä välivideoita. Kankea taistelu.
Omalla kohdalla nuo "ensimmäiset tunnit" taisi olla jotain hieman yli 7 tuntia, joten aika kauan siihen vaadittiin että alkoi tuntua että homma lähti miellyttävällä tavalla käyntiin. Nythän tuolla tosiaan vallan viihtyen sinkoilee paikasta toiseen yrittäen maksimoida reissujen hyödyt ottamalla aina niin paljon kamaa mukaan kuin mitä matkan varrella olevista sijainneista vain irti lähtee. Muuten menen keskittyen päätehtävä-kategoriaan mutta premium-tehtäviä teen myös jatkuvasti.

Nyyh, muleilta varastamani auto on tullut tiensä (heh) päähän. Paljon siitä oli hyötyä ja monet kilometrit ja paketit sillä vei vaivatta. Nyt täytyy varmaan siirtyä mopohommiin niin kauan että avautuu oman firman auto. Tai sitten nappaan muleilta taas toisen auton joltain matkalta mukaan.

Tuo yhteisöllisyys on myös alkanut näkyä kunnolla vasta tässä kolmannessa chapterissa. Tykkäyksiä tulee ja itse tulee pommitettua (tykkäyksillä) niitä kohteita, jotka ovat oikeasti olleet todella hyödyllisiä, esim. latausasema keskellä erämaata kun on virta vähissä. Samanlaisia rakennelmia tulee tehtyä itsekin mutta usein se tarve on myös itsellä, joten hyödyttämällä itseään hyödyttää samalla myös muita. Teitäkin olen rakennellut jonkin verran ja melko menot niitä sitten ovat käyttäneet. Se bridge link status alkoi myös nousemaan kunnolla nyt kolmos chapterissa, joten liittyy ilmeisesti todella vahvasti yhteisöllisyyteen.

Joo, olen tässä pelissä nyt jo aikas sisällä. Voitti puolelleen. En kuitenkaan vielä ala liikaa hehkuttamaan, tässähän on tuntikymmeniä vielä jäljellä kai tarinankin osalta ja sitten jos vielä jatkaa tukikohtien päivittelyä ja muuta, niin voihan tuo jonkin verran alkaa puuduttamaan ja toistamaan itseään. Sama oli muuten MGS V:n kanssa. Ihan liian venytetty peli, joka toisti (aika kirjaimellisesti) itseään ja kaiken huipuksi jätti tarinankin auki. Tässä kuitenkin on ilmeisesti tarina kokonaisuudessaan mukana, joten varmasti jos ei muuten niin sen vuoksi jaksaa kahlailla eteenpäin.
 
Itseä siinä alussa kiehtoi uuden oivaltaminen ja löytäminen. Ei pelkästään maisemat ja paikat, vaan myös ihan pelimekaanisesti se mitä kaikkea voi tehdä. Tällä polttoaineella mentiin päätyyn saakka, vaikka muuten tekemiseen alkoi tulla omat rutiininsa.
 
No joo, tuttua ehkä mutta senkin uhalla että olen nyt tyly (tms) niin kyllähän tuo peli tuosta trailerin osuudesta muuttuu ihan erilaiseksi. Tuotahan on tarjolla se kaksi ekaa chapteria ja kaikki nuo videon kaatumiset olisi saanut R2+L2-combolla estettyä. No, fiilistelyä toki haettiin mutta ehkä oli "pakko" jo senkin vuoksi kommentoida että tämä peli on yhä niitä vaikeimpia kuvailla.

Nyt kun aloitin, niin vähän lisää fiiliksiä nyt kun chapterissa viisi olen menossa:
En ymmärrä mihin noita ziplineja varsinaisesti tarvitsee? Oletin että ne on ylivoimaisia mutta itse olen kolmoschapterista (vai oliko se kakkosen loppupuoli?) asti käyttänyt auto(j)a. Paljon enemmän lastia mukaan ja vielä ei ole tullut mitään vastaan mistä ei olisi autolla päässyt. Jopa lumisen vuoriston läpi tuli ajettua kun ensin sain tehtäväksi sinne mennä. Kerran pystytin erään vesiputouksen alaosioon yhden ziplinen kun en viitsinyt autoa ajaa "rotkoon". Sieltä sitten ziplinellä takaisin autolle.

Noissa ziplineissähän on (kai?) rajoitteena se sama kamamäärä mitä Sam jaksaa kantaa ja autoon mahtuu ihan älyttömästi enemmän.

Oma tapa on ottaa tarinatehtäviä ja Samin tehtäviä ja katsoa mihin ne vie. Sitten otan matkaan kaikki muut lähetykset, jotka menee ns. reitin varrelle ja reitin varrelta otan mukaan myös lisää paketteja aina kun tulee "posti" vastaan, josta paketteja saa. Hyvin on tähdet nousseet ja yhden sain jo ns. lahkeeseen.

Tuntuu tavallaan että "huijaan" peliä kun päästelen autolla joka paikkaan. Mulet/terroristit? Ohi vaan. Vuoristo? Yli ja/tai läpi. Paljon kamaa? Ei ongelmaa.

Peli tuntuu muuten olettavan koko ajan että kävelisin. Ainakin siis hahmojen puheiden perusteella: "you brought all this byself". Tuohon vastaisin että no mikäpä ongelma se on kun on pakettiauto alla.

Maman tarina oli taas kunnon häröilyä. Tavallaan joo siisti käänne tai "käänne", että olikin kuollut jo valmiiksi mutta toisaalta vähän sellainen halpa "6th Sense"-wannabe juttu. Eikö se haamuvauva olisi yksinään riittänyt omituisuudeksi/erikoisuudeksi? No, näillä mennään. Katsellaan mitä tarina jatkossa tarjoaa.

Jäikö joku muuten taistelemaan sen kultanaamaleijonan kanssa? Ei paljon kiinnostanut ja juoksin pois akkeli selässä ja sen jälkeen hain auton siitä ovelta ja ajelin vuoristoon. Kannattaako noita jonkin takia tappaa/hoidella? Sen ensimmäisen taistelun kyllä taistelin ja oli ilmeisesti pakkokin mutta jos noista pääsee noin pois niin en näe mitään syytä jäädä jumittamaan. Ellei peli tarjoa jotain syytä miksi noita pitää vähentää tms.

Se muuten on tullut selväksi että maailma muokkaantuu omien ja muiden takia/ansiosta paljon. Omat polut näkyy todella selkeästi ja kiviä ihan varmasti vähenee niiltä kun paluureitti on usein selkeästi helpompi. Varsinkin autolla tuon huomaa. Maailma on myös nyt täynnä muiden autoa ja mopoja. Ihan joka hiton paikassa. Vähän liikaakin enkä tajua miten ne siellä on ja onko minunkin autoni jossain jonkun tiellä? Yritin jopa jakaa ykköstason autoani muille mutta ilmeisesti se ei mitenkään onnistu? Varastoin sitten itselleni ja tein kakkostason long range auton, jolla onkin ilo suhailla ympäriinsä.

Ziplinejä voisi rakentaa sitten kun tulee oikeasti jotain vaikeaa maastoa autolle tai kun alkaa olemaan tarina loppu ja pitää enää nostella tähtiä korkeammalle.

Outoa kyllä että peli on yhä ja edelleen sitä pakettien toimittamista mutta joku siinä kiehtoo ja pitää imussaan. Itse olen ns. suorituspelaaja, joten varmasti saan jonkin tason tyydytystä lähetysten optimoimisesta mutta silti outoa ajatella että perus "vie tämä tuonne"-tehtävärakenne kantaa näin hyvin. Tosin eipä vaikkapa Witcher 3:ssakaan ollut kuin "mene tuonne ja tulee taistelu"-tason kamaa mutta siinä ympärillä oli se kiinnostava osio, kaikki ne motiivit tehdä tuota.

Toisaalta ei Death Strandingissä vieläkään ole vastaavaa motiivia itselleni pelaajana, sillä pelin isoin motiivi kiertää paikasta toiseen ei itselle ole kovin erikoinen homma. Joo, kovin on ylevä tavoite jne. mutta ei se kyllä jaksaisi itseäni motivoida tätä pelaamaan. Joku muukin tässä siis pakko on olla.
 
Tänään tuli vedettyä platina-trophy ja aikaa kului semmoinen 135 tuntia. Death Stranding on yksi ristiriitaisimpia pelikokemuksia, joita on koskaan tullut vastaan. Lyhyesti sanottuna Death Stranding on matka. Salaperäisessä autiossa maailmassa samoilu yhdistettynä melankoliseen äänimaailmaan on äärimmäisen vaikuttava kokemus, jonka tunnelmaan ei moni peli kykene. Tunnelma on ehdottomasti pelin parasta antia, mutta Death Strandingin ongelma on, että se on videopeli. Se on kuin yhdistelmä Red Dead Redemption 2 ja Final Fantasy XV, upea audiovisuaalinen toteutus ja mieletön tunnelma yhdistettynä läpeensä paskaan pelisuunnitteluun.

Suurin ongelma on rytmitys ja tarinankerronta. Käytin ensimmäiseen viiteen lukuun noin 50 tuntia ja ne olivat ehdottomasti pelin parasta antia. Käytännössä heti kun maailma avautui vapaasti tutkittavaksi, rupesin samoilemaan ja rakentamaan maanteitä, joiden parissa tunnit sulivat huomaamatta. Sen sijaan juoni oli unohtunut täysin mikromanageroinnin jalkoihin ja juonivetoisessa tuotoksessa tämä ei koskaan ole hyvä merkki.
Vuorille mentäessä olin rakentanut kaikki maantiet valmiiksi ja luojan kiitos olin jaksanut nähdä vaivaa, koska myöhemmin eräs tehtävä vaatii matkaamista vuorilta pelin alkuun ja tässä kohtaa olisin lopettanut kesken, jos teitä ei olisi pystytetty. Juoni tuntui laahaavan 2/3 pelistä, kunnes kaasu lyödään kunnolla pohjaan ja viimeiset viisi lukua joutui käytännössä vetämään läpi yhdessä putkessa. Hyvin samankaltainen rytmitys oli myös FF XVssä, joka on edelleen yksi hirveimpia AAA-tuotoksia joita olen koskaan joutunut tahkoamaan.
Lopun tunnin mittainen "tehtävä" jonka pelillinen anti on noin viisi minuuttia ja muu aika katsellaan välivideoita ja interaktiivisia lopputekstejä oli viimeinen naula arkkuun ja tässä kohtaan mikään juonessa ei enää kiinnostanut ja toivoin vain että peli loppuisi.
Olen aina nauttinut MGS-pelien välivideoista, mutta kameratyöskentelyä ja näyttelijäsuorituksia lukuunottamatta Death Strandingin välivideot ovat todella pliisuja. Hahmot ovat suht mielenkiintoisia, Sam on perinteinen Kojiman"hiljainen kärsijä-karikatyyri", mutta etenkin Fragilesta tykkäsin todella paljon. Sen sijaan Amelie oli huonosti kirjoitettu nillittäjä jonka olisin ilomielin heittänyt rotkoon, jos häntä olisi päässyt kuljettamaan pakettina.

Kontrollit ja käyttöliittymä ovat tarpeettoman monimutkaiset. En vieläkään ole ihan varma miten kaikki pelimaailman asiat toimivat, eikä asiaa auta painajaismaisen sekavat valikot. Lisäksi pelillä on pakkomielle syöttää koko ajan jotain informaatiota, joka on yleensä täysin tarpeetonta. Ensimmäisen viiden pelitunnin jälkeen vinkkejä oli tarjolla yli sata, eikä minulla ollut mitään kiinnostusta alkaa perkaamaan niistä hyödyllisiä. Etenkin lopussa tuntui ettei "pilalle syöpyneet rakennukset-tärppi" lähtenyt koskaan pois oikeasta alalaidasta. Maailmasta oli tässä kohtaan muuttunut täyteen ahdettu ruostunut kaatopaikka ja turhaa aikaa kului vanhojen rakennusten poistoon, että pystyin rakentamaan uutta tilalle eri lokaatioihin (Olkoot tämä sitten se Kojiman Silent Hill-visio).

Tasapainottelu on tehty enimmäkseen oikein hyvin, mutta taistelussa ja tiukoissa tilanteissa ohjattavuus muuttuu sietämättömäksi. Kertaakaan en tarvinnut ns. rynnäköä jossa pidät repusta kiinni ja painat neliötä. Sen sijaan aktivoin sen useasti vahingossa yrittäessäni astua ajoneuvoon ja Sam rynnii naama edellä päin ajoneuvoa jolloin repussa olevat kamat vaurioituivat.
Taisteluissa valikoiden avaaminen tahmaa ja samaten esineiden käyttöönottaminen. Mitä enemmän esineitä maailmaan ilmestyi, sitä hitaammaksi tiettyillä alueilla toimiminen muuttui. Onnistuin myös lukitsemaan kameran kahdesti niin, että oikea tatti ei toiminut minuuttiin ollenkaan.
Ajaminen on sitten oma lukunsa. Tasaisella pinnalla ihan OK, mutta vähänkin hankalassa ympäristössä (kuten ylämäessä) yhtä helvettiä.

Omaan makuun Death Stranding olisi ollut parempi kahdeksan tunnin minisarja, kuin yli 100 tunnin videopeli. Käytännössä kaikki sivutehtävät toistavat itseään ja vaikka mikromanageroinnista nautinkin, niin kykenen silti erottamaan pahasti ontuvan pelisuunnittelun. Parasta tehtäväantia olivat pari pitsakuljetusta, jossa joutui oikeasti etukäteen suunnitella kulkemisreitin, mutta näitä tehtäviä oli tosiaan pari. Voisin kirjoittaa useamman sivun esseen asioista mitkä pelissä on tehty käsittämättömön huonosti, mutta eiköhän tärkeimmät tulleet tässä vuodatuksessa esiin.

Kiinteää arvosanaa en osaa antaa. Hyvänä päivänä antaisin 8 ja huonona 6. Se on varmaa, etten tule koskaan palaamaan pelin pariin uudestaan, muuta kuin Youtube-analyysien parissa. Mahdolliselle jatko-osalle annan silti mahdollisuuden, koska potentiaalia kyllä löytyy, kunhan Kojima laitetaan ruotuun.
 
Death Stranding on kyllä uniikki peli niin hyvässä ja pahassa.

Paljon löytyy pelistä kritisoitavaa, mutta silti ihmisten arvosanat tuppaavat olemaan sitä kasin luokkaa lopulta ja peliä tahkotaan kaikesta paskuudesta ja vitutuksesya huolimatta päältä 100 tuntia mikä on varsin harvinaista singleplayerille. :D
 
Lopputekstit nähty.

Minullahan oli todella skeptiset fiilikset ja odotukset. Alussa myös ehdin haukkua pelin ja epäilin että miten tämä muka voisi tästä parantua. No, paranihan se kolmannesta chapterista eteenpäin, josta siitäkin jo kirjoittelin. Peli vain ei enää sen jälkeen onnistunut tekemään mitään yhtä isoa hyppyä parempaan suuntaan.

Juoni oli sitä mitä pelkäsinkin. On siinä ainekset hyväänkin tarinaan mutta Kojimalle ei tunnu riittävän hyvä tarina erikoisessa maailmassa vaan pitää olla erikoista vielä erikoisessakin, jota on maustettu vielä vähän erikoisella. Loppu oli paskasti tehty ja pelaajana oli kiire saada homma lopulta pakettiin. Pelanneet tietää mitä siellä sitten on. Paatosta riittää.

Ei tämä silti mikään täysin turha ja huono peli ole mutta vähän tyhjä olo tämän jälkeen on. Ei siksi että olisi pelannut jotain vallankumouksellista ja mikään ei tuntuisi enää miltään vaan sen vuoksi, että antoi tälle näin paljon aikaa ja mahdollisuuden eikä saanut oikein mitään. Ihan ok postinkuljetuspeli mutta jos haluan kulkea vaikeassa maastossa kuljettaen kamaa, niin pelaan mieluummin Mudrunneria. BT:tkin ottaa niin päähän ja olisi toivonut jotain parempaa varustetta, jolla ne voisi nähdä vaikka koko ajan, jolloin voisi rauhassa keskittyä kuskaukseen. Niin, aivan, aion vielä tästä platinan ottaa kun kerran aloitin. Ei sen takia että peli olisi erityisen hyvä vaan koska se on jo vienyt niin paljon aikaani.

Isoin ongelma itselleni pelin tarinan tai loren osalta on se, että ihmiset ovat niin hiton omituisia tässä. Ei siis oudot kyvyt ja voimat vaan ihan muukin käyttäytyminen. Tämä kommentti vielä ihmiseltä, joka pitää paljon scifistä, joissa on paljon outoja asioita, joita hahmot pitävät arkisina. Ongelma on ehkä se, että tämä on sidottu (ymmärtääkseni) oikeaan maailmaan, jolloin ei voi selittää että "no tässä universumissa on nämä asiat ihan normia".

Ehkä toisaalta ongelma ei edes ole kaikki outous vaan se, miten pelaaja heitetään heti syvää päähän. Jos Death Strandingin tarina kerrottaisiin siitä pisteestä, josta se alkoi, ehtisi pelaajakin helpommin mukaan uusiin ja erikoisiin asioihin ja muutoksiin maailmassa. Nyt tulee kerralla kaikki se info parinkymmenen vuoden ajalta, mitä ymmärrän suunnilleen olevan aikaa siitä kun pelin tapahtumat alkoivat. Sen lisäksi sinne tulee koko ajan jotain emailia ja infoa kaikesta mahdollisesta. Luinkin kaikki mutta kun lopputekstien jälkeenkin tuli melkein puolensataa lisää, niin ei ole vielä saanut aikaiseksi ottaa sitä "lukukertaa". Niin, piti ihan oikeasti pitää sellaisia pelikertoja että keskittyi vain lukemaan ne lukemattomat emailit ja muut mitä tuli aina pelatessa.

On pelissä paljon hyvääkin ja nimenomaan aineksia ja potentiaalia. Tuntuu kuitenkin edelleen siltä, mitä yritin kuvailla jo parin ekan chapterin jälkeen. Kojima heittää soppaan kaiken mahdollisen mitä päästä keksii ja virittelee lankoja niiden välille. Niitä varten sitten on valikot täynnä jotain selityksiä että "hei, muistathan että tämä juttu oli tuttu sieltä ja tuo täältä ja nämä hommat meni muuten näin".

Ärsyttää tällainen pelimaailmaan "uppoutuminen" ja tutkiminen, kun tuntuu kuin wikistä lukisi infoa samalla kun pelaa.

En ymmärrä 10/10 arvosanoja sitten millään. Sanoisin että ehkä 7/10 parhaimmillaan. Suuri sanomakin jäi vähän haaleaksi mutta kai se oli jotain että pitää olla yhdessä oikeasti eikä netin kautta tms. Vähän vaikea jäsennellä omia ajatuksia tuosta kun samaan aikaan sitä tarinaa sotkee kaiken maailman öljyvalaat, tutkavauvat ja napanuoraihmiset.

Pitää varmaan lukea tätä ketjua vähän lisää mutta oikeasti jää kysymys, että miksi ihmiset pitävät tätä niin hyvänä ja varsinkin erikoisena? Onhan se outo kyllä mutta ei sillä lailla hyvällä tavalla erikoinen vaan ihan vain oudolla, jopa tarkoitushakuisella tavalla.

PS. Tähtiäkin tuli kerätty ihan ok tahtiin. Suurin osa paikoista on hyvin lähellä täyttä ja tämä sen ansiosta, että otin aina mahdollisimman paljon kamaa mukaan kun menin mihin tahansa ja matkalta aina vain lisää. Pelasin myös hardilla, jotta sain niitä S-rankkeja - ehkä niillä saa nopeammin tähtiä?

Ja kulkemisesta vielä: zip linejä olen kyllä nyt rakentanut ärsyttävimpiin paikkoihin mutta onhan tuo auto ihan eri maailmasta jos on tapana ottaa kaikki mukaan ja käydä paikat järjestyksessä läpi ottaen aina lisää kuormaa matkalta. Ei onnistu zippilaineilla. Noilla onkin tullut lähinnä vietyä joku viimeinen kuljetus että saa tähdet täyteen. Tuntuu ainakin että kun auto on täynnä ja vie sinne parisen sataa kiloa kamaa että ei sama olisi mahdollista vaijereilla lennellen.

Peliä en kyllä uskaltaisi suositella kenellekään. Ellei halua omituista maailmaa ja tarinaa, joka ehkä jättää lopulta myös kylmäksi.

Mitä tuohon "pelataan satoja tunteja"-juttuun tulee: omalla kohdalla jatkan tosiaan sen vuoksi, että nyt tuntuisi kuin jättäisi maratonin loppumetreillä kesken. Kyllä ne loputkin trophyt on sama hankkia kun kerran on aloitettu.

Salaperäisessä autiossa maailmassa samoilu
Jotenkin ei itsellä kauhean autiolta tunnu kun joka paikka on täynnä muiden autoja, siltoja, tukikohtia, vaijereita ja niitä hiton merkkejä. Edes Souls-peleissä ei ole noin "asutettu" maailma mitä tässä.
 
Viimeksi muokattu:
10h takana, ihan alussa vielä ollaan. Pelaamisen hauskuus pääsi jopa yllättämään. Tiesin, että itselle pelin mekaanikat ja matkustaminen voi toimia, mutta en ajatellut pitäväni siitä näin paljon.

Kerronta menee jo liian Hideo Kojimaiseksi, mutta sen nyt arvasi sen viimeisten pelien perusteella. Paras tasapaino oli niissä ensimmäisissä MGS-peleissä.

Lore on mielenkiintoista ja pelin yhteisöllisyys hyvin tehty sekä tuo lämpöä ja iloa peliin. Katsotaan miten tästä lähtee, kun peli avautuu lisää ja outoja asioita tulee lisää vastaan.

Mikäli haluaa tavallisen videopelikokemuksen niin pelaa mitä tahansa viime vuosien suosittua peliä, jos haluaa uudenlaisen kokemuksen Death Stranding tarjoaa sitä.
 
Mikä idea noiden paikkojen tasojen nostossa oikein on? Alkupään paikat ja muut helposti saavutettavat paikat antaa reilusti "likejä" ja tähdet on nopeasti kasassa mutta ne, joihin saa muutenkin nähdä vaivaa eivät anna sitten juuri mitään. Joo, tokihan peleissä on ideanakin haasteen nousta mitä pidemmäs pelissä pääsee, mutta ei tuo nyt oikein sillä logiikalla mene.

Rakennat kovalla vaivalla hirveän zip line -verkoston ja tyypit antaa jotain kymmenesosan tähteä lähetyksestä jota vaivoin saa selässä kannettua? Samaan aikaan osa saman alueen tyypeistä antaa jollain viidellä lähetyksellä tähdet täyteen.

Tuossa on ilmeisesti vielä (vai pelkästään?) joku email-juttu, että sen tyypin pitää "miettiä" liittymistä hommaan, joten sen takia ei tähdet nouse. No olisi ihan jees tietää että mitä sen edistäminen vaatii kun lähetysten roudaaminen on ainakin yhtä tyhjän kanssa.

Todella rasittavasti tämäkin seikka suunniteltu ja vain sen takia että Kojima on keksinyt jonkin "pelimekaniikan" sille, että hahmo ilmeisesti miettii jotain päätöstä. Tarviiko noita oikean elämän ajassa odotella päiväkaupalla sitten, vai?
 
Mikä idea noiden paikkojen tasojen nostossa oikein on? Alkupään paikat ja muut helposti saavutettavat paikat antaa reilusti "likejä" ja tähdet on nopeasti kasassa mutta ne, joihin saa muutenkin nähdä vaivaa eivät anna sitten juuri mitään. Joo, tokihan peleissä on ideanakin haasteen nousta mitä pidemmäs pelissä pääsee, mutta ei tuo nyt oikein sillä logiikalla mene.

Rakennat kovalla vaivalla hirveän zip line -verkoston ja tyypit antaa jotain kymmenesosan tähteä lähetyksestä jota vaivoin saa selässä kannettua? Samaan aikaan osa saman alueen tyypeistä antaa jollain viidellä lähetyksellä tähdet täyteen.

Tuossa on ilmeisesti vielä (vai pelkästään?) joku email-juttu, että sen tyypin pitää "miettiä" liittymistä hommaan, joten sen takia ei tähdet nouse. No olisi ihan jees tietää että mitä sen edistäminen vaatii kun lähetysten roudaaminen on ainakin yhtä tyhjän kanssa.

Todella rasittavasti tämäkin seikka suunniteltu ja vain sen takia että Kojima on keksinyt jonkin "pelimekaniikan" sille, että hahmo ilmeisesti miettii jotain päätöstä. Tarviiko noita oikean elämän ajassa odotella päiväkaupalla sitten, vai?

Eipä niistä ole mitään muuta hyötyä, kuin että osa antaa palkinnoksi resursseja tai opettaa craftaa uusia esineitä. Ja tietty voit majoittua osassa mestoista, kun saat 5 tähteä täyteen.
Henkilökohtainen suositus on, ettei kannata alkaa nostaa kenenkään vaikeasti ulottuvilla olevan tähtiä, ennen kuin juoni on vedetty läpi. Meinasi ohjain lentää seinään, kun huomasin ettei tähdet enää nousekaan kun juoni ei ollut edennyt tarpeeksi tai koska en ollut lukenut sähköpostia. Ota siinä sitten selvää, että bugaako koko paska, vai onko tää taas Kojiman jumalaisia ideoita. Ainakin "Veteraanin" odotteluaika eteni aina kun nukkui kerran tai teki jonkun toisen tehtävän odottaessa. Suosittelen että säästät yhden lost cargon ja käyt tarjoamassa sitä ja jos ei tähdet nouse niin reload.

Savesta puheenollen, tuli myös huomattua peliä poistaessa, että jokainen manuaalisave tekee oman tallennustiedoston ja mulla oli 1.5 gigan edestä tallennuksia kovalevyllä...
 
Sain prätkän muutama päivä sitten, mutta se ilo jäi lyhyeksi. Yhden kaikan ehtisin heittää sillä, toisella hölmöilin. Vaikutti sen verran arcadelta ajelu, että päätin koittaa käyttää boostia ekaa kertaa ja vieläpä sillan hyppyristä. Kaikki näytti hyvältä ilmalennon aikana, mutta alastulossa prätkä päätti kuitenkin tuhoutua ja kadota Sam Porter Bridgesin alta!

En ole keksinyt miten sellaisen uuden saisi, eikä ole vielä uutta prätkää tullut vastaan. Nyt on 7h menty sitten taas kävellen ja tänään tulikin mentyä vähän vaihtoehto reittejä ja kiipeiltyä vuoristossa köysillä sekä tikkailla ihailen maisemia. Vähän vaihtelua nopeille poluille. Vaikka prätkä meni, oli se hyppy sen arvoinen. Seikkailu!

Sain Episode 3 äsken käyntiin, jospa siellä vielä tulisi toinen prätkä vastaan.
 
En ole keksinyt miten sellaisen uuden saisi, eikä ole vielä uutta prätkää tullut vastaan. Nyt on 7h menty sitten taas kävellen ja tänään tulikin mentyä vähän vaihtoehto reittejä ja kiipeiltyä vuoristossa köysillä sekä tikkailla ihailen maisemia. Vähän vaihtelua nopeille poluille. Vaikka prätkä meni, oli se hyppy sen arvoinen. Seikkailu!

Sain Episode 3 äsken käyntiin, jospa siellä vielä tulisi toinen prätkä vastaan.

Karkeasti ottaen peli pääsee vauhtiin tuossa Episodi III: n kohdalla. Eiköhän sieltä ala pian prätkiä löytyä. Keulas pystyssä niin ei takerru jokaiseen kiven koloon.
 
Odotetusti Death Strandingille eniten ehdokkuuksia viime vuoden parhaimmaksi monessa eri kategoriassa. Valinnan tekevät pelintekijäyhteisö GDC.

 
Meinasin siis tuolla kysymykselläni että mikä järki niissä tähdissä on kun osalla ne ei nouse. Syynä tosiaan oli vain se, että se oli sidottu niihin typeriin sähköposteihin. Vähän samanlaista outoa tarinankerrontaa kuin MGS V:ssä, jossa taas kierrätettiin kenttiä. Ei kauhean sujuvaa hommaa noin niin kuin pelaamisen kannalta. Piti siis viedä paketteja ja tietyt tyypit ei olleet niin innoissaan pelihahmosta ja tämän jengistä, joten nämä tarvitsivat siis "miettimisaikaa", joka eteni parhaiten (tai ehkä jopa ainoastaan) nukkumalla. Sitten tuli emailia, että "joo, mietin ja mieli vaihtui, tuupa tänne" tms.

Joo, niin muuten. Platinakin tuli hankittua. 80 tuntia suunnilleen meni. Kauheasti ei jäänyt sanottavaa. Oliko se sen 35 euron arvoinen? Ei se ainakaan harmita rahan kautta, joten vastaus lienee kyllä. En silti tätä pystyisi suosittelemaan ja ihmettelen edelleen miksi tämä muka olisi 10/10 tai vieläpä GOTY. Outoja ratkaisuja, turhankin omituista tarinaa ja peruspelaaminen on pakettien roudausta. Ei kai tämä saa pisteitä vain siksi että on erilainen? Sekö sitten riittää?

Tämä peli muuten sopinee hyvin niille, jotka pitivät Breath of the Wildista. Molemmissa on ärsyttävä stamina-mittari, joka pakottaa tauottamaan peliä. Tuo systeemi ei ole millään lailla haastavaa tai miellyttävää pelimekaniikkaa ja menee omissa kirjoissa samaan kategoriaan kuin RDR2:n hevosen silittely että se saa lisää hevosvoimia juoksemiseen. Samoin kuin Outer Worldsin ruuan ja juoman syöminen, joka oli täysin turha ja päälle liimattu ominaisuus. Muutenkin ei oikein innosta pelimekaniikat, joiden idea on se, että tietyssä kohtaa pitää päästää irti näppäimistä tai painaa niitä, ettei vaikkapa kaadu. Se on aika lähellä niitä QTE-hommia, joita aika lailla kaikki vihaavat: "paina X ettet kaadu"/"älä paina mitään ettet kaadu".

Edelleen sellainen ihan ok 7/10 peli, joka ei tee mitään ihmeellistä mutta on outo moneltakin osin. Ei tosiaankaan kaikille.

PS. Ajoneuvot toimivat ihan miten sattuu. Turbolla ne suihkivat vielä tunnin senkin jälkeen kun on päästänyt kaasusta ja painanut turbon pois. Siinä sitten lennellään mihin sattuu pitkin vuoren reunusta. Toisaalta ne olivat myös jonkinlaista sukua Skyrimin hevosille, joten niillä pääsi ihan uskomattomistakin paikoista jos osasi.

Harmitti myös että monissa paikoin näki kunnon rekkoja vaunuineen mutta niitäpä ei päässyt ajamaan missään vaiheessa. Ei niitä muutkaan tuntuneet ajavan (tosin eivät muillakaan masiinoilla).
 
Odotetusti Death Strandingille eniten ehdokkuuksia viime vuoden parhaimmaksi monessa eri kategoriassa. Valinnan tekevät pelintekijäyhteisö GDC.


Varmaan joku voittokin tulee, mutta veikkaisin jäävän monessa kategoriassa ilman pystiä.

Nyt 35h takana ja toistaiseksi peli on ainakin itselle vahvasti ehdolla tämän konsolisukupolven merkittävämmäksi yksinoikeuspeliksi PS4:lla. Vielä on kuitenkin liian aikaista mitään lyödä lukkoon, kun matkaa on paljon jäljellä ja peli muuttuu kokoajan mitä enemmän pelaa. Ja kaksi kovaa yksinoikeuspeliä on vielä julkaisematta. Nyt, kun ollaan edellisessä sekä tässä sukupolvessa lähinnä pelattu samoja pelejä vain uudestaan niin Death Stranding tarjoaa laadukkaan uuden kokemuksen omasta mielestäni.

Ja tosiaan Pelit-lehti oli oikeassa. Se pelin alun tarinankerronta ei ollut täysin onnistunut (loi toki kattavasti pohjaa ja tunnelmaa pelille), mutta sen jälkeen kerronta on ollut hyvää. Olen nauttinut siitä miten pikkuhiljaa oppii lisää pelimaailmasta, henkilöistä ja loresta. Ehkä osan merkittävämmistä asioista olisi voinut laittaa välivideoihin tai äänitettynä, eikä pelkästään sähköpostina. Jos ei ne sitten tule pelin loppuvaiheilla, kun kuulema kaikki väännetään rautalangasta väkisin pelaajalle.

Shamaniacin mielipiteet todennäköisesti edustavat sitä miten peli maistuu isolle osalle pelaajista. Ei mikään merkkiteos, mutta ei täysin susikaan. Toki sen lisäksi myös on paljon niitä vihaajia kenelle peli ei ole todellakaan suunniteltu tai eivät sitä ymmärrä.
 
Meinasin siis tuolla kysymykselläni että mikä järki niissä tähdissä on kun osalla ne ei nouse. Syynä tosiaan oli vain se, että se oli sidottu niihin typeriin sähköposteihin. Vähän samanlaista outoa tarinankerrontaa kuin MGS V:ssä, jossa taas kierrätettiin kenttiä. Ei kauhean sujuvaa hommaa noin niin kuin pelaamisen kannalta. Piti siis viedä paketteja ja tietyt tyypit ei olleet niin innoissaan pelihahmosta ja tämän jengistä, joten nämä tarvitsivat siis "miettimisaikaa", joka eteni parhaiten (tai ehkä jopa ainoastaan) nukkumalla. Sitten tuli emailia, että "joo, mietin ja mieli vaihtui, tuupa tänne" tms.

Joo, niin muuten. Platinakin tuli hankittua. 80 tuntia suunnilleen meni. Kauheasti ei jäänyt sanottavaa. Oliko se sen 35 euron arvoinen? Ei se ainakaan harmita rahan kautta, joten vastaus lienee kyllä. En silti tätä pystyisi suosittelemaan ja ihmettelen edelleen miksi tämä muka olisi 10/10 tai vieläpä GOTY. Outoja ratkaisuja, turhankin omituista tarinaa ja peruspelaaminen on pakettien roudausta. Ei kai tämä saa pisteitä vain siksi että on erilainen? Sekö sitten riittää?

Tämä peli muuten sopinee hyvin niille, jotka pitivät Breath of the Wildista. Molemmissa on ärsyttävä stamina-mittari, joka pakottaa tauottamaan peliä. Tuo systeemi ei ole millään lailla haastavaa tai miellyttävää pelimekaniikkaa ja menee omissa kirjoissa samaan kategoriaan kuin RDR2:n hevosen silittely että se saa lisää hevosvoimia juoksemiseen. Samoin kuin Outer Worldsin ruuan ja juoman syöminen, joka oli täysin turha ja päälle liimattu ominaisuus. Muutenkin ei oikein innosta pelimekaniikat, joiden idea on se, että tietyssä kohtaa pitää päästää irti näppäimistä tai painaa niitä, ettei vaikkapa kaadu. Se on aika lähellä niitä QTE-hommia, joita aika lailla kaikki vihaavat: "paina X ettet kaadu"/"älä paina mitään ettet kaadu".

Edelleen sellainen ihan ok 7/10 peli, joka ei tee mitään ihmeellistä mutta on outo moneltakin osin. Ei tosiaankaan kaikille.

PS. Ajoneuvot toimivat ihan miten sattuu. Turbolla ne suihkivat vielä tunnin senkin jälkeen kun on päästänyt kaasusta ja painanut turbon pois. Siinä sitten lennellään mihin sattuu pitkin vuoren reunusta. Toisaalta ne olivat myös jonkinlaista sukua Skyrimin hevosille, joten niillä pääsi ihan uskomattomistakin paikoista jos osasi.

Harmitti myös että monissa paikoin näki kunnon rekkoja vaunuineen mutta niitäpä ei päässyt ajamaan missään vaiheessa. Ei niitä muutkaan tuntuneet ajavan (tosin eivät muillakaan masiinoilla).
Itsekin olen samoilla linjoilla, vaikka aluksi olinkin innoissani. Toki takana on jo tyyliin se 40h, joten pitäiskö väkisin vaan pelata läpi että näkee tarinan.
 
Ylös Bottom