Tämä meni nyt aamun tunteina läpi.
Oli hyvä, tai jopa erinomainen, vaikka pientä nipottamistakin löytyy.
Minulle Deathloop tuntui kuin roguelike lajityypin evoluutiolta. Sinulla on neljä eri vuorokauden aikaa ja neljä eri kenttää, joihin vähitellen aukesi uusia paikkoja tutkittavaksi mysteerin selvitessä. Päivä kääntyy yöksi toiminnan täyteisen illan jälkeen ja aamulla heräät samaan päivään uudelleen. Muistat kuitenkin asioita ja saat pitää infusoimasi aseet ja kyvyt. Seuraava päivä valkenee siis kuin roguelike pelin seuraava rundi. Hahmosi on vahvempi, tiedät asioita ja osaat liikkua kentissä entistä sukkelammin. Isoin ero perinteiseen roguelikeen tulee siitä, että tässä tarina etenee tosi vahvasti päivästä toiseen. Aika looppaa, mutta sinä muistat ja opit. Kuka on Julianna ja miksi hän yrittää tappaa minut? Ketä nämä muut visionäärit ovat ja miten saan kuolemanloopin poikki?
Peli nappasi onnistuneesti otteeseensa niin tarinansa, mutta myös pelimekaniikkansa osalta. Sankari Colt on aika ketterä kundi liikkumaan, hiippailemaan, hakkeroimaan vekottimia ja ovia, ja käsittelemään tuliluikkuja. Kentistä muodostui useamman rundin jälkeen kuin tuttua tanssia, jossa Colt liikkui hyväksi havaittuja reittejä (joita kentät tarjoavat paljon) ja pisti päiviltä pahaa-aavistamattomia eternalisteja. Kentät ovat kuin monitahoisia sokkeloita, joista löytyi uutta vielä monen rundin jälkeenkin. Siellä täällä oli lukittuja ovia, joita ei tuntunut voivan avata, kunnes tarinan edetessä ovien takaa paljastuikin jotain hyvin tärkeää.
Niin kivaa kuin Deathloopia olikin pelata, niin muutaman kerran iski pieni uupumus samojen kenttien ja eritoten joidenkin hyvin samantyyppisten tehtävien toistossa. Tavallaan toisto on ihan oletettua, kun peli pyörittää ihan tarkoituksella samaa päivää uudestaan ja uudestaan. Monipuoliset kentät ja niiden lukuisat salaisuudet pelastavat tilannetta sen minkä pystyvät, mutta reilun 18 tunnin läpipeluun aikana olin nähnyt samat maisemat aika monta kertaa. Ehkä liian monta.
Audiovisuaalisesti peli on oikein onnistunut. Tykkään Arkanen yksityiskohtaisesta, mutta silti "sarjakuvamaisesta" tyylistä. Deathloop on kirjaimellisesti uuden sukupolven evoluutio siitä mitä Dishonored oli edellisessä sukupolvessa. Jymäkät ääniefektit ja hommansa kunnialla hoitavat ääninäyttelijät tukevat kokonaisvaikutelmaa.
Tarkoituksellisesta toistosta hitusen kärsivä, mutta muuten erinomainen aikalooppiseikkailu.