Peliä takana noin 5-10 tuntia ja itseään on pitänyt oikein käskyttämällä käskyttää pitämään pelitaukoja. Uskomattoman hauska peli, jossa kauheasti mellakasta huolimatta hyvät kontrollit pitävät pelaamisen erittäin hauskana. Välilä sitä toki mellakan jälkeen tulee ihmeteltyä, että missä päin maailmaa ollaan, mutta kun joka kulman takaa löytyy tekemistä, niin ei ole oikeastaan väliä missä laidassa pelikenttää touhuaa. Uusia ominaisuuksia tipahtelee tappavan tasaiseen tahtiin, joka pitää pelin mielenkiintoisena ja monipuolisena. Muutenkin voi jo tässä vaiheessa sanoa, että kentät tulee koluttua tarkasti läpi ennen pelin läpipeluuta ja kerättyä mahdollisimman paljon pelin kerättäviä asioita.
DK ja Pauline on varsin sympaattisia hahmoja ja pelissä on sellainen vanhan ajan hyvä 80-luvun peli ja viihdeviilis. Paulinen juttelua kuuntelee- ja DK kohellusta katselee mielellään. Pelissä on myös hyvät musiikit ja Switch 2:sen parantuneet ääniominaisuudet tuovat peliin laadukkaan monikanavaäänimaailman.
Vaikkei peli ole ulkonäöllisesti hajotusmekanismin ja FSR 1 tekniikan käytön vuoksi ihan terävintä kärkeä, niin silti vastaan on tullut erittäin hienoja paikkoja, jotka antavat vihiä siitä miltä pelkästään Switch 2.lle suunnitellut ja DLSS hyödyntävät pelit voivat graaffisesti tarjota. Suorituskyky ongelmat ovat minusta olleet niin mitättömiä, ettei ne ainakaan omaa pelikokemusta ole häirinneet yhtään, eikä fps pudotuksia kannata kytätä vaan keskittyä nautinnolliseen DK seikkailuun. Jo tässä vaiheessa voi sanoa, että DK on saanut ansaitun ja suoraan huippupaikalle nousseen paluun. Voi myös todeta, että Mario tiimi ei tunnu pettävän koskaan.