Fabre#4
Well-Known Member
Kun tuohon omaan tiimiin on viime aikoina kertynyt aika kovia offensiivisia nimiä, niin tulipa tuossa eilen illalla mieleen, että mitäpä, jos sitä kokeilisi aloitusviisikossa pelintekijän paikalla erästä puolustuksestaan tunnettua nimeä, joka pystyi kuitenkin eliittitason pelintekemiseen ja myös hyökkäyksellisiin ratkaisuihin tehokkaasti. Lukija nyt varmaan miettiin, että tässä on kyse Gary "The Glove" Paytonista, joka kyllä kuuluu omiin kaikkien aikojen suosikkeihin, mutta vielä eivät pelimerkit ihan siihen riittäneet. Kyse on pari astetta wanhemman liiton kaverista, jonka moni New York Knicks-fani varmaan tietää. Kyseisen uuden hankinnan nimi on Walt Frazier, jonka 96 overallin pink diamondin nappasin eilen 90k hintaan. Sain halvalla, sen voin sanoa!
Walt Frazier tosiaan on yksi Knicks-organisaation suurimmista legendoista. Menestyksekkäin hän ainakin on, sillä hän oli erittäin tärkeä osa 1970-luvun alun joukkueita, jotka voittivat kaksi mestaruutta -70 ja -73. Lisäksi joukkue oli finaaleissa myös -72. Frazier muistetaan erittäin laadukkaana puolustajana ja hän olikin 1969-75 joka vuosi osa kauden parasta puolustusviisikkoa. Tuohon aikaan ei parhaan puolustajan palkintoa vielä jaettu, mutta lienee turvallista sanoa, että Frazier olisi sen voittanut ainakin jonain vuonna, ellei jopa useampana, jos palkinto olisi ollut olemassa tuolloin. Tosin osasi hän myös hyökätäkin, kun parhaimpina aikoina huippuluokan puolustuksen lisäksi syntyi 23 pistettä ja 8 syöttöä per peli 51 % heittotarkkudella ja kylkeen vielä noin 6 levypalloakin. Ura Knicks-organisaatiossa kesti 1967-77 ja pari vuotta myöhemmin ammattilaisura sitten päättyikin. Yli 20 pisteen keskiarvot 6 kaudelta peräkkäin ja 7 kertaa peräkkäin All Star-ottelussa. Hänet on myös valittu keväällä 1996 NBA:n juhlajoukkueeseen ja 50 parhaan pelaajan listalle.
Parhaiten Walt Frazier muistettaneen vuoden 1970 finaaleista. Knicks vastaan Lakers ja sarja on tasan 3-3, edessä ratkaiseva ottelu. Valitettavasti joukkueen ykkössentteri Willis Reed kärsii vakavasta jalkavammasta ja pystyy pelaamaan ottelun alussa vain pari minuuttia, upottaen kuitenkin Frazierin syötöstä ottelun avauskorin. Tämän jälkeen Walt Frazier ottaa joukkueensa reppuselkään ja nakuttaa hurjat 36 pistettä, 19 syöttöä(!), 7 levypalloa ja 6 riistoa johdattaen näin Knicksin 113-99 voittoon ja organisaation ensimmäiseen mestaruuteen. Tuota esitystä pidetään edelleen kovimpana yksittäisenä seiskapeli-suorituksena.
PG: Walt Frazier(96) // Oscar Robertson(96)
SG: Kobe Bryant(96) // Doug West(96)
SF: Larry Bird(96) // Michael Finley(95)
PF: Antawn Jamison(97) // Dennis Rodman(94)
C: Hakeem Olajuwon(97) // Bill Walton(97)
Kuten kokoonpanosta näkyy, niin Olajuwon on taas päivittynyt eteenpäin, kun hommasin 97 overall galaxy opalin tuossa reilu viikko sitten. Maksoi mansikoita, mutta kun on oma ylivoimainen suosikki tuolle pelipaikalle, niin pakkohan se oli saada. Rodmanista tuli perjantaina ulos uusimmassa setissä 94 diamond-kortti, joka oli tosi halpa, vain 12k, joten otin hänet tuohon tekemään likaista puolustusduunia muuten hyökkäävien pelaajien keskelle. Halvalla lähti tosiaan, kun Rodman ei ole hyökkäyksellisesti "cheese"-kortti.
Walt Frazier tosiaan on yksi Knicks-organisaation suurimmista legendoista. Menestyksekkäin hän ainakin on, sillä hän oli erittäin tärkeä osa 1970-luvun alun joukkueita, jotka voittivat kaksi mestaruutta -70 ja -73. Lisäksi joukkue oli finaaleissa myös -72. Frazier muistetaan erittäin laadukkaana puolustajana ja hän olikin 1969-75 joka vuosi osa kauden parasta puolustusviisikkoa. Tuohon aikaan ei parhaan puolustajan palkintoa vielä jaettu, mutta lienee turvallista sanoa, että Frazier olisi sen voittanut ainakin jonain vuonna, ellei jopa useampana, jos palkinto olisi ollut olemassa tuolloin. Tosin osasi hän myös hyökätäkin, kun parhaimpina aikoina huippuluokan puolustuksen lisäksi syntyi 23 pistettä ja 8 syöttöä per peli 51 % heittotarkkudella ja kylkeen vielä noin 6 levypalloakin. Ura Knicks-organisaatiossa kesti 1967-77 ja pari vuotta myöhemmin ammattilaisura sitten päättyikin. Yli 20 pisteen keskiarvot 6 kaudelta peräkkäin ja 7 kertaa peräkkäin All Star-ottelussa. Hänet on myös valittu keväällä 1996 NBA:n juhlajoukkueeseen ja 50 parhaan pelaajan listalle.
Parhaiten Walt Frazier muistettaneen vuoden 1970 finaaleista. Knicks vastaan Lakers ja sarja on tasan 3-3, edessä ratkaiseva ottelu. Valitettavasti joukkueen ykkössentteri Willis Reed kärsii vakavasta jalkavammasta ja pystyy pelaamaan ottelun alussa vain pari minuuttia, upottaen kuitenkin Frazierin syötöstä ottelun avauskorin. Tämän jälkeen Walt Frazier ottaa joukkueensa reppuselkään ja nakuttaa hurjat 36 pistettä, 19 syöttöä(!), 7 levypalloa ja 6 riistoa johdattaen näin Knicksin 113-99 voittoon ja organisaation ensimmäiseen mestaruuteen. Tuota esitystä pidetään edelleen kovimpana yksittäisenä seiskapeli-suorituksena.
PG: Walt Frazier(96) // Oscar Robertson(96)
SG: Kobe Bryant(96) // Doug West(96)
SF: Larry Bird(96) // Michael Finley(95)
PF: Antawn Jamison(97) // Dennis Rodman(94)
C: Hakeem Olajuwon(97) // Bill Walton(97)
Kuten kokoonpanosta näkyy, niin Olajuwon on taas päivittynyt eteenpäin, kun hommasin 97 overall galaxy opalin tuossa reilu viikko sitten. Maksoi mansikoita, mutta kun on oma ylivoimainen suosikki tuolle pelipaikalle, niin pakkohan se oli saada. Rodmanista tuli perjantaina ulos uusimmassa setissä 94 diamond-kortti, joka oli tosi halpa, vain 12k, joten otin hänet tuohon tekemään likaista puolustusduunia muuten hyökkäävien pelaajien keskelle. Halvalla lähti tosiaan, kun Rodman ei ole hyökkäyksellisesti "cheese"-kortti.