Vastaus: Dragon Age: Origins [X360]
Perhana, sait mut vissiin kuitenkin niskaas.
Maine senkus huononee taas.
EDIT. Elkeeke ihmeessä aliarvoiko pelejä tarinaa ja maailmaa kuvaavana mediana. Star Wars sai alkunsa jostain parituntisesta leffasta (syvyyttä?), kun taas Mass Effect 30-tuntisesta pelistä. Jos Star Warsin maailmasta löytää enemmän syvyyttä kuin Mass Effectistä (en tiedä, en ole tutustunut), niin eiköhän kyse ole ennemminkin kymmenien vuosien kehitystyöstä kuin siitä mediamuotista, johon maailma alunperin luotiin.
Heh, no olihan se arvattavissa. Siksi pyysin perusteluja tälle DA syvempi kuin LotR väitteelle, koska olen suuri LotR fani enkä voinut sulattaa sitä, että juuri ilmestynyt videopeli on maailmaltaan syvempi ja laajempi.
Onhan se totta ettei ensimmäisen Star Wars elokuvan ilmestyttyä siinä ollut niin paljoa syvyyttä ja laajuutta kuin nyt kun on kirjoitettu kymmeniä ja taas kymmeniä kirjoja, sarjakuvia ja pelejä. Kyllä mielestäni Star Warsista löytyy syvyyttä ja laajuutta enemmän kuin ME:stä mikä taas johtuu juuri noista kirjoista, sarjakuvista ja peleistä jotka syventävät huomattavasti sitä maailmaa ja sitä kautta pystyy hahmottamaan sen yhtenä kokonaisuutena ja maailmana jolla on tuhansia vuosia historiaa takana. ME:stä tulee varmasti laajempi seuraavan pelin sekä kirjojen myötä jos niitä on tullakseen, sama pätee myös Dragon Ageen.
Dragon Agen kaltainen mestariteos on huomattavasti syventävämpi kokonaisuus pelinä, kuin 1000-sivuna tekstiä. Saat huomattavasti suuremman "palan kakkua" seikkailemalla itse tässä kiehtovassa maailmassa, kuin lukemalla kirjaa. Dragon Age: Origins on kuin meille valmiiksi visualisoitu loistava romaani, johon voimme uppoutua vähintäänkin yhtä suurella intohimolla, kuin kirjoihin. Sormusten Herra on vuorostaan historioineen varmasti hyvinkin pitkään mietitty kokonaisuus, joka tuotiin ihmisten tietoisuuteen kirjoina, ja myöhemmin myös kamalina lisenssipeleinä sun muina roskapeleinä.
Sormusten Herrasta ei ole annettu paljoa tietoa elokuvien, kirjojen tai pelien välityksellä minulaiselleni pulliaiselle. Se että tietää Keski-Maan todellisesta historiasta ym. vaatii syvempää perehtymistä Tolkienin tarinoihin. Dragon Agella olen saavuttanut jo melkoisesti tietoa kaikesta esim. Codexin avulla, jossa on ihan käsittämättömiä määriä faktaa lähes mistä tahansa.
Sekin on makukysymys tykkääkö nähdä maailman valmiiksi visualisoituna ruudulta vai lukea siitä ja luoda itse oma mielikuva päässään. Kirjoissa on paha kertoa sen syvemmin sen maailman historian faktoja, koska jos jauhettaisiin enemmän historiasta kuin keskityttäisiin juoneen niin siitä tulisi melkoista pakkopullaa ja kyseessä olisi enemmänkin oppikirja. Tämän takia monille jää varmasti hieman epäselväksi kaikki muu historia kuin se mikä on tärkeää juonenkannalta.
Mainittakoon myös se, että Tolkienin tarinat ovat -niitä kliseimpiä- mahdollisia. Dragon Age on ottanut paljon vaikutteita tästä fantasia isästä muuntelemalla kokonaisuutta uniikimmaksi paketiksi.
Mutta olivatko Tolkienin tarinat ilmestyessään kliseisiä? Vai ovatko sen jälkeen ilmestyneet fantasiamaailmat ja tarinat saaneet vaikutteita Tolkienista niin, että LotRista on sittemmin tullut kliseinen? Itse veikkaan jälkimmäistä, kuitenkin LotR kirjojen ilmestyessä fantasiakirjallisuus oli vielä lapsen kengissä.
Dragon Age on mielestäni jo näin startissa todella päräyttävä sellainen, sillä siitä luotiin heti alkuun kaksi täysipitkää romaania ja yli sadan tunnin peli. Kyllä syvyyttä löytyy näin aluksi ihan sikana enemmän kuin Star Warsista alkuvuosina tai Tolkienin ensimmäisen kirjan aikana. Näitä on sentään jalostettu vuosia, eivätkä niiden maailmat kaiken keksityn detaljinsa jälkeenkään vaikuta minusta läheskään niin monitasoiselta kuin Dragon Agen näin heti kättelyssä. Syvyyttä voi tietysti käsitellä subjektiivisesti; joillekin se on sitä että maailma on täytetty tarinoilla (joskin todella yksinkertaisilla) kuten LotR-sarjassa, minulle taas syvyys tarkoittaa monimuotoista ja ei-itsestäänselvää tarinankerrontaa.
Mielestäni tässä tullaan taas mielipideasiaan miten syvyys halutaan määritellä ja minkälaisesta tarinankerronnasta pitää. Toiselle Dragon Age sun muut voivat olla erittäin syviä ja laajoja tarinoita ja toinen voi ajatella päinvastoin.
Perustatko LotR tarinoiden yksinkertaisuuden pelkästään trilogiaan? DA:n kirjoja en ole lukenut, mutta mielestäni DA: Originsin juoni on melko yksinkertainen jos unohtaa kaikki yksityiskohdat ja seuraa vain punaista lankaa. Niin on myös LotRin, mutta mielestäni sitä ei voi sanoa yksinkertaiseksi niin kuin ei Dragon Agenkaan. Eikä juonen monimuotoisuutta voi verrata suoraan aikuisille suunnatumpaan tarinankerrontaan.
Bravo. Keski-Maa on kuitenkin Tokienin kivenvanha mielikuvituksen tuote, joka muovaantui miehen käsissä nykyiseen muottiinsa vuosien saatossa. Uskaltaisin vahvasti epäillä, että kyllä Dragon Age kehittyy vielä huomattavasti monipuolisemmaksi ja syventävämmäksi kokonaisuudeksi, joka saattaa vaikuttaa lähitulevaisuudessa vielä useiden pelien/kirjojen voimin. Selvennättäköön vielä, että DA on ollut kehityksessä 6-7 vuotta, ei useita kymmeniä vuosia, toisin kuin Tolkienin tarinat.
Mitä tahansa juonilinjaa ja tarinaa voidaan kehittää syventävämmäksi, laajemmaksi ja monipuolisemmaksi, kuten vaikka Steven Seagalin elokuvan juonesta voidaan lähteä kehittämään jotain hirveää eeposta. Eri asia on saadaanko siitä mielenkiintoinen tarina johon voi uppoutua totaalisesti ja suorastaan rakastua siihen.
Tiedän, että lopetitte jo keskustelun aiheesta, mutta kun en aikaisemmin päässyt vastaamaan miljoonaan viestiin jotka tämän päivän aikana on ehtinyt tänne kasaantua niin oli pakko ottaa kantaa muutamaan asiaan. Painotan vielä, että tarkoitukseni ei ole vähätellä Dragon Agen juonta, syvyyttä ja laajuutta tai millään tavoin haukkua sitä. Kuten on käynyt ilmi olen suuri Lord of the Rings fani henkeen ja vereen, mutta pidin myös Dragon Agesta erittäin paljon ja odotan innolla seuraavaa osaa.
