Vastaus: Dragon Age Origins [PS3]
Peli on nyt kerran vetäisty ihmiswarrulla läpi ja toinen kierros haltiamaagina lähenee sekin jo loppuaan. Ajattelinpa pistää sitten hieman mietteitäni.
Aloitetaan tarinasta. Jos tarkastellaan sitä koko pelin pääjuonta, niin onhan se itse asiassa melkoisen yhdentekevä. Suuri absoluuttinen pahuus nousee ja vain Grey Wardenit, nämä muinaiset vartijat, voivat sen pysäyttää. Täysin persoonaton arkkidemoni aivottomine darkspawneineen on suoraan sanottuna tylsä päävastustaja, josta ei saa oikein mitään irti. Ompahan vaan suuri ja paha pimeys, joka pitää pysäyttää.
Vaikka pääjuoni siis näin suurpiirteisesti tarkasteltuna onkin tylsä ja yllätyksetön, paljastaa läheisempi tutkiskelu erittäin mielenkiintoisia ja erinomaisesti kirjoitettuja tapahtumia. Taustalla vaaniva Blight onkin siis pelkkä tekosyy näille pienemmille tarinoille, joista kyllä saa todella paljon irti. Toisin kuin esimerkiksi Mass Effectissä, jossa sai vain valita pelaako paragonia vai renegadea, on Dragon Agessa pelaajan valinnoilla myös hyvinkin konkreettisia vaikutuksia näiden tarinoiden etenemiselle. Jäin kuitenkin kaipaamaan moraalisesti hieman harmaampia valintoja, sillä lähes jokaiseen ongelmaan tarjotaan melko selkeästi hyvä ja paha ratkaisu. The Witcherissä moraalinen harmaus oli toteutettu paremmin.
Tekniseltä toteutukseltaan Dragon Age jättää paljon toivomisen varaa. Grafiikassa ei ole kehumista, mutta se ajaa asiansa. Kuitenkin joissain kohdissa esimerkiksi aseiden ja panssareiden matalaresoluutioiset tekstuuri ärsyttävät. Ruudunpäivitys ei sekään pysy tasaisena oikein missään vaiheessa, mutta siihen tottuu. Tai ainakin minä totuin; jos olet niin kultasilmä, että et tämän takia suostu peliä pelaamaan, niin omapa on häpeäsi. Myös muutamiin bugeihin törmäsin: parissa kohdassa pelin pysäyttäminen kesken taistelun L2:lla sekoili, ja välillä äänet hävisivät kesken keskustelun. Pikkujuttuja, mutta ärsyttäväthän nämä.
Pelattavuudessa olisi myös parantamisen varaa. Minulle ensimmäinen kierros dual wield warruna oli melkoista puurtamista jo normaalilla vaikeusasteella, mutta nyt olen toisella kierroksella hiihdellyt eteenpäin sen kummempia ongelmia verimaagillani. Tietysti hahmoluokkien tasapainolla ei sinänsä ole pelkästään yksinpeliksi tarkoitetussa pelissä niinkään merkitystä, mutta kyllä maagit tuntuvat kuitenkin olevan vähän liian tehokkaita. Varsinainen hahmonkehityssysteemi ja taistelu sen sijaan ovat mielenkiintoisia ja hyvin tehtyjä, vaikkakin taisteluiden hahmottaminen ja hallinta on varmasti PC:llä huomattavasti helpompaa.
Kaikkein parasta Dragon Agessa ovat kuitenkin sen erinomaisesti kirjoitetut ja ääninäytellyt hahmot. Jokainen oman ryhmän jäsen on omalla tavallaan mieleinkiintoinen ja persoonallinen, ja useimpien menneisyydestä löytyy jos jonkinmoista yllätystä. Varsinkin hahmojenväliset satunnaiskeskustelut ovat usein puhdasta kultaa. Jopa koirasta on onnistuttu tekemään kiinnostava hahmo. Plussaa myös siitä, että romanssit tiettyjen hahmojen kanssa voivat vaikuttaa hyvinkin merkittävästi pääjuonen loppuun, mutta ei siitä sen enempää. Miinusta on kuitenkin hahmojenkin kohdalla pakko antaa siitä, että lahjojen avulla on eirttäin helppoa pitää koko poppoo tyytyväisenä, ellei sitten aivan täydeksi pahikseksi rupea.
Kaiken kaikkiaan Dragon Age on malliesimerkki pelistä, josta suuri osa tapahtuu pelaajan pään sisällä. Teknisesti parannettavaa riittäisi paljonkin, ja monessa asiassa huomaa, että Biowaren kunnianhimo on törmännyt käytännöllisyyden seinään. Jotenkin tällaiset seikat kuitenkin menettävän merkityksensä, kun pelaaja uppoutuu Thedasin maailmaan seuraamaan sen ihmiskohtaloita Blightin keskellä.
Huh huh, tulipas sitä tekstiä. Toisin kuin monet muut, myönnän suoraan, että tästä "arvostelusta" on aivan turha etsiä objektiivisuutta. Minulle Dragon Age kolahti ja kovaa, jopa kovempaa kuin Uncharted 2 tai Demon's Souls. Suosittelen lämpimästi, mutta samalla ymmärrän täysin, että kaikille tämä herkku ei varmasti maistu.
Muutoin peli kyllä vetää mukavasti puoleensa mutta taistelu on mielestäni melkoisen yksitoikkoista touhua. Annetaan kuiteskin mahdollisuus ja katsotaan muutaman tunnin päästä uudestaan notta kolahtaako vai ei. Aloitin human noblella ja varsin komea uroshan tuosta kehittyi 
Dwarf warrior ja levelillä 4 ensimmäisen illan jälkeen. Aika paljon tulee tekstiä ja osa menee yli hilseen, pääosin ollaan kuitenkin vielä matkassa mukana. Kontrollit vähän hakusessa, tosin alkaa sieltä jo jotain löytymään ilman tarkempaa huomiota.
