Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

Elden Ring

Suuret kiitokset, tämän avulla löysin helposti perille.

Mutta ei perhana sentään, miten kova vastus. Puhumattakaan matkasta. Meni ehkä sellaiset 15 yritystä, joista 10 putoamista kuolemaan ja 5 kyseiselle vihulaiselle ennen kuin onnistui. Mitään se ei pudottanut, maassa oleva lootti on rune arc. Järkyttävä määrä osumapisteitä, ärsyttävät laserit ja jos menet puun taakse lasereita piiloon, niin jätti lyö puun läpi osumaa.

Loitsuspämmi jalkoihin sai sen kaatumaan kahdesti. Ancient Death Rancorilla paukutin osumia eniten.

On siellä mahtanut olla naurussa pitelemistä, kun ovat tuon kahjon reitin suunnitelleet. Enpä ihmettelisi jos Bandai Namcon työntekijät nauravat partaansa näitä suunnitellessaan. Kenties siellä on myös tilastot jokaisen vaaran aiheuttamasta kuolemien määrästä, joille kaikki naureskelevat kahvipöydän ääressä.

"Laitetaanpa tuonne jotain sinistä ja kiiltävää, että ihmiset menevät sinne uteliaana kuolemaan". Hiisi vieköön!
Itse tapoin tuon paskiaisen ensin kolme kertaa pelkuritaktiikalla Loretta’s master-loitsuja kaukaa spämmimällä ja longbowlla ajoittain räiskien. Mutta kun jätti oli sitten pitkällisen paskahousutaistelun jäljiltä kuollut, niin onnistuin joka kerta tupeloimaan itseni kuoliaaksi, kun yritin sitten sieltä korokkeelta hyppiä hevosella turvallisesti alas. Lopulta sitten päätin n. 500 000 runea tuossa menettäneenä, juosta ilman huolia sinne alas vaan nopeasti hyppien. Muutaman kuoleman jälkeen sitten pääsin ehjänä alas, ja silloin sitten vain kovasti liikkuen ja suojaa hakien onnistui sentään kerralla jätin kaato. Oli toki pienestä kiinni, kun itselleni jäi healthia puoli senttiä siinä vaiheessa kun jätti delasi.
Äh. Ei ne mitään varsinaisia "jumeja" ole. Lähinnä vaan penteleen ärsyttäviä tankkeja.

Oliks tässä muuten sitä DS pelien pirun isoa puunuijaa? Päälle vielä ne taljat mitä ne hiipparit siofra joella ja nokronissa pitää päällään ja nimeksi Crolk. Hahmonvalinnassa tietty hero koska max strenght ja min intelligence. Kaikki runet enduranceen ja strenghtiin ja eikun kedoille nuijjimaan kaikkea mikä liikkuu. Ja ei liiku. Ultimaalinen melee build... :D

Mites ne jouset muuten? Muistelen kuulleeni että tässä ne ei ole kovin pystyviä? Huono skaalaus tms?
Longbow ja Serpent bow ovat ainakin joissakin tilanteissa varsin käyttökelpoisia. Toki lähinnä hyödyllisiä vasta kun ovat melkein tappiinsa viritettyjä. Serpent-nuolien kanssa voi Serpent bowlla tappaa yhden pelin kovimmista bosseista ”paskahousutaktiikalla”, jos vaan kärsivällisyys riittää. :D
 
Viimeksi muokattu:
Jos on Crucible Knightista kyse, niin erilaisilla loitsuilla helpottuu. Mutta jos on valinnut tiensä puristisena melee-barbaroijana, saattaa toki olla vaikeampaa. :D Itse olen pelannut aina soulsborne-peleissä battlemage-tyyppistä hahmoa, jolla voin valita vihollisesta riippuen surutta taistelenko lähitaistelussa, magialla tai jopa jouskarilla. Valinta täysin vihujen heikkouksien mukaan. Siihen lukuisien yritysten ”git guud” hinkkaamiseen pelkällä lähitaisteluaseella en kyllä ole enää aikoihin lähtenyt näissä peleissä.
Kyllä sitä yleensä tulee se hahmo aika lukkoon lyötyä. Muistan kun ekassa Soulsissa laitoin pisteitä kaikkeen enkä pystynyt millekään mitään. Sitten kun keskityin vain pariin juttuun niin johan alkoi sujua. Toki loitsijanakin olen myös joskus koittanut näitä pelejä mutta ei se tunnu pomoissa niin hauskalta ja oli joissain pomoissa jopa vaikeampi kuin lähitaistelija. Oli loitsijana toki hauska kun pystyi kauempaa kaikkea rivivihuja hoitelemaan mutta jotenkin tuntuisi "huijaukselta" vetää pomoihinkin vain jotain säteitä ja avada kedavraa :D

Äh. Ei ne mitään varsinaisia "jumeja" ole. Lähinnä vaan penteleen ärsyttäviä tankkeja.
Näinpä juuri. Erityisesti tuo kyseinen tyyppi oli sellainen että aika helposti sen iskut väistelee mutta sen hakkaamisessa menisi niin kauan aikaa että mieluummin nostelen leveleitä ja menen sitten koittelemaan.

Oliks tässä muuten sitä DS pelien pirun isoa puunuijaa? Päälle vielä ne taljat mitä ne hiipparit siofra joella ja nokronissa pitää päällään ja nimeksi Crolk. Hahmonvalinnassa tietty hero koska max strenght ja min intelligence. Kaikki runet enduranceen ja strenghtiin ja eikun kedoille nuijjimaan kaikkea mikä liikkuu. Ja ei liiku. Ultimaalinen melee build... :D
Olenko ymmärtänyt väärin nuo aloitusbuildit vai eikö wretch ole järkevämpi oikeastaan kaikkeen? Se lähtee ykkösleveliltä niin siitä voi tehdä kaiken muun kun se on sellainen tyhjä alusta. Ja jos se nuijabarbaari on mielessä niin se aloittaa vielä nuijan kanssa. Ei tosin taida olla se isoin mutta kuitenkin.

Minä heittelin alussa energiaan, staminaan ja strenghtiin, myöhemmin myös dexiin jos tulisi jotain sellaistakin asetta käytettyä mutta selvästi eniten sitä on strengthissä.
 
^Niin joo, siellä oli sekin vaihtoehto. Totta turiset. Mulla taisi vaan se talja pyöriä mielessä mikä sillä mun ehdotuksella on defaulttina. So barbaric!

No joo. Vitsinähän ton heittelin. Tosin nyt kun rupesi asiaa pohtimaan. Hmmm. :D
 
Tänään muuten en käynytkään tuon vihulaisen luona mistä täällä puhuttiin vaan tein muita juttuja mm. suota tutkien ja erään npc:n parantaen, kai. Sitten muistin erään toisen npc:n, joka oli vankina ja jota yritin miekalla vapauttaa. Kyllä, miekalla. Se ei siitä tykännyt, joten ei enää puhunut minulle.

No, päätin sitten että hitot, nyt googletetaan että onko kaikki menetetty vai voiko syntinsä saada anteeksi kuten joissain soulseissa, koska en siis ollut tappanut koko hahmoa vaan vain vähän miekalla kutitellut että auttaisiko kahleisiin hakata jättimiekalla. Veri lensi ja ukko huusi manaten jotain salamoita ilmoille, joten vastaus oli, jos joku ei vielä sitä hoksannut, että ei auta miekka tässä kohtaa.

Googlettelun tuloksena juoksin melkein näkyvän kartan ääripäähän kirkolle, jossa saa syntejä anteeksi. Mutta eipä se niin yksinkertaista ollut vaan siihen piti olla tietty tavara. No, taas googletus että mistä löytyy ja katsella läpi että onko jossain missä on jo käynyt tai joka olisi lähellä. No, maan alle osoitti suunta. Vähän ehkä meni oman löytämisen riemu kun katsoin netistä mistä löytyy hissi "riverille" mutta toisaalta sen rakennuksen näki kyllä kartastakin jos vain katsoi oikeasta kohtaa. Eli ei täysi ylläri kun yhden vastaavan oli jo löytänyt.

Siellähän oli sitten isoja öttiäisiä vastassa. Tarkoitus oli hiippailla tai juosta ohi mutta yhdessä kohtaa oli pakko ottaa matsia, jolloin huomasin että about puolitoista iskua ne vain ottaa, joten barbaroin kaikki sitten palasiksi.

Lopulta, todella monien vihulaisten jälkeen ja bossin suuaukollakin käytyäni löysin sen kauppiaan joka sitä tavaraa myy. Ostokset kassiin, kirkolle syntejä anteeksi pyytämään, takaisin vangin luo ja hän on unohtanut hyvät aikeeni, joita ei kenties kädessä pitämäni miekan kautta niin hyvinä pitänyt. Nyt ollaan taas kavereita. Tosin eipä siitä paljoa ollut hyötyä kun tällä "versiolla" ei ole mitään järkevää sanottavaa, vaan pitää mennä sinne toiseen paikkaan, joka sekin oli jäänyt minulta löytämättä. Olin kyllä samoillut kyseisen alueen moneen kertaan mutta juuri se raunio oli jäänyt hoksaamatta.

Tuo on kyllä yksi ärsyttävistä piirteistä näissä peleissä kun on liiankin mysteeriset nämä npc-hahmojen tehtävälinjat. Demon's Soulsissakin piti olla tietty maailman "tendency" että edes oli tiettyjä hahmoja siellä missä piti. Siihen päälle se että ei kerrota mihin pitää mennä tai ehkä edes että mitä pitää tehdä.

Saahan sitä salaperäisyyttä ja mysteerisyyttä olla mutta miksi kaikki tehtävätkin pitää olla niin mysteerisiä ettei välttämättä edes tiedä onko tyyppi antanut jonkin tehtävän vai puhuuko muuten vain niin jänniä.

Sitten nuo voi mennä pilallekin joskus todella helposti eikä edes tiedä sitä.
 
Tuo on kyllä yksi ärsyttävistä piirteistä näissä peleissä kun on liiankin mysteeriset nämä npc-hahmojen tehtävälinjat. Demon's Soulsissakin piti olla tietty maailman "tendency" että edes oli tiettyjä hahmoja siellä missä piti. Siihen päälle se että ei kerrota mihin pitää mennä tai ehkä edes että mitä pitää tehdä.

Saahan sitä salaperäisyyttä ja mysteerisyyttä olla mutta miksi kaikki tehtävätkin pitää olla niin mysteerisiä ettei välttämättä edes tiedä onko tyyppi antanut jonkin tehtävän vai puhuuko muuten vain niin jänniä.

Sitten nuo voi mennä pilallekin joskus todella helposti eikä edes tiedä sitä.

Omasta mielestä nämä ovat juuri niitä Souls-pelien parhaita puolia. Useinhan uudemmissa peleissä annetaan paljon anteeksi ja kerrotaan selvästi mitä tapahtuu mistäkin valinnasta, mutta ei näissä peleissä. Tämä piirre haastaa kompletionisteja.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Kyllä sitä yleensä tulee se hahmo aika lukkoon lyötyä. Muistan kun ekassa Soulsissa laitoin pisteitä kaikkeen enkä pystynyt millekään mitään. Sitten kun keskityin vain pariin juttuun niin johan alkoi sujua. Toki loitsijanakin olen myös joskus koittanut näitä pelejä mutta ei se tunnu pomoissa niin hauskalta ja oli joissain pomoissa jopa vaikeampi kuin lähitaistelija. Oli loitsijana toki hauska kun pystyi kauempaa kaikkea rivivihuja hoitelemaan mutta jotenkin tuntuisi "huijaukselta" vetää pomoihinkin vain jotain säteitä ja avada kedavraa :D


Näinpä juuri. Erityisesti tuo kyseinen tyyppi oli sellainen että aika helposti sen iskut väistelee mutta sen hakkaamisessa menisi niin kauan aikaa että mieluummin nostelen leveleitä ja menen sitten koittelemaan.


Olenko ymmärtänyt väärin nuo aloitusbuildit vai eikö wretch ole järkevämpi oikeastaan kaikkeen? Se lähtee ykkösleveliltä niin siitä voi tehdä kaiken muun kun se on sellainen tyhjä alusta. Ja jos se nuijabarbaari on mielessä niin se aloittaa vielä nuijan kanssa. Ei tosin taida olla se isoin mutta kuitenkin.

Minä heittelin alussa energiaan, staminaan ja strenghtiin, myöhemmin myös dexiin jos tulisi jotain sellaistakin asetta käytettyä mutta selvästi eniten sitä on strengthissä.
Vähän riippuu miten tarkka haluaa olla ja tietääkö minkälaisen hahmon on tekemässä. Jos tiedät mitä stätsejä hahmolle tarvitset niin kaikkien ollessa 10 niiden stätsien pojot menee periaatteessa hukkaan mitä et tule tarvitsemaan. Tosiaan ihan miten ylitarkka haluaa olla. Varmaan enemmän väliä sitten kun tekee jotain low level hahmoa tietylle buldille ja kaikki on tarkkaa
 
Ja niin meni Elden Ring läpi. Johan tuota oli lykätty liiankin kanssa, en malttanut enää odottaa. Pari vuorenkorkuista estettä siinä oli vielä matkalla, mutta vaikeuksien kautta voittoon. Loput tunnelmoinnit spoilerissa.

Ymmärrän erittäin hyvin melee-taistelijoita, joilla ei ole tapana käyttää ollenkaan manaa. Radagon sentään pyrki toisinaan iholle ensimmäisessä vaiheessa, mutta voin vain kuvitella, miten hankalaa on löytää sopivia "ikkunoita" huitaista Elden Beastia lähitaisteluaseella toisessa vaiheessa. Sitä ihmettelen, että miksi Maleniaa pidetään yleisesti niin vaikeana bossina. Hänen liikkeensä oli paljon helpompi oppia väistämään kuin loppusuoran pahimpien vastustajien kohdalla. Kohtaisin ennemmin 10 Maleniaa peräkkäin kuin Radagonin/Elden Beastin.

Hieman seesteinen olo jäi läpäisyn jälkeen. Vaikka tavallisesti koen kylmiä väreitä hienoimpien pelien kohdalla, niin nyt niin ei käynyt. Venytin läpäisyä liiaksi, joten toistaminen ja pelikavereiden auttaminen sai "lämmön" laskemaan turhan alas. Loppu oli toki paikoin aika takkuinen, mutta sitä enemmän osasin arvostaa onnistumisia.

Ylläolevaa kappaletta ei pidä kuitenkaan tulkita niin, että olisin pettynyt. Olihan tämä parhaita pelejä, mitä on tullut vuosikausiin pelattua. Urakka oli pitkä, mutta antoisa. Kipinää on edelleen, ihan vielä en kuitenkaan aloita uutta kierrosta – nälkää täytyy ensin kasvattaa lisää.

Saankohan unta nyt, sen verran vahvasti asiat pyörivät mielessä. Upea peli, mahtava kokemus. Hurja määrä pelitunteja ja silti jäi vielä paljon asioita näkemättä.
 
Ja niin meni Elden Ring läpi. Johan tuota oli lykätty liiankin kanssa, en malttanut enää odottaa. Pari vuorenkorkuista estettä siinä oli vielä matkalla, mutta vaikeuksien kautta voittoon. Loput tunnelmoinnit spoilerissa.

Ymmärrän erittäin hyvin melee-taistelijoita, joilla ei ole tapana käyttää ollenkaan manaa. Radagon sentään pyrki toisinaan iholle ensimmäisessä vaiheessa, mutta voin vain kuvitella, miten hankalaa on löytää sopivia "ikkunoita" huitaista Elden Beastia lähitaisteluaseella toisessa vaiheessa. Sitä ihmettelen, että miksi Maleniaa pidetään yleisesti niin vaikeana bossina. Hänen liikkeensä oli paljon helpompi oppia väistämään kuin loppusuoran pahimpien vastustajien kohdalla. Kohtaisin ennemmin 10 Maleniaa peräkkäin kuin Radagonin/Elden Beastin.

Hieman seesteinen olo jäi läpäisyn jälkeen. Vaikka tavallisesti koen kylmiä väreitä hienoimpien pelien kohdalla, niin nyt niin ei käynyt. Venytin läpäisyä liiaksi, joten toistaminen ja pelikavereiden auttaminen sai "lämmön" laskemaan turhan alas. Loppu oli toki paikoin aika takkuinen, mutta sitä enemmän osasin arvostaa onnistumisia.

Ylläolevaa kappaletta ei pidä kuitenkaan tulkita niin, että olisin pettynyt. Olihan tämä parhaita pelejä, mitä on tullut vuosikausiin pelattua. Urakka oli pitkä, mutta antoisa. Kipinää on edelleen, ihan vielä en kuitenkaan aloita uutta kierrosta – nälkää täytyy ensin kasvattaa lisää.

Saankohan unta nyt, sen verran vahvasti asiat pyörivät mielessä. Upea peli, mahtava kokemus. Hurja määrä pelitunteja ja silti jäi vielä paljon asioita näkemättä.
Kun korona on alkanut jo varsin hyvin hellittää, niin intouduin vielä eilen yömyöhään pelaamaan pelin myöskin viimein läpi sinun läpipeluusi inspiroimana.

Päällimmäiseksi jäi haikea, ja itse asiassa myös hieman pettynyt, olo. Ei pettynyt itse peliin, vaan taas kerran siihen kuinka vähän noihin läpäisyn jälkeisiin tarinoihin on satsattu Fromsoftin toimesta. Aika heikkoja ovat kyllä lähes järjestään olleet kaikkienkin Fromsoftin pelien loput (ehkä yhtä Bloodbornen spesiaaliloppua lukuunottamatta), joten siinä mielessä en toki ole yllättynyt.

Lopputaistelu ei silti itsessään ollut pettymys, vaan oikein upea, haastava ja mieleenpainuva elämys, joka oli kyllä itselleni ihan pelin vaikeimpia taisteluita, joten useampaan kertaan tuli hakattua päätä seinään, kunnes viimein tuokin pomo kaatui.

Vaikka nyt on kovin haikeat ja vähän jopa pettyneetkin fiilikset, niin silti voin edelleen helposti todeta Elden Ringin olevan paras peli, jota olen koskaan pelannut. Tämä on hyvin selkeä asia minulle. Lähes 400 tuntia tuli pelin parissa viihdyttyä ja koettua toinen toistaan upeampia ja mielenkiintoisempia kokemuksia.

Vähiten tärkeää tuossa loistavassa pelikokemuksessa ei suinkaan ollut pelaaminen co-oppina loistavien pelikavereiden kanssa, joista yksi olit sinä, Ellu. DLC:eillä jatkoa, jookos? Tai ehkä sitä ennen jo Dark Souls 3 DLC:eillä? Ne kun taisi meillä molemmilla olla vielä pelaamatta?
 
Viimeksi muokattu:
Kun korona on alkanut jo varsin hyvin hellittää, niin intouduin vielä eilen yömyöhään pelaamaan pelin myöskin viimein läpi sinun läpipeluusi inspiroimana.

Päällimmäiseksi jäi haikea, ja itse asiassa myös hieman pettynyt, olo. Ei pettynyt itse peliin, vaan taas kerran siihen kuinka vähän noihin läpäisyn jälkeisiin tarinoihin on satsattu Fromsoftin toimesta. Aika heikkoja ovat kyllä lähes järjestään olleet kaikkienkin Fromsoftin pelien loput (ehkä yhtä Bloodbornen spesiaaliloppua lukuunottamatta), joten siinä mielessä en toki ole yllättynyt.

Vähiten tärkeää tuossa loistavassa pelikokemuksessa ei suinkaan ollut pelaaminen co-oppina loistavien pelikavereiden kanssa, joista yksi olit sinä, Ellu. DLC:eillä jatkoa, jookos? Tai ehkä sitä ennen jo Dark Souls 3 DLC:eillä? Ne kun taisi meillä molemmilla olla vielä pelaamatta?
Varteenotettava vaihtoehto toki, Dark Souls 3:n DLC siis. Hieman harkitsin yömyöhällä myös Bloodbornen jatkamista, sillä se jäi taannoin kesken. Väistäminen kun ei ollut vahvuuksia tuohon aikaan, mutta ehkä nyt olisin valmiimpi Elden Ringin myötä.

Siitä täysin samaa mieltä, että loppu ei kummoinen ollut. Sain valita kahdesta erilaisesta lopusta, jotka molemmat katsoin tallennusten avulla. Ei juurikaan eroa näissä, hieman erilainen video vain ja erilaiset saatesanat. Se hieman huvitti, että taannoinen vuoden 1989 Amiga-peli Shadow Warriors sisältää yhden saman elementin kuin yhdessä Elden Ringin lopuista.

Täytyy hieman selvitellä, ovatko trophy-listalla olevat bossit vielä pelattavissa, sillä niitä ei montaa jäänyt jäljelle.

Nähdään joka tapauksessa pelikentillä :).
 
Luality dancing with the Malenia :), on se huikee tuon tanssimattonsa kanssa tällä kertaa kaatunut Malenia ja vielä ilman summoneita :)


 
Omasta mielestä nämä ovat juuri niitä Souls-pelien parhaita puolia. Useinhan uudemmissa peleissä annetaan paljon anteeksi ja kerrotaan selvästi mitä tapahtuu mistäkin valinnasta, mutta ei näissä peleissä. Tämä piirre haastaa kompletionisteja.
En kai minä varsinaisesti kirjoittanut tai tarkoittanutkaan niitä valintoja ja itse tarinoita mutta kun ne tyypit horisee jotain eikä edes tiedä onko se viittaus johonkin, jota voi tehdä vai puhuuko lämpimikseen. Sitten ne saattaa hävitä (eikä vain saata vaan yleensä häviää) kun tekee jonkin vaiheen eikä yleensä ole kummoistakaan vinkkiä että mihin ne menivät ja mistä löytyvät seuraavan kerran.

Ei ne valinnat siis ole sinänsä ongelma kunhan edes pääsisi niihin asti. Välillä tuntuu että olisi tarkoituksella tehty juonien edistäminen mahdollisimman vaikeaksi kun hahmot puhuu lähinnä vihjauksin tai muuten oudosti ja sitten kun jotain onnistuu tekemään niin häviävät ties minne. Nytkin on kaksi tai kolme tyyppiä vaihtanut paikkaa enkä tiedä miksi tai minne. Kuuntelen kyllä jorinat ja ymmärrän sen mitä tarvitsee ja yhdistelen asioita viimeistään kun tulee jokin selvä yhdistävä tekijä mutta sitten vaan heebot häviää jonnekin.

Onko tässä pelissä siis kaikki hahmot batmaneitä? Heti kun selkänsä kääntää niin ovat poissa.

Vähän riippuu miten tarkka haluaa olla ja tietääkö minkälaisen hahmon on tekemässä. Jos tiedät mitä stätsejä hahmolle tarvitset niin kaikkien ollessa 10 niiden stätsien pojot menee periaatteessa hukkaan mitä et tule tarvitsemaan. Tosiaan ihan miten ylitarkka haluaa olla. Varmaan enemmän väliä sitten kun tekee jotain low level hahmoa tietylle buldille ja kaikki on tarkkaa
Kaikkien ollessa 10? En oikein hoksaa mitä tuolal tarkoitat että sen jälkeen menee hukkaan kun onhan siellä paljonkin varusteita joihin pitää olla reilusti enemmän pisteitä kuin 10.

Sitä en tiedä mikä tässä on ns. soft cap (vai mikä se oli), jonka jälkeen hyöty vähenee tms. Strenghtissä on minulla nyt varmaan jo kohta 40 ja olen välillä miettinyt että onkohan tuosta enää isoja hyötyjä ja laittaisiko johonkin muuhun välillä.

Nyt on tullut paljon vähemmän laitettua "pisteitä" elämään ja staminaan vaikka varsinkin ensimmäisissä soulseissa ne halusi aina todella pitkiksi. Varsinkin stamina oli se, jota piti olla. Mutta kun on peli peliltä oppinut paremmaksi niin ei ota osumaa niin paljon ja staminan kanssa osaa myös tasapainotella paljon paremmin kuin joskus. Ja niissä ensimmäisissä peleissä se stamina kului jo kilven kanssa, joten pelkästään siitä luopuminen muutti staminan tarvetta reilusti.
 
En kai minä varsinaisesti kirjoittanut tai tarkoittanutkaan niitä valintoja ja itse tarinoita mutta kun ne tyypit horisee jotain eikä edes tiedä onko se viittaus johonkin, jota voi tehdä vai puhuuko lämpimikseen. Sitten ne saattaa hävitä (eikä vain saata vaan yleensä häviää) kun tekee jonkin vaiheen eikä yleensä ole kummoistakaan vinkkiä että mihin ne menivät ja mistä löytyvät seuraavan kerran.

Ei ne valinnat siis ole sinänsä ongelma kunhan edes pääsisi niihin asti. Välillä tuntuu että olisi tarkoituksella tehty juonien edistäminen mahdollisimman vaikeaksi kun hahmot puhuu lähinnä vihjauksin tai muuten oudosti ja sitten kun jotain onnistuu tekemään niin häviävät ties minne. Nytkin on kaksi tai kolme tyyppiä vaihtanut paikkaa enkä tiedä miksi tai minne. Kuuntelen kyllä jorinat ja ymmärrän sen mitä tarvitsee ja yhdistelen asioita viimeistään kun tulee jokin selvä yhdistävä tekijä mutta sitten vaan heebot häviää jonnekin.

Onko tässä pelissä siis kaikki hahmot batmaneitä? Heti kun selkänsä kääntää niin ovat poissa.


Kaikkien ollessa 10? En oikein hoksaa mitä tuolal tarkoitat että sen jälkeen menee hukkaan kun onhan siellä paljonkin varusteita joihin pitää olla reilusti enemmän pisteitä kuin 10.

Sitä en tiedä mikä tässä on ns. soft cap (vai mikä se oli), jonka jälkeen hyöty vähenee tms. Strenghtissä on minulla nyt varmaan jo kohta 40 ja olen välillä miettinyt että onkohan tuosta enää isoja hyötyjä ja laittaisiko johonkin muuhun välillä.

Nyt on tullut paljon vähemmän laitettua "pisteitä" elämään ja staminaan vaikka varsinkin ensimmäisissä soulseissa ne halusi aina todella pitkiksi. Varsinkin stamina oli se, jota piti olla. Mutta kun on peli peliltä oppinut paremmaksi niin ei ota osumaa niin paljon ja staminan kanssa osaa myös tasapainotella paljon paremmin kuin joskus. Ja niissä ensimmäisissä peleissä se stamina kului jo kilven kanssa, joten pelkästään siitä luopuminen muutti staminan tarvetta reilusti.
Niin siis jos haluat että tietyt statit on alle 10 kun et niitä tarvitse ja ne pisteet voi mennä muualle mihin tarvitset niin silloin. Vaikka level alotuksessa on alhainen niin muilla hahmoilla tietyt statit on alhasemmat kuin 10 ja tietyt sitten ylempänä. Esim ne mitä aiot jo nostaa muutenkin

Str voit huoletta nostaa ylemmäks kuin 40.
 
Viimeksi muokattu:
Niin siis jos haluat että tietyt statit on alle 10 kun et niitä tarvitse ja ne pisteet voi mennä muualle mihin tarvitset niin silloin. Vaikka level alotuksessa on alhainen niin muilla hahmoilla tietyt statit on alhasemmat kuin 10 ja tietyt sitten ylempänä. Esim ne mitä aiot jo nostaa muutenkin

Str voit huoletta nostaa ylemmäks kuin 40.
Ei kai niitä aloitusluokkien pisteitä edes saa allokoitua muualle vaikka haluaisi? Varmaan jokaisessa on siis pisteitä jossain, mihin ei ehkä tarvisi.
 
42 tuntia guiden kanssa hönttästessä mäni platinaan. Paras peli kenties mitä koskaan tehty. Täytyy jonkun sortin fakiiri olla että saa kaikki eri lopetukset veivattua ilman quidea, hattua nostan sen alan sherlokeille. Bleed damageen kun keskittyi nii kaatui kaikki bossit suhteellisen vaivatta, jos palo hermot nii summonoi mimic tear +10 avuksi.

10/10.
 
Tänään on tullut tuolla Academyssä heiluttua ja lähdin jo poies kunnes googlailin huvikseni että oliko siellä vielä jotain niin jäi ainakin yksi paikka tutkimatta koska luulin että siellä olisi rotko vastassa. No, siellähän on se juttu mistä se eräs hahmo aiemmin puhui ja jonka jo ehdin unohtaa.

Paikan pomoista ja muistakaan ei kyllä kummoista vastusta ollut. Margitin jälkeen ei mitään kummoisempia "seiniä" ole tullut vastaan niitä vapaaehtoisia sivupomoja lukuunottamatta, jotka olen jättänyt tarkoituksella myöhemmäksi. Se yksi kolmikko voisi kyllä olla uusinnan arvoinen nyt kun niitä samoja tyyppejä on hoidellut kahdessa eri pomotaistossaja tajunnut mikä sen jutun idea on.
 
Nyt on tuota end game-osuutta tullut pelattua se 20h, mutta ei kyllä oikein nappaa uusi kierros. Olen itse ennenkin huomannut että kun tarpeeksi menee aikaa pelin läpäisyyn, ei new game oikein nappaa. Ei edes mahdolliset DLC:t oikein tässä kohtaa napostelisi, ähky on liian suuri. Tähän on myös saatu niin laaja maailma, että en oikein näe edes DLC:lle tarvetta.

Mieluummin vaikka Elden Ring 2 ja julkaisu 3v päähän, täysin uudella maailmalla/tarinalla.
 
Nyt on tuota end game-osuutta tullut pelattua se 20h, mutta ei kyllä oikein nappaa uusi kierros. Olen itse ennenkin huomannut että kun tarpeeksi menee aikaa pelin läpäisyyn, ei new game oikein nappaa. Ei edes mahdolliset DLC:t oikein tässä kohtaa napostelisi, ähky on liian suuri. Tähän on myös saatu niin laaja maailma, että en oikein näe edes DLC:lle tarvetta.

Mieluummin vaikka Elden Ring 2 ja julkaisu 3v päähän, täysin uudella maailmalla/tarinalla.
Ei tule vielä kolmen vuoden päästä, sen uskallan luvata. Veikkaisin, että 5 vuotta on realistisempi odotusaika tämän kaliiberin pelille. Henkilökohtaisesti DLC kyllä maistuisi tähän. Sen verran laadukkaita (ja vaikeita) ovat Fromsoftin pelien DLC:t olleet, että kyllä tuossakin varmaan mielekästä pelattavaa olisi.
 
Ylös Bottom