Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)
Final Fantasy VII Remake
- Viestiketjun aloittaja Sonofa Pete's
- Aloituspäivämäärä
kopolanpoika
Well-Known Member
Missä vaiheessa porukka on nielaissut syötin niin syvälle nieluun, että ei oo malttanut laskea ohjainta kädestä vai pitikö otteessaan alusta asti?
Lähtöasetelmiltaan tämä oli erittäin mielenkiintoinen, mutta nyt on 30h pelattu, chapter 9 menossa ja jotenkin ei meinaa pitää otteessaan. Tuntuu että mä vaan juoksen kaupungista toiseen vailla tietoa päämäärästä. Välillä juoksen metikössä, vuoristossa, sitten tunneleissa, toisinaan löydän itseni paraatista tai paikallisesta Las Vegasista ja sitten taas jatkan matkaani uuteen metsikköön ja torneja aukaisemaan.
On mukaan mahtunut muutamia riipaisevia hetkiä, lähinnä menneisyydestä, mutta ainakaan vielä ei ole kolissut itselleni ykkösosan tapaan. Ja juonikin tuntuu lähinnä vain sekavalta.
Voi toki olla, että kun olen tätä vain muutaman tunnin kerrallaan kerennyt pelata illassaan niin sekin vaikuttaa siihen että ei ole lähtenyt vieläkään.
Lähtöasetelmiltaan tämä oli erittäin mielenkiintoinen, mutta nyt on 30h pelattu, chapter 9 menossa ja jotenkin ei meinaa pitää otteessaan. Tuntuu että mä vaan juoksen kaupungista toiseen vailla tietoa päämäärästä. Välillä juoksen metikössä, vuoristossa, sitten tunneleissa, toisinaan löydän itseni paraatista tai paikallisesta Las Vegasista ja sitten taas jatkan matkaani uuteen metsikköön ja torneja aukaisemaan.
On mukaan mahtunut muutamia riipaisevia hetkiä, lähinnä menneisyydestä, mutta ainakaan vielä ei ole kolissut itselleni ykkösosan tapaan. Ja juonikin tuntuu lähinnä vain sekavalta.
Voi toki olla, että kun olen tätä vain muutaman tunnin kerrallaan kerennyt pelata illassaan niin sekin vaikuttaa siihen että ei ole lähtenyt vieläkään.
MarcheM
Well-Known Member
Tulipa nyt perjantain ratoksi pelattua peli läpi! 88 tuntia siihen meni ja olen kyllä ollut tyytyväinen peliin. Vaikka olinkin erittäin pessimistinen tämän suhteen enkä Remakesta alunperin pitänyt, tämä iski jotenkin todella kovaa.
Maailman tutkimisesta tuli erittäin paljon mieleen Xenoblade pelit ja tykkäsin siitäkin todella paljon. Oli kyllä hauska huomata kuinka jokaisen alueen kohdalla tuli ajateltua "tämähän on paras alue pelissä" ja sitten pääsikin taas seuraavalle alueelle
Kuitenkin eka alue oli sellainen että muut alueet vähän jännitti etukäteen. Se oli juurikin sellainen tylsä ja tyhjä kuten pelkäsin tämän pelin olevan, mutta onneksi muut kartat olivat täydempiä ja monimutkaisempia.
Gongagasta (ja keskusteluista siitä netissä) tuli vähän mieleen Xenoblade Chronicles 2 sillä senkin kanssa ihmiset valittivat hirveästi että kartta on surkea ja vaikea suunnistaa, mutta jotenkin omille aivoille sopii todella hyvin. Karttaa katsomalla näki mielestäni reitit hyvin selkeästi ja esim. sienet ja puunoksat näkyi todella hyvin kunhan oli sumun poistanut ekana.
Cosmo canyon oli todella hauska alue. Chocobolla lentäessä oli erittäin selkeää mihin pelintekijät halusivat ohjata ja jos siitä ei haahuillut muualle, toimi erittäin hyvin. Cosmo canyonin prototelic tehtävistä tuli kyllä hyvin haikea fiilis ja tuli sellainen olo että Midgarista on HYVIN kauaksi tultu. Jännä kun en tosiaan alunperin pitänyt Remakesta, mutta nyt haikailee sen perään.
Nibelheimin tutkiminen olikin sitten yllättävän helppoa ja nopeaa. Ehkä 1-2 tuntia meni koko kartan tutkimiseen heti alussa ja tutkinkin koko kartan ennenkuin löysin edes Chadleytä. Tai no, protorelic tehtävät unlockaantu myöhemmin niin niitä en heti voinut tehdä.
Tässä pelissähän avautui kunnolla maailmankartta! Tiny Broncolla pääsee kulkemaan eri alueiden välillä ilman latausruutua. En uskonut että mitään tällaista tästä pelistä tulee löytymään, mutta näköjään SE todisti minut täysin vääräksi.
Ainoa asia joka oikeasti häiritsi oli nämä lentelevät tavarat ja niiden painottomuus. Aluksi oli ihan hauskaa että pikkuesineet lentelivät ympäriinsä, mutta tuolit, pöydät yms. häiritsivät aika paljon painottomuudellaan. Varmaan UE5:n ominaisuuksia.
Vielä tuosta lopusta:
Maailman tutkimisesta tuli erittäin paljon mieleen Xenoblade pelit ja tykkäsin siitäkin todella paljon. Oli kyllä hauska huomata kuinka jokaisen alueen kohdalla tuli ajateltua "tämähän on paras alue pelissä" ja sitten pääsikin taas seuraavalle alueelle
Kuitenkin eka alue oli sellainen että muut alueet vähän jännitti etukäteen. Se oli juurikin sellainen tylsä ja tyhjä kuten pelkäsin tämän pelin olevan, mutta onneksi muut kartat olivat täydempiä ja monimutkaisempia.
Gongagasta (ja keskusteluista siitä netissä) tuli vähän mieleen Xenoblade Chronicles 2 sillä senkin kanssa ihmiset valittivat hirveästi että kartta on surkea ja vaikea suunnistaa, mutta jotenkin omille aivoille sopii todella hyvin. Karttaa katsomalla näki mielestäni reitit hyvin selkeästi ja esim. sienet ja puunoksat näkyi todella hyvin kunhan oli sumun poistanut ekana.
Cosmo canyon oli todella hauska alue. Chocobolla lentäessä oli erittäin selkeää mihin pelintekijät halusivat ohjata ja jos siitä ei haahuillut muualle, toimi erittäin hyvin. Cosmo canyonin prototelic tehtävistä tuli kyllä hyvin haikea fiilis ja tuli sellainen olo että Midgarista on HYVIN kauaksi tultu. Jännä kun en tosiaan alunperin pitänyt Remakesta, mutta nyt haikailee sen perään.
Nibelheimin tutkiminen olikin sitten yllättävän helppoa ja nopeaa. Ehkä 1-2 tuntia meni koko kartan tutkimiseen heti alussa ja tutkinkin koko kartan ennenkuin löysin edes Chadleytä. Tai no, protorelic tehtävät unlockaantu myöhemmin niin niitä en heti voinut tehdä.
Tässä pelissähän avautui kunnolla maailmankartta! Tiny Broncolla pääsee kulkemaan eri alueiden välillä ilman latausruutua. En uskonut että mitään tällaista tästä pelistä tulee löytymään, mutta näköjään SE todisti minut täysin vääräksi.
Ainoa asia joka oikeasti häiritsi oli nämä lentelevät tavarat ja niiden painottomuus. Aluksi oli ihan hauskaa että pikkuesineet lentelivät ympäriinsä, mutta tuolit, pöydät yms. häiritsivät aika paljon painottomuudellaan. Varmaan UE5:n ominaisuuksia.
Vielä tuosta lopusta:
Selailin äsken tämän ketjun läpi ja olin yllättynyt että kukaan ei ollut ennen Maxin videota yhdistänyt että Cloudin näkemä Aerith olisikin Jenova. Sephiroth hokee sitä kuitenkin Cloudille koko pelin ajan: Jenova voi esittää ketä tahansa. Sephiroth (eli oikeasti Jenova) manipuloi tällä Cloudia Tifan suhteen koko pelin ajan, mutta silti monilta meni tämä ohi. Tästä johtuen tämä Aerith = Jenova tuli itselle HETI mieleen kun näytettiin että muut eivät näe häntä.
MarcheM
Well-Known Member
Enpä kyllä koe että tuli kauheasti missattua vaikka pelasin pelin läpi 88 tunnissa. Kaikki sidequestit tehtynä paitsi se aivan viimeinen, kaikki protorelicit tehty ja kaikki alueet tutkittu täysin. Ainoa mitä tuli ihan selkeästi skipattua oli minipelien täydelliset tulokset sekä uudet vaikeusasteet näihin minipeleihin, jotka aukesivat myöhemmin pelissä. Queen's blood tarina tuli kanssa vedettyä täysin läpi.
Jotkut vain pelaavat pelit nopeammin vaikka tekisikin suurimman osan pelin sisällöstä.
Jotkut vain pelaavat pelit nopeammin vaikka tekisikin suurimman osan pelin sisällöstä.
Marauder
Well-Known Member
Tällä viikolla tosiaan oli patch tullut, joka mm. korjasi tuon vikan sivutehtävän sekä taisteluiden retry vaihtoehtoja selkeytti.
Samoin Ultimania kirja tuli myyntiin (japaniksi), Ihan mielenkiintoista nippelitietoa Rebirthistä millä varmasti väki pääsee lisää spekuloimaan seuraavaa osaa odotellessa. Audrey ainakin on kääntänyt tästä Twitteriin/X:ään. Alla mm. käännös tuottaja Kitasen haastattelusta, missä toivoo kolmannen osan kehitysaikataulun olevan Rebirthin tapaan kolmisen vuotta.
Samoin Ultimania kirja tuli myyntiin (japaniksi), Ihan mielenkiintoista nippelitietoa Rebirthistä millä varmasti väki pääsee lisää spekuloimaan seuraavaa osaa odotellessa. Audrey ainakin on kääntänyt tästä Twitteriin/X:ään. Alla mm. käännös tuottaja Kitasen haastattelusta, missä toivoo kolmannen osan kehitysaikataulun olevan Rebirthin tapaan kolmisen vuotta.
40 tuntia takana, nyt sakkaa ja pahasti. Tähän mennessä tehnyt kaiken mahollisen mutta enää ei vaan jaksa. Toivottavasti toi easy-vaikeustaso ei vaadi hirveesti koluamista koska nyt ajatus mennä vain pääjuoni läpi ja matkaa on vielä vaikka ja kuinka. Chapter 7 menossa. Normalilla jatketaan ja vaihdan easylle jos/kun tulee joku liian haastava juttu eteen.
kopolanpoika
Well-Known Member
Nyt on peli lävitse ja mittarissa 60h.
Kyllähän tuossa olisi vielä seikkailtavaa riittäny avoimen maailman puolella, mutta alkaa olemaan ähky ja aika nähty olo.
Päällimmäisenä fiiliksenä on, jos ei pettymys niin hämmentynyt olo, joka on tavallaan jännä, koska pelihän on loistava, mutta samaan aikaan peli yrittää takoa niin väkipakolla takaraivoon Lauri Tähkän männävuosien hittiä "matka jonka kuljen on tärkeämpi kuin päämäärä", että se alkaa jo puistattaa.
Tarinallisesti tämä ei temmannut mukaansa ykkösosan lailla, oli sillä ehdottomasti hetkensä ja hahmojen menneisyyteen sukeltaminen olikin helposti pelin parasta antia.
Noin muuten alkuperäistä FF7 pelaamattomalle peli tuntui turhan päämäärättömälle samoilulle pitkin maita ja mantuja.
Myönnän että on aikamoinen avoimen maailman ähky ja siinä varmasti yksi syy miksi tämä ei maistunut ykkösen tavoin. Maanosat oli riittävän erilaisia keskenään, mutta niitä yhdisti useimmiten hankala ja sekava kenttärakenne, siihen vielä Chocobo joka otti jokaiseen reunaan ja korotettuun lohkareeseen kiinni. Meno oli kaukana smoothista.
Muuten pelin jaksotus kapeiden käytävien ja avointen alueiden välillä toimi hyvin. Vielä kun olisi saanut blokattua Chadleyn puhelimesta kokonaan, oli sen verran ärsyttävä trolli jatkuvine itseään toistavine puheluineen.
Taistelusysteemi oli pelin ehdoton helmi, mutta koska pelasin helpolla niin mulla meni melkoisen kauan oppia käyttämään Synergy abilityjä ja skillejä, kun niille ei ollut pakottavaa tarvetta, kuitenkin sitten kun lopulta pääsin kärylle niin toivat peliin tarvittua uuden pelin tuntua.
Silti paras yksittäinen muutos oli optionsin asetus, jolla pystyi vaihtamaan siten, että takanapit olivat vieruskavereiden L1 napin takaa löytyvät skillit, joten tässä pystyi Auto- materioilla ja tuolla näppäin muutoksella aika hyvin keskittymään pelaamiseen yhdellä hahmolla kerrallaan ja takanapeista kontrolloida kavereiden ATB hyökkäyksiä. Itse tykkäsin pelata hahmolla kerrallaan ajoittain vaihdellen, en jatkuvasti kolmea hahmoa rumpaten kuten ykkösessä osittain pakotettiin. Toivottavasti vikaan osaan saataisiin vähän laajempi systeemi muiden hahmojen automatic toimintoihin.
Uudet hahmot oli onnistuneita vaikka en tykännyt yhtään Cait Smithin äänestä, vaikka hyvää työtä hänenkin ääninäyttelijä teki. Redin murrosikään ei meinannut tottua yhden pelikerran aikana ja Zackin mukana olo pisti lähinnä miettimään antaako tämä meille mitään lisäarvoa.
Asia mitä en olisi uskonut sanovani niin kaipaan vanhojen FF sarjojen klassisia ja helvetin sekavia puzzleja, jotenkin ne kuului oleellisesti pelisarjaan ja niitä ihmettelisi paljon mielummin kuin näitä helevetin hitaasti liikuteltavia kärryjä, jossa ei pysty edes ajattelemaan itse kun peli antaa työntää kärryjä vaan yhtä suoraa rataa pitkin. Hitaasti.
Toinen asia mitä kaipaan on se, että koluat avointa maailmaa toivoen, että sieltä maailman laidalta löytyy joku aarrelaatikko, jossa olisi tuliterä ase, jollaista ei saa kaupan tiskiltä. Sen sijaan tässä pelissä 90% aseista syötettiin niin nenän eteen, että niitä ei käytännössä pystynyt missaamaan, joka söi kyllä viimeisenkin ilon avoimen maailman tutkimisesta.
Uutena ominaisuutena tullut tornien avaus on jo niin nähty juttu, että en enää edes osaa sanoa onko se hyvä vai huono. Loppuvaiheessa jaksoi juuri ne käydä koluamassa.
Btw en ostanut kertaakaan kaupoista mitään koko pelin aikana. Automaatista sai tarvittavat itemit ja loput kamat tarinan mukana tai paikkoja koluamalla.
Myös options valikot oli vähän sekavat, jengin vaihtaminen olisi saanut onnistua päävalikosta ja mikä oli se weapons upgrade valikko? En keksinyt sille mitään tekemistä koko pelin aikana.
Sen verran nälkä jäi juonen suhteen että täytyy kyllä katsoa kaikki explain videot ja muutokset alkuperäisen tarinaan nähden.
- Chadleyn jatkuvat puhelut
- Chocobolla liikkuminen oli kaikkea muuta kuin sulavaa, aina kiinni jossain kivessä
- turhanpäiväiset hidaste puzzlet
- aseet pakkosyötetään, avointa maailmaa on turhan päivästä koluta
+ taistelun parannukset, kuten Cloudin lentohyökkäys
+ synergy
+ Options asetuksien parannukset jotka helpotti pelaamista yhdellä hahmolla kerrallaan
+ uudet hahmot
+ ajoittain todella vahvaa tarinan kerrontaa
Pelin arvosanaksi 8.5/10.
On se hurjaa miettiä että nyt pienen pieni poikani on jo todennäköisesti eskarissa kun viimeinen osa ilmestyy.
Kyllähän tuossa olisi vielä seikkailtavaa riittäny avoimen maailman puolella, mutta alkaa olemaan ähky ja aika nähty olo.
Päällimmäisenä fiiliksenä on, jos ei pettymys niin hämmentynyt olo, joka on tavallaan jännä, koska pelihän on loistava, mutta samaan aikaan peli yrittää takoa niin väkipakolla takaraivoon Lauri Tähkän männävuosien hittiä "matka jonka kuljen on tärkeämpi kuin päämäärä", että se alkaa jo puistattaa.
Tarinallisesti tämä ei temmannut mukaansa ykkösosan lailla, oli sillä ehdottomasti hetkensä ja hahmojen menneisyyteen sukeltaminen olikin helposti pelin parasta antia.
Noin muuten alkuperäistä FF7 pelaamattomalle peli tuntui turhan päämäärättömälle samoilulle pitkin maita ja mantuja.
Myönnän että on aikamoinen avoimen maailman ähky ja siinä varmasti yksi syy miksi tämä ei maistunut ykkösen tavoin. Maanosat oli riittävän erilaisia keskenään, mutta niitä yhdisti useimmiten hankala ja sekava kenttärakenne, siihen vielä Chocobo joka otti jokaiseen reunaan ja korotettuun lohkareeseen kiinni. Meno oli kaukana smoothista.
Muuten pelin jaksotus kapeiden käytävien ja avointen alueiden välillä toimi hyvin. Vielä kun olisi saanut blokattua Chadleyn puhelimesta kokonaan, oli sen verran ärsyttävä trolli jatkuvine itseään toistavine puheluineen.
Taistelusysteemi oli pelin ehdoton helmi, mutta koska pelasin helpolla niin mulla meni melkoisen kauan oppia käyttämään Synergy abilityjä ja skillejä, kun niille ei ollut pakottavaa tarvetta, kuitenkin sitten kun lopulta pääsin kärylle niin toivat peliin tarvittua uuden pelin tuntua.
Silti paras yksittäinen muutos oli optionsin asetus, jolla pystyi vaihtamaan siten, että takanapit olivat vieruskavereiden L1 napin takaa löytyvät skillit, joten tässä pystyi Auto- materioilla ja tuolla näppäin muutoksella aika hyvin keskittymään pelaamiseen yhdellä hahmolla kerrallaan ja takanapeista kontrolloida kavereiden ATB hyökkäyksiä. Itse tykkäsin pelata hahmolla kerrallaan ajoittain vaihdellen, en jatkuvasti kolmea hahmoa rumpaten kuten ykkösessä osittain pakotettiin. Toivottavasti vikaan osaan saataisiin vähän laajempi systeemi muiden hahmojen automatic toimintoihin.
Uudet hahmot oli onnistuneita vaikka en tykännyt yhtään Cait Smithin äänestä, vaikka hyvää työtä hänenkin ääninäyttelijä teki. Redin murrosikään ei meinannut tottua yhden pelikerran aikana ja Zackin mukana olo pisti lähinnä miettimään antaako tämä meille mitään lisäarvoa.
Asia mitä en olisi uskonut sanovani niin kaipaan vanhojen FF sarjojen klassisia ja helvetin sekavia puzzleja, jotenkin ne kuului oleellisesti pelisarjaan ja niitä ihmettelisi paljon mielummin kuin näitä helevetin hitaasti liikuteltavia kärryjä, jossa ei pysty edes ajattelemaan itse kun peli antaa työntää kärryjä vaan yhtä suoraa rataa pitkin. Hitaasti.
Toinen asia mitä kaipaan on se, että koluat avointa maailmaa toivoen, että sieltä maailman laidalta löytyy joku aarrelaatikko, jossa olisi tuliterä ase, jollaista ei saa kaupan tiskiltä. Sen sijaan tässä pelissä 90% aseista syötettiin niin nenän eteen, että niitä ei käytännössä pystynyt missaamaan, joka söi kyllä viimeisenkin ilon avoimen maailman tutkimisesta.
Uutena ominaisuutena tullut tornien avaus on jo niin nähty juttu, että en enää edes osaa sanoa onko se hyvä vai huono. Loppuvaiheessa jaksoi juuri ne käydä koluamassa.
Btw en ostanut kertaakaan kaupoista mitään koko pelin aikana. Automaatista sai tarvittavat itemit ja loput kamat tarinan mukana tai paikkoja koluamalla.
Myös options valikot oli vähän sekavat, jengin vaihtaminen olisi saanut onnistua päävalikosta ja mikä oli se weapons upgrade valikko? En keksinyt sille mitään tekemistä koko pelin aikana.
Sen verran nälkä jäi juonen suhteen että täytyy kyllä katsoa kaikki explain videot ja muutokset alkuperäisen tarinaan nähden.
- Chadleyn jatkuvat puhelut
- Chocobolla liikkuminen oli kaikkea muuta kuin sulavaa, aina kiinni jossain kivessä
- turhanpäiväiset hidaste puzzlet
- aseet pakkosyötetään, avointa maailmaa on turhan päivästä koluta
+ taistelun parannukset, kuten Cloudin lentohyökkäys
+ synergy
+ Options asetuksien parannukset jotka helpotti pelaamista yhdellä hahmolla kerrallaan
+ uudet hahmot
+ ajoittain todella vahvaa tarinan kerrontaa
Pelin arvosanaksi 8.5/10.
On se hurjaa miettiä että nyt pienen pieni poikani on jo todennäköisesti eskarissa kun viimeinen osa ilmestyy.
Viimeksi muokattu:
DarkShadow
Well-Known Member
Nyt katkesi kamelin selkä. Pidän pelistä aivan hirvittävän paljon, mutta paskempia ja raivostuttavampia minipelejä ei ole ikinä tullut missään vastaan. Nyt tässä eräässä tipuratsastuksessa en tietenkään voittanut ja kyse oli niin pienestä erosta, että pidän kaksin käsin ohjaimesta kiinni etten paiskaa tätä ikkunasta läpi. Enpäs olekaan tämmöistä pelikiukkua saanut nauttia vuosikymmeniin. Tää jää väliin.
Murdoc
Well-Known Member
5 minutes later… Jos sitä vielä kerran kokeilis…
MarcheM
Well-Known Member
Eipä niitä minipelejä ole pakko vetää täydellisesti. Itsekin jätin monet minipelit siihen alimpaan suorittavaan tulokseen ihan sen takia ettei jaksanut hakata päätä seinään niiden kanssa.
Aikalailla ainoa jonka kanssa yritin pidempään oli Tifan vatsalihasliike-minipeli.
Aikalailla ainoa jonka kanssa yritin pidempään oli Tifan vatsalihasliike-minipeli.
DarkShadow
Well-Known Member
Nyt puhe onkin semmoisesta tehtävästä missä pitää voittaa. Ärsyttää jättää yksi tehtävä tekemättä, mutta tämä on jo semmoista shittiä ettei mielenterveys kestä enää yrittää.
DarkShadow
Well-Known Member
Noh eilen illalla olin sopivassa mielentilassa ( 3 tunnin unet 12 tunnin yövuoron päälle ) ja päätin jostain hemmetin syystä kokeilla kanaratsastusta vielä kerran ja pentele sehän meni läpi, että hailahti vain! Samaan shokkiin tempaisin sitten korttipelin finaalin myös maaliin. Sen verran järkyttynyt olin, että oli pakko lopettaa siihen ennenkuin tuuri loppuu. Harmittaa vain ettei samaan putkeen tajunnut laittaa lottoa menemään tai edes ostanut arpaa. Eli tyhjällä päällä voi päästä pitkälle.
Eli tyhjällä päällä voi päästä pitkälle.
Ippenator
Well-Known Member
Politiikkaa kun seuraa, niin tuon viimeisen lauseesi voi siinäkin todeta paikkansa pitäväksi.Noh eilen illalla olin sopivassa mielentilassa ( 3 tunnin unet 12 tunnin yövuoron päälle ) ja päätin jostain hemmetin syystä kokeilla kanaratsastusta vielä kerran ja pentele sehän meni läpi, että hailahti vain! Samaan shokkiin tempaisin sitten korttipelin finaalin myös maaliin. Sen verran järkyttynyt olin, että oli pakko lopettaa siihen ennenkuin tuuri loppuu. Harmittaa vain ettei samaan putkeen tajunnut laittaa lottoa menemään tai edes ostanut arpaa.
DarkShadow
Well-Known Member
Lähes 99 tuntia siinä meni ja lopputekstit rullaa. Jotenkin ikävästi pääsi roska menemään molempiin silmiin ja setämies nyyhkii täälä nessu kourassa. Onneksi perhe on nukkumassa niin saa tunnelmoida rauhassa. Nyt on pakko palautella ittensä maanpinnalle ja rauhoittaa tilanne ja Fallout 4 luulisi tarjoavan riittävästi huumoria jotta saa taas arjesta kiinni. Ai että olikin mahtava kokemus! (miinus minipelit )
)