Vastaus: Final Fantasy XIII [PS3]
Viime yönä pääsin pelin läpi. Loppubossi oli kyllä oikeutetusti vaikein bossi, mitä pelin aikana vastaan tuli. Yritin sitä varmaan melkein kymmenen kertaa ennen kuin se kaatui.
Tarina oli mielestäni ihan okei. Riittävän mielenkiintoinen, että jaksoi seurata loppuun asti -- mutta ei se herättänyt kovin suuria tunteita tai ajatuksia. Putkessa kulkeminen ei häirinnyt minua ollenkaan -- ja putkimaisuus on kyllä JRPG:ieden tavaramerkki. Vielä ei ole tullut JRPG:tä vastaan, mikä ei olisi ollut vähintäänkin tarinan osalta putkimainen. Olihan vanhoissa Final Fantasyissä maailmankartta mutta ei siellä päässyt vapaasti liikkumaan kuin vasta pelin lopussa. Ja tarina tietysti kulkee samoilla raiteilla eikä siihen pääse vaikuttamaan mitenkään (paitsi FF X-2:ssa, missä on monta loppua, ja on mielestäni hyvä peli). Siinä mielessä JRPG:eistä on on kyllä roolipelaaminen kaukana -- niissä pääsee (tai joutuu) pelaamaan vain ennaltamääriteltyä roolia!
Taistelusysteemistä tykkäsin ja taistelut eivät käyneet mielenkiinnottomiksi missään vaiheessa. Oli virkistävää, että tavallisiin rivivihollisiin oli mahdollista kuolla. Tosin päätarinan bossit ei suurempaa taktikointia vaatineet: kaikki paitsi viimeinen bossi kaatuivat käytännössä samalla taktiikalla. Toivottavasti Gran Pulsen tehtävät antavat lisää taktikointia.
Nyt on sitten jäljellä Gran Pulsessa pyörimistä ja trophyjen metsästystä. Saa nähdä jaksanko grindata tieni platinaan asti (missään pelissä en ole jaksanut sitä tehdä -- paitsi teoriassa Valkyria Chroniclesissa, mutta siinä ei ole trophyjä!). Onneksi pelaaminen ei kuitenkaan lopu kun tulossa on Resonance of Fate ja Dragon Agen lisäosa.
Viime yönä pääsin pelin läpi. Loppubossi oli kyllä oikeutetusti vaikein bossi, mitä pelin aikana vastaan tuli. Yritin sitä varmaan melkein kymmenen kertaa ennen kuin se kaatui.
Tarina oli mielestäni ihan okei. Riittävän mielenkiintoinen, että jaksoi seurata loppuun asti -- mutta ei se herättänyt kovin suuria tunteita tai ajatuksia. Putkessa kulkeminen ei häirinnyt minua ollenkaan -- ja putkimaisuus on kyllä JRPG:ieden tavaramerkki. Vielä ei ole tullut JRPG:tä vastaan, mikä ei olisi ollut vähintäänkin tarinan osalta putkimainen. Olihan vanhoissa Final Fantasyissä maailmankartta mutta ei siellä päässyt vapaasti liikkumaan kuin vasta pelin lopussa. Ja tarina tietysti kulkee samoilla raiteilla eikä siihen pääse vaikuttamaan mitenkään (paitsi FF X-2:ssa, missä on monta loppua, ja on mielestäni hyvä peli). Siinä mielessä JRPG:eistä on on kyllä roolipelaaminen kaukana -- niissä pääsee (tai joutuu) pelaamaan vain ennaltamääriteltyä roolia!
Taistelusysteemistä tykkäsin ja taistelut eivät käyneet mielenkiinnottomiksi missään vaiheessa. Oli virkistävää, että tavallisiin rivivihollisiin oli mahdollista kuolla. Tosin päätarinan bossit ei suurempaa taktikointia vaatineet: kaikki paitsi viimeinen bossi kaatuivat käytännössä samalla taktiikalla. Toivottavasti Gran Pulsen tehtävät antavat lisää taktikointia.
Nyt on sitten jäljellä Gran Pulsessa pyörimistä ja trophyjen metsästystä. Saa nähdä jaksanko grindata tieni platinaan asti (missään pelissä en ole jaksanut sitä tehdä -- paitsi teoriassa Valkyria Chroniclesissa, mutta siinä ei ole trophyjä!). Onneksi pelaaminen ei kuitenkaan lopu kun tulossa on Resonance of Fate ja Dragon Agen lisäosa.
no kai täytyy sitten grindata crystarium täyteen ja koittaa sen jälkeen uudestaan...
hieman kun muutteli niin kyllä se siitä.