Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

God Of War: Ragnarök

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Poistettu jäsen 5945
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Pidän itseäni korkeintaan keskinkertaisena pelaajana tällaisissa peleissä, mutta kuvaamiasi vaikeuksia en itse kokenut. Minusta tässä pelissä on loogista, että jos Kratos on tekemässä kuperkeikkaa, ei torjuntanapilla äijä ole nanosekunnissa seisomassa kilpi tanassa kesken liikkeen. Itse pelannut tuolla ns. normaalivaikeustasolla ja taisteluissa epäonnistumiset ovat olleet lähinnä omaa töhöilyä. Oletko päivittänyt Kratoksen/apurin varusteita/liikkeitä?
Kyllä ne niin tapissa on kuin tasot sallii. Jos näiden minibossien kanssa menee taistelut hyvin niin luulisi että muut taistelut on sitten melko helppoja? Vs. oma pelaminen, normi taistelut ok, joskus helppoja, joskus hiukan vääntämistä.. ja minibossit yleensä kuoloa useita kertoja juuri tuon äijän jähmeyden takia.
Jonnekin "kynnyksen yli" alueelle kun astelin aavikolla niin olikohan pienellä alueella 3..4 miekkakeijua niin ukkeli kesti pystyssä ehkä 10s, nämä siis perus vihuja.. en vaan muista että vastaavaa tahkomista olisi ollut edellisessä muuta kuin niitä haaste valkyriä tms hahmoja vastaan (taisin saada 1-2 kenttää/paikkaa suoritettua ja sitten loppui mielenkiinto niihin)
 
Viimeksi muokattu:
Noh noh, eipäs nyt lähetä hulluttelemaan kuitenkaan. Kyllähän tuo ihan fakta on, että aika moni nykypeli on tuon vihuun lukittumisen ja sen jälkeen vihun ympärillä strafettelun ja väistelyn OoT:sta perinyt. En kuitenkaan sanonut, että mikään kopio on kuitenkaan noin niinku muuten. :D
Ai okei, väärinkäsitys. En tajunnut että se on ekana oikeasti ollut siinä. Itse asiassa pelaan sitä vasta nyt ja olen vesitemppelissä menossa eikä ole tullut/jäänyt mieleen että tämä on peli, jossa tuo olisi ekaa kertaa ollut.

Oletin että tässä lähdettiin siis jotenkin vähättelemään tuota minun souls-vaikutteihin viittaamista ja lähdin itse vitsailemaan lisää. En minä toki täysin väitä että GoW olisi välttämättä juuri soulsista ottanut juttuja mutta minulle yhtäläisyydet siihen tulee heti mieleen.

Eikös Sekiro muuten nimenomaan ole kaikkea muuta, kun väistä ja lyö? Aika iso irtiotto tuosta perus souls kaavasta.
No joo, eli se kaava on niinkin erilainen kuin "torju ja lyö" :D Jos siis pysytään yksinkertaistetulla linjalla. Ja "torju" siis meinaa tässä sitä parrya tai mikä onkaan riposte tms. Platinoin kyllä sen pelin mutta termit on hukassa.

Tässä nyt kun on puhuttu miten periaatteessa GOW ja soulseissa on se sama "väistä opettele ym" taistelu, niin ite sanoisin ettei voi edes verrata gow taisteluja soulseihin vaikka siinä onkin väistöt ja parryt. GOW on tässä asiassa valovuosien päässä ja on paljon paljon muutaki kun väistöt ja parryt.
Paino sanalla "periaatteessa" ja vielä se että yksinkertaistettuna. Toisaalta niinhän se on aina: väistä vihut ja osu itse. Se pätee oikeastaan melkein mihin tahansa peliin. Sitä minä alunperin vähän siis kritisoin että jos yksinkertaistetaan niin tuo pätee kaikkeen.

Plus nuo videot on tosiaan se ääriesimerkki kun on oikeasti osaava pelaamassa. Nämä minun kommentit perustuu nyt siihen kun on korkeintaan ekat rivit taidoista auki joten ei ole kauhean monipuolista vielä kykyjen tai niiden hallinnan osalta. Sen vuoksi keskityin itse nimenomaan perustason pelaamiseen enkä siihen kun on kaikki auki ja hallussa.

Edelleen ihmettelen niitä "normi janttereita" jotka kokee tämän taistelun jotenkin sujuvana ja toimivana.. jonkun lasemiekka keijun kanssa oli tuossa taistelua ja voi että oli kankeata ja bugista, ukkeli jäi ihmeellisiin jumeihin milloin mihinkin (väistöä ei voinut tehdä tms. tai väistö kierähdys ei vaan aktivoidu) ja varsinkin tuo kilpi suojaus ei vaan tunnu toimivan jos joku muu toimi on kesken, tuntuu että useallakaan yrityksellä ei vaan tapahdu mitään. Sama pätee tupla L1 (se sininen rinkula) niin monesti käy että äijä ei vaan saa aikaan tuota ajoissa aikaan.
Toiseksi helpoimmalla olen nyt mennyt ja lasermiekka wannabe veti minua kölin alta 15x ennenkuin sain sen uuvutettua. Ja on jo aika moni helpottava optio laitettuna väistöihin, välibossi checkpoint jne.
Tarina hieno, puzzlet kivoja mutta taistelun jouhevuus kusee tässä urakalla.
Minustakin tässä on sellainen turhauttava animaatiohidaste että jos on vihu/Kratos tekemässä jotain animaatiota, jonka kesken ei voi tehdä mitään muuta, niin olet lukittu siihen. Monesti turhautti nimenomaan se että olisi ehtinyt reagoida monesti vaihtamalla liikettä mutta ei, animaatio on kesken ja kuolema tulee. Soulseissa pidän juuri siitä että se onnistuu paljon vapaammin ja suurin osa liikkeistä on keskeytettävissä vaikkapa rollaukseen. Siinä tulee pääosin se fiilis että vika on itsessä ja reaktiokyvyissään eikä animaatioissa jos kuolee.

Ja tuokin on yksi niistä isoista syistä miksi en GoW:n taistelusta ole ainakaan nyt alussa niin innoissani ja miksi soulsit on minulle aina kuin "kotiin palaisi".

Pidän itseäni korkeintaan keskinkertaisena pelaajana tällaisissa peleissä, mutta kuvaamiasi vaikeuksia en itse kokenut. Minusta tässä pelissä on loogista, että jos Kratos on tekemässä kuperkeikkaa, ei torjuntanapilla äijä ole nanosekunnissa seisomassa kilpi tanassa kesken liikkeen. Itse pelannut tuolla ns. normaalivaikeustasolla ja taisteluissa epäonnistumiset ovat olleet lähinnä omaa töhöilyä. Oletko päivittänyt Kratoksen/apurin varusteita/liikkeitä?
Tässäkin on varmaan eri mielipiteitä ja "koulukuntia" mistä kukakin tykkää mutta itse en sellaisesta "RDR2-tyylisestä" "elokuvamaisesta" animaatiopohjaisesta pelaamisesta ole niin innoissani jos pitäisi samalla reagoida taisteluissa vihujen liikkeisiin.

Minusta peli saa olla pelimäinen ja sen hahmot saa olla Batmaneita, jotka venyvät iskuissa ruudun toiselta reunalta toiseen tai voivat kesken liikkeen siirtyä rollaukseen. Se vain on paljon tyydyttävämpää kuin se että kuolema korjaa koska aloit tekemään väärässä paikkaa liikettä, jonka animaatiota ei voi keskeyttää vaikka kesken liikkeen näet kilometrin päästä että nyt täytyisi väistää - mutta et voi.

Vaatii tiettyä asennoitumista tietenkin ja sitten homma toimii mutta sanon silti että yleensä ottaen pelaan aina mieluummin pelimäisiä pelejä kuin realistisia, joissa tulee kuolemia vain sen takia että "eihän nyt voi heti siirtyä torjuntaan".

Muutenkin minusta GoW:n joukkotaistelut on ihan hiton vaikeasti hallittavampia kun tulee jatkuvasti iskua ruudun ulkopuolelta eikä vihuilla tunnu olevan mitään "vuorosysteemiä" kuten monissa peleissä on. Samoin niiden liikkeiden signalointi on paljon huonompaa mitä monissa muissa peleissä, olkoon esimerkkeinä nyt vaikkapa soulsit tai Arkhamin taistelut, jotka sujuu ihan eri malliin.
Kyllä ne niin tapissa on kuin tasot sallii. Jos näiden minibossien kanssa menee taistelut hyvin niin luulisi että muut taistelut on sitten melko helppoja? Vs. oma pelaminen, normi taistelut ok, joskus helppoja, joskus hiukan vääntämistä.. ja minibossit yleensä kuoloa useita kertoja juuri tuon äijän jähmeyden takia.
Jonnekin "kynnyksen yli" alueelle kun astelin aavikolla niin olikohan pienellä alueella 3..4 miekkakeijua niin ukkeli kesti pystyssä ehkä 10s, nämä siis perus vihuja.. en vaan muusta että vastaavaa tahkomista olisi ollut edellisessä muuta kuin niitä haaste valkyriä tms hahmoja vastaan (taisin saada 1-2 kenttää/paikkaa suoritettua ja sitten loppui mielenkiinto niihin)
Nuo keijut, haltijat tai mitälie, oli jo ykkösessä se minun inhokkivastukseni. Niissä kiteytyy nuo kaikki ongelmat mistä jo kirjoitin.
 
Viimeksi muokattu:
Eikös se ole vain realistisempaa jos olet jo olkasi takaa lyömässä jotain lyöntiä, ettet voi sitä yhtäkki vaihtaa pyörähdykseen? :D
Niin, sehän se juuri on että haluaako peleiltä realismia vai pelata peliä. Tuntuu että itseäni on ainakin alkanut kyrsiä varsinkin Rockstarin animaatio-pelaaminen ja esim. soulsit on sitä aina niin ihanaa "oikeaa" pelaamista, missä ei realismi haittaa menoa :D

Tykkään toki tarinallisista, elokuvamaisista jne. peleistäkin mutta GoW:n genre ei ehkä ole sopivin "animaatio-pelaamiseen".

PS. Sori typerä "animaatio-pelaaminen"-termi. En keksi parempaakaan tähän hätään.

Ja mielipidejuttuja sekä tottumisasioitahan nämä myös on. Eiköhän tuo Ragnarök ala sujumaan kun tottuu ja asennoituu siihen mitä kannattaa milloinkin tehdä. Rajoittavaksi sitä silti voisi sanoa jos vertaa vapaampiin systeemeihin.
 
Edelleen ihmettelen niitä "normi janttereita" jotka kokee tämän taistelun jotenkin sujuvana ja toimivana.. jonkun lasemiekka keijun kanssa oli tuossa taistelua ja voi että oli kankeata ja bugista, ukkeli jäi ihmeellisiin jumeihin milloin mihinkin (väistöä ei voinut tehdä tms. tai väistö kierähdys ei vaan aktivoidu) ja varsinkin tuo kilpi suojaus ei vaan tunnu toimivan jos joku muu toimi on kesken, tuntuu että useallakaan yrityksellä ei vaan tapahdu mitään. Sama pätee tupla L1 (se sininen rinkula) niin monesti käy että äijä ei vaan saa aikaan tuota ajoissa aikaan.
Toiseksi helpoimmalla olen nyt mennyt ja lasermiekka wannabe veti minua kölin alta 15x ennenkuin sain sen uuvutettua. Ja on jo aika moni helpottava optio laitettuna väistöihin, välibossi checkpoint jne.
Tarina hieno, puzzlet kivoja mutta taistelun jouhevuus kusee tässä urakalla.
Varmaan pelataan ihan eri peliä. Ei ole missään kohtaa bugittanut mikään juttu taistelussa, jos kusee niin kusee ihan omasta syystä ja ei kyllä missään kohtaa ole tullut oloa, että ompas kankeaa pelata. Ihan valehtelematta harvassa on pelit missä taistelu olisi näin sujuvaa ja sulavaa, kun mitä se tässä on. Pitää ihan syvästi ihmetellä miten tämä voi jonkun mielestä tuntua jäykältä ja huonolta.
 
Muutenkin minusta GoW:n joukkotaistelut on ihan hiton vaikeasti hallittavampia kun tulee jatkuvasti iskua ruudun ulkopuolelta eikä vihuilla tunnu olevan mitään "vuorosysteemiä" kuten monissa peleissä on. Samoin niiden liikkeiden signalointi on paljon huonompaa mitä monissa muissa peleissä, olkoon esimerkkeinä nyt vaikkapa soulsit tai Arkhamin taistelut, jotka sujuu ihan eri malliin.

Minusta nuo joukkotappelut eivät onnistu oikein missään muussakaan toimintapelissä, jossa näkymä on läheltä hahmoa. Tässä nyt sentään on noita varoitusmerkkejä ruudun reunassa, jolloin tietää hyökkäyksen tulevan.
 
Ei ole missään kohtaa bugittanut mikään juttu taistelussa, jos kusee niin kusee ihan omasta syystä ja ei kyllä missään kohtaa ole tullut oloa, että ompas kankeaa pelata. Ihan valehtelematta harvassa on pelit missä taistelu olisi näin sujuvaa ja sulavaa, kun mitä se tässä on. Pitää ihan syvästi ihmetellä miten tämä voi jonkun mielestä tuntua jäykältä ja huonolta.
Omalta kohdaltani en niinkään sanoisi että bugittaa vaan että se animaatioiden keskeyttämättömyys aiheuttaa kuolemia. Se on vähän tökkivää se pelaaminen kun täytyy odottaa se tekemänsä liike loppuun että voi väistää. Varsinkin näin nopeatempoisessa pelissä toivoisi että ei olisi lukittu animaatioihin ihan näin rankasti.

Minusta nuo joukkotappelut eivät onnistu oikein missään muussakaan toimintapelissä, jossa näkymä on läheltä hahmoa. Tässä nyt sentään on noita varoitusmerkkejä ruudun reunassa, jolloin tietää hyökkäyksen tulevan.
Otan taas sen soulsin verrokiksi ja siinä kyllä pystyy hallitsemaan laumaa ihan eri tavalla. Tässä ne helvetin keijut lentelee ja liskot hyppii kuvaruudun ulkopuolelle ja selustalle jatkuvasti ja niitä pörrää usein ympärillä se 3-6 kappaletta. Tuntuu niin kuin ne tietäisivät missä se kamera on kun ne niin tarkasti aina hyppää juuri sen takapuolelle.

Monissa peleissähän on systeemi että ruudun ulkopuolelta vihut ei tee isoja liikkeitä tai ollenkaan mitään ja sitten on ns. vuorosysteemi ettei useampi tyyppi ole iskemässä jatkuvasti kimppuun. Ehkä tässäkään ei tule useaa kerralla mutta enemmän tässä on tunkua naamalle kuin äkkiseltään yhdessäkään muistamassani vastaavassa pelissä.
 
Niin, sehän se juuri on että haluaako peleiltä realismia vai pelata peliä. Tuntuu että itseäni on ainakin alkanut kyrsiä varsinkin Rockstarin animaatio-pelaaminen ja esim. soulsit on sitä aina niin ihanaa "oikeaa" pelaamista, missä ei realismi haittaa menoa :D

Tykkään toki tarinallisista, elokuvamaisista jne. peleistäkin mutta GoW:n genre ei ehkä ole sopivin "animaatio-pelaamiseen".

PS. Sori typerä "animaatio-pelaaminen"-termi. En keksi parempaakaan tähän hätään.
Niin sitähän se toki varmasti on, että mistä kukin tykkää enemmän. Itteä taas on väsyttänyt jo pidemmän aikaa tuo Frommin pelien pelattavuus enkä ole edes yhtään Dark Soulsia vielä saanut läpi asti pelattua. Kaikki menee vain niin samalla kaavalla pelistä toiseen lähes muuttumattomana. Toki samaahan voisi valittaa myös tästä GoWista, että hyvin samanlainen on, kun edellinen osa mutta tässä sentään ollaan vasta toista kertaa samantyylisen pelattavuuden parissa, kun taas noita Frommin kaavan pelejä on tullut jo sen pitkästi puolen kymmentä peliä. Tässä siis puhun yksinomaan tuosta pelattavuudesta ja taistelusta. Maisemat toki vaihtuu kovastikkin pelistä toiseen.

Eikä tuo GoWi nyt aivan mitään "Animaatio-pelaamistakaan" ole omasta mielestä. Ehkä tuolla tarkoitin sitä, että tuossa pitää tarkemmin miettiä mitä tekee ja milloin tekee. Ei voi vain hakata nappeja ja toivoa parasta vaan pitää katsoa milloin lyö, milloin väistää ja milloin parryttää. Jos hyökkää väärällä hetkellä niin voi olla sitten "jumissa" siinä animaatiossa mutta ainakin omissa silmissä se on siinä kohtaa pelaajan vika, kun painoi sitä lyöntinappia väärällä hetkellä. :)
Otan taas sen soulsin verrokiksi ja siinä kyllä pystyy hallitsemaan laumaa ihan eri tavalla. Tässä ne helvetin keijut lentelee ja liskot hyppii kuvaruudun ulkopuolelle ja selustalle jatkuvasti ja niitä pörrää usein ympärillä se 3-6 kappaletta. Tuntuu niin kuin ne tietäisivät missä se kamera on kun ne niin tarkasti aina hyppää juuri sen takapuolelle.
Tuota vartenhan nuo kaverit huutelee todellakin paljon varoituksia taistelun aikana, että mistä niitä lyöntejä tulee jos tulee kameran ulkopuolelta. Samoin oman ukon ympärillä olevat nuolet näyttävät jos selästä on tulossa läimää. Tähän päälle vielä aivan jäätävän hyvin toteutettu tilaääni niin useissa tilanteissa sen hyökkäyksen voi myös kuulla etukäteen.
 
Niin sitähän se toki varmasti on, että mistä kukin tykkää enemmän. Itteä taas on väsyttänyt jo pidemmän aikaa tuo Frommin pelien pelattavuus enkä ole edes yhtään Dark Soulsia vielä saanut läpi asti pelattua. Kaikki menee vain niin samalla kaavalla pelistä toiseen lähes muuttumattomana. Toki samaahan voisi valittaa myös tästä GoWista, että hyvin samanlainen on, kun edellinen osa mutta tässä sentään ollaan vasta toista kertaa samantyylisen pelattavuuden parissa, kun taas noita Frommin kaavan pelejä on tullut jo sen pitkästi puolen kymmentä peliä. Tässä siis puhun yksinomaan tuosta pelattavuudesta ja taistelusta. Maisemat toki vaihtuu kovastikkin pelistä toiseen.
Tätä samaa voisi sanoa aika monesta pelistä mutta minä silti pelailen esim. Marioita ihan mielelläni jatkuvasti. Sitä samaahan nekin on olleet jo sieltä 64:sta asti vähintään ja jos vielä yksinkertaistetaan niin ihan alusta lähtien samaa pomppimista :D

Sanoisinpa siis että se on nyt enemmän varmasti kiinni siitä mistä tykkää. Jonkinlainen väsymys kyllä tuli DS3:n kohdalla mutta sitten tuli taukoa jo Fromin itsensä osalta ja Elden Ring maistui todella raikkaalta vaikka oli periaatteessa justiinsa sitä samaa mutta hypyllä. Jos siis pysytään yksinkertaistetulla linjalla, sillä ER on aika hiton monipuolinen peli ja siinä on paljon asioita, joita ei ole soulseissa. Toisaalta se on myös jonkinlainen pastissi melkein kaikesta mitä From on tehnyt aiemmin, joten ei ihme jos se on "sitä samaa".

Eikä tuo GoWi nyt aivan mitään "Animaatio-pelaamistakaan" ole omasta mielestä. Ehkä tuolla tarkoitin sitä, että tuossa pitää tarkemmin miettiä mitä tekee ja milloin tekee. Ei voi vain hakata nappeja ja toivoa parasta vaan pitää katsoa milloin lyö, milloin väistää ja milloin parryttää. Jos hyökkää väärällä hetkellä niin voi olla sitten "jumissa" siinä animaatiossa mutta ainakin omissa silmissä se on siinä kohtaa pelaajan vika, kun painoi sitä lyöntinappia väärällä hetkellä. :)
Niin, asennoitumiskysymys se myös on, kuten jo kirjoitin. Olen tottunut siihen että voin tehdä korjauksia nopealla aikataululla jopa kesken liikkeiden ja nyt kun se ei onnistu niin se tuntuu rajoittavalta, turhauttavalta ja kömpelöltä.

Minusta GoW:ssa pelaaja silti on enemmän lukittu animaatioihin kuin vaikkapa soulseissa ja se tosiaan tuntuu kömpelöltä. "Ongelma" toki on myös se mihin vertaa ja/tai mihin on tottunut.

Soulseista voi muuten sanoa ihan samaa että täytyy olla tarkkana eikä niissäkään voi vain hakata nappeja ja toivoa parasta mutta se iso ero on että niissä voi reagoida lyhyelläkin varoitusajalla. GoW:ssa taas tuntuu että liian usein on tilanne että ehti tehdä jonkin liikkeen, jonka animaation aikana tulee iskua ilman että pystyy reagoimaan vaikka ehtisi. Ehtisin monta kertaa torjua iskuja mutta en voi koska vaikka painan sitä niin animaatio on jo estämässä torjunnan käynnistymistä. Sitten se menee siihen että torjunta tulee väärässä kohtaa ja saan taas turhia osumia koska se torjunta, jonka halusin liikkeen aikana, tulee vasta animaation lopussa.

Ja tiedän että tuohon voi todellakin tottua ja mukautua mutta tässä alussa se tuntuu erittäin rajoittavalta, kömpelöltä ja turhauttavalta.

Sitä en tiedä paljonko "Give Me No Mercy"-vaikeustaso vaikuttaa mutta peli ei muuten vielä tunnu erityisen vaikealta. Esimerkiksi pomomatsit pelkästään pomon kanssa on paljon nautittavampia koetuksia joissa tuntuu paljon enemmän että viat on oikeasti itsessä eikä "pelissä".

Tuli myös mieleen se että pelissä on myös todella vaikea juosta pois vihujen ulottuvilta kun lentää mönjää, taikasäteitä tai örkkejä päälle jostain ties mistä. Tuntuu että vihuilla on samanlainen "reach" kuin Arkham-pelien Batmanilla.

Tuota vartenhan nuo kaverit huutelee todellakin paljon varoituksia taistelun aikana, että mistä niitä lyöntejä tulee jos tulee kameran ulkopuolelta. Samoin oman ukon ympärillä olevat nuolet näyttävät jos selästä on tulossa läimää. Tähän päälle vielä aivan jäätävän hyvin toteutettu tilaääni niin useissa tilanteissa sen hyökkäyksen voi myös kuulla etukäteen.
No joo, nämä kyllä lähinnä huvittaa. Puhuva pää heittelee että "on your left" kun saan iskut oikealta. Sitten ne sanoo itsestäänselvyyksiä, kuten "you're on fire", jonka tosin itsekin huomioivat itsestäänselvyytenä. Mutta sen lisäksi sellaista että kertovat niistä vihuista jotka on nimenomaan näkyvillä tai lähimpänä. Tai sitten ne on jotain yleistä "watch out": no ihanko tosi pitää varoa iskuja :D
 
Tätä samaa voisi sanoa aika monesta pelistä mutta minä silti pelailen esim. Marioita ihan mielelläni jatkuvasti. Sitä samaahan nekin on olleet jo sieltä 64:sta asti vähintään ja jos vielä yksinkertaistetaan niin ihan alusta lähtien samaa pomppimista :D
No tässä taas mielestäni yksinkertaistat tuota mun pointtia vähän liikaa. Ja kuten tuossa sanoin niin puhuin nimenomaan siitä itse pelaamisesta ja siitä miltä se tuntuu, samat light ja heavy attackit samat blockkaukset ja mikrosekunnin mittaiset ikkunat tehdä parryä. Samat rollit jne jne jne. Minusta DS3 ja Elden Ring esimerkiksi tuntuu lähes identtiseltä pelata. Nimenomaan tarkoitan sitä miltä se taistelu tuntuu niin imo se on lähes muuttumatonta ollut noissa Frommin peleissä Sekiroa lukuunottamatta. Vähän sama, kun jos pelaisi 5v takaista Codia vs uusinta Codia niin se itse pelaaminen on ihan saman tuntuista. Tottakai jossain Mariossa hypitään edelleen mutta tuossa, kun lähdet vertaamaan vaikka Galaxy 2:sta Odysseyhin niin onhan noissa aivan valtava ero vaikka se sama nappi pistääkin Marion hyppimään.

Mutta joo, tämä alkaa lipsua jo niin pahasti offtopicin puolelle, että saa mun puolesta riittää tästä vertailusta. :)

No joo, nämä kyllä lähinnä huvittaa. Puhuva pää heittelee että "on your left" kun saan iskut oikealta. Sitten ne sanoo itsestäänselvyyksiä, kuten "you're on fire", jonka tosin itsekin huomioivat itsestäänselvyytenä. Mutta sen lisäksi sellaista että kertovat niistä vihuista jotka on nimenomaan näkyvillä tai lähimpänä. Tai sitten ne on jotain yleistä "watch out": no ihanko tosi pitää varoa iskuja :D
No ainakin minua on auttanut ihan suunnattoman monta kertaa nuo huudot "on your left" jne. Aika monelta osumalta on vältytty. Samoin noiden nuolten kanssa. Eihän tuossa edes tarvi tietää onko se hyökkäys vasemmalta vai oikealta vai mistä, riittää, että tietää, että hyökkäys on tulossa niin voi väistää johonkin suuntaan ja todennäköisesti välttää osuman.
 
No tässä taas mielestäni yksinkertaistat tuota mun pointtia vähän liikaa. Ja kuten tuossa sanoin niin puhuin nimenomaan siitä itse pelaamisesta ja siitä miltä se tuntuu, samat light ja heavy attackit samat blockkaukset ja mikrosekunnin mittaiset ikkunat tehdä parryä. Samat rollit jne jne jne. Minusta DS3 ja Elden Ring esimerkiksi tuntuu lähes identtiseltä pelata. Nimenomaan tarkoitan sitä miltä se taistelu tuntuu niin imo se on lähes muuttumatonta ollut noissa Frommin peleissä Sekiroa lukuunottamatta. Vähän sama, kun jos pelaisi 5v takaista Codia vs uusinta Codia niin se itse pelaaminen on ihan saman tuntuista. Tottakai jossain Mariossa hypitään edelleen mutta tuossa, kun lähdet vertaamaan vaikka Galaxy 2:sta Odysseyhin niin onhan noissa aivan valtava ero vaikka se sama nappi pistääkin Marion hyppimään.

Mutta joo, tämä alkaa lipsua jo niin pahasti offtopicin puolelle, että saa mun puolesta riittää tästä vertailusta. :)


No ainakin minua on auttanut ihan suunnattoman monta kertaa nuo huudot "on your left" jne. Aika monelta osumalta on vältytty. Samoin noiden nuolten kanssa. Eihän tuossa edes tarvi tietää onko se hyökkäys vasemmalta vai oikealta vai mistä, riittää, että tietää, että hyökkäys on tulossa niin voi väistää johonkin suuntaan ja todennäköisesti välttää osuman.
Joo meikäkin on pelastunut monesti juuri noiden varoitushuutojen takia. Enhän mä kerkeä aina edes niitä varoituskolmioita huomaamaan mut kuulo sentään vielä pelaa :D
 
Täytyy itsekkin sukeltaa sekaan tähän keskusteluun tuosta taistelumekaniikasta. Pääsääntöisesti kyllä toiminta toimii ja meno on mukavaa mutta jokin tuossa taistelussa tuntuu silti "väärältä". Toki otin nyt tähän peliin hard vaikeustason enkä sitä normaalia jolla edellinen tuntui jo loppua kohden liiankin helpolta mutta silti on tullut pariin kertaan jäätyä monttu auki katsomaan kun kratos makaa maassa ja reload chackpoint teksti tulee ruutuun.

Etenkin juuri tuollaiset isommat ryhmätaistelut tuntuvat välillä hirveiltä, vaikka sieltä tulee sitä huutoa ja on kolmiota niin oma kokemus on että niiden varassa väistöjen tekeminen on melko hankalaa. Esimerkkinä monta kertaa katsonut noita kolmioita ja ne on huutanut jo melkoista hoosiannaa kaikissa väreissä -->koetan väistää mutta isku/nuoli/lima tuleekin vasta sitten kun väistöanimaatio loppuu ja Kratos ottaa osumaa. Muutenkin on tunne et tässä olisi menty vaikeustason kanssa vähän siihen suuntaan että lyödään vaan kerralla enemmän vihua areenalle ja toivotaan parasta. Välillä näissä kamppailuissa saat keskittyä muutamaan viholliseen kerralla rauhassa, välillä taas kaikki hyökkäävät kerralla päälle ja tälleisen tilanteen hallinta on tässä pelissä melko haastavaa. Tilannetta ei ainakaan helpota se, että jälleen omakohtainen kokemus on että välillä vastassa on samannäköisiä vihuja mutta yhtäkkiä sieltä tuleekin jotain megaluokan lyöntejä jotka vievät puolet hp:sta kerralla, stunnaavat tähän päälle ja perässä tulee toinen vastaava. Nämä siis ihan perusvihuilta, välillä nuo bossit tosiaan tuntuvat helpommilta kun tilanteet ovat selkeämpiä.

Itsekkin olen sitä mieltä että pelien tulisi olla pelejä, kerta matkataan maailmojen halki ja on lentävää kirvestä yms niin olisiko se pieni "epäloogisuus" animaatioiden kanssa niin pahasta? Varsinkin kun on tehty tuollainen nopea taistelu jossa tavaraa lentää ruudulla koko ajan ja vihollisia on paljon. Mielipiteitä on varmasti monia, mutta harmittavan monta kertaa tässä on itselle käynyt se pieni *itutus päälle kun omassa takaraivossa on fiilis et painoin sitä suojausnappia mutta Kratos ei tehnytkään mitään vaan otti osumaa leukaan.

Edellistä lausetta kirjoittaessa tuli mieleen myös toinen pointti mikä taistelussa on käynyt vähän ihmetyttämään, en nyt keksi mihinkä väliin sen jäkrkevästi laittaisi niin lisätään tänne perään. Väistely tuntuu toimivan tässä välillä hieman kummallisesti. Eräs minibossi antoi minulle monta kertaa turpaan ja ihan aiheesta, taistelu oli kyllä mukava mutta muutaman kuoleman jälkeen rupesin seuraamaan mihinkä hyökkäykseen kuolen ja miksi. Tässä vaiheessa huomasin että olio teki tietyn hyökkäyksen, minä tein väistöliikkeen mutta sitten heitettiinkiin noppaa osuuko isku silti vaiko ei. Olen pelannut paljon Souls-pelejä ja tiedän ajoituksen väistöissä mutta tässä tilanteessa sillä ei tuntunut olevan mitään merkitystä vaan isku joko osui tai ei väistöliikeen aikana. Menee vähän samaan kategoriaan noiden yhtäkkisten superlyöntien kanssa.

Kaamea romaani, mutta jotta ei jäisi vaikutelmaa että pelistä en tykkäisi niin korjataan tilannetta. Peli on mielestäni hyvä, tarina lähtee ehkä vähän hitaasti liikkeelle ja tietyt jutut siinäkin tuntuvat hieman oudoilta päätöksiltä mutta pääsääntöisesti olen ollut tyytyväinen. Taistelu nyt on mitä on, välillä toimii paremmin ja välillä huonommin. Tällä hetkellä joudun silti sanomaan että edellinen osa toimi itselle paremmin, katsotaan sitä sitten uusiksi kun tämän joskus saa läpi asti tahkottua.
 
Täällä puuduttaa jo aika lujaa. Piti ihan Tuubista katsoa että missä vaiheessa olen menossa ja vasta yli puolenvälin!

Aluksi maistui kyllä hyvin, ja presentaatio tässä on kyllä viimeisen päälle ja hahmot + dialogi aivan hyviä. Tuo ihan jatkuva taistelu ja itseään toistavat puzzlet vaan aiheuttaneet sen että pelaamisesta tullut aika pakkopullaa. Sidecontentin jätän suosiolla väliin, kun jaksaisi nyt tarinan läpäistä.

Muistelen kanssa että ekasta tykkäsin enemmän vaikkei sekään omiin ihan suurimpiin suosikkeihin kuulu. Toki kaikki oli silloin uutta, mutta muistelen että rytmityskin toimi siinä paremmin. Omasta mielestäni tämä toimisi vähän kompaktimpana pelinä paremmin, nyt liikaa joutokäyntiä ja saman toistoa. Ympäristötkin ovat vaikkakin tyylikkäitä, niin hyvin kulissimaisia suurin osa.
 
Täällä puuduttaa jo aika lujaa. Piti ihan Tuubista katsoa että missä vaiheessa olen menossa ja vasta yli puolenvälin!

Aluksi maistui kyllä hyvin, ja presentaatio tässä on kyllä viimeisen päälle ja hahmot + dialogi aivan hyviä. Tuo ihan jatkuva taistelu ja itseään toistavat puzzlet vaan aiheuttaneet sen että pelaamisesta tullut aika pakkopullaa. Sidecontentin jätän suosiolla väliin, kun jaksaisi nyt tarinan läpäistä.

Muistelen kanssa että ekasta tykkäsin enemmän vaikkei sekään omiin ihan suurimpiin suosikkeihin kuulu. Toki kaikki oli silloin uutta, mutta muistelen että rytmityskin toimi siinä paremmin. Omasta mielestäni tämä toimisi vähän kompaktimpana pelinä paremmin, nyt liikaa joutokäyntiä ja saman toistoa. Ympäristötkin ovat vaikkakin tyylikkäitä, niin hyvin kulissimaisia suurin osa.
Samoilla linjoilla olen, todella puuduttavaa, puzzlet on aivan turhia, taistelut melko kömpelöitä ja suurin miinus ettei välivideoita pysty skippaamaan. Vaihdoinkin vaikeustason helpoimmalle, jos nyt vaan toisella kädellä pelaten runnois tän läpi.
 
Palaan vielä tähää mun puzzle valitukseen, ne ei ole puuduttavia niitä on vaan 300% liikaa. Taistelut kyl ei ollut puuduttavia mulle missään vaiheessa vaan ehkä sitä parasta mitä pelissä oli, oli nimenomaan taistelut, kaikenmaailman 3 metrin välein olevat puzzlet vaa alkoi puuduttaa, veikkaan et jos täs pelis olisi 70% vähemmän puzzlei olisi varmasti tarinan juossut läpi tyyliin 6 tunnis :p Välivideoiden skippaaminen ei onnistu hyvin todennäköisesti sen takia kun koko peli on ns yhdellä kohtauksella niin sen tavallaan ymmärtää että menis koko idea.
 
Palaan vielä tähää mun puzzle valitukseen, ne ei ole puuduttavia niitä on vaan 300% liikaa. Taistelut kyl ei ollut puuduttavia mulle missään vaiheessa vaan ehkä sitä parasta mitä pelissä oli, oli nimenomaan taistelut, kaikenmaailman 3 metrin välein olevat puzzlet vaa alkoi puuduttaa, veikkaan et jos täs pelis olisi 70% vähemmän puzzlei olisi varmasti tarinan juossut läpi tyyliin 6 tunnis :p Välivideoiden skippaaminen ei onnistu hyvin todennäköisesti sen takia kun koko peli on ns yhdellä kohtauksella niin sen tavallaan ymmärtää että menis koko idea.
Ootko pelannut sitä ykkösosaa lähiaikoina? Mä itse en nähnyt näiden kesken rakenteessa muuta eroa kun sen, että ykkösessä soudettiin sormet rakoilla, eli helvetisi enemmän. Vai koitko että se, että sait meloa vähän väliä teki rytmityksestä paremman?

En oikein keksi mitä muutakaan tämmösessä kohtuu putkitunnelissa voisi olla pitämään vireyttä yllä kun noi puzzlet? Muutenhan ne olisi kujajuoksuja, jossa muutama örmy hidastamassa matkaa vähän väliä ja tunnelin päässä ei pilkistä valo vaan iso mörkö (FF7R toteuttaa tätä kaavaa ja hyvin sekin toimi :D ).

Itseäni asia ei häirinnyt ja en kokenut sitä noin dominoivana elementtinä, sillä kyselen. Ainoat missä aivonystyröitä joutui rasittamaan oli arkut, jotka oli vapaaehtoisia.

Toki meillä erona se, että omasta mielestä örmyjä olisi saanut olla vähemmänkin ja jos en väärin muista niin sinä taas toivoit, että enemmänkin saisi olla tarvetta kirveen tarttumiselle.
 
En ole pelannut lähiaikoina ykköstä mutta muistelisin et siinä se "flow" oli paljon paremmin toteutettu, voi toki olla että siinä se meloominen ym oli vielä uutta. Mutta ylipäänsä miten se mappi aukes ja se vesialue josta aina taso kerrallaan laski ja paljasti uusia alueta ja muutenki se miten peli oli rytmitetty oli mielestäni vaan paremmin toteutettu, eikä varmasti ollut kolmen metrin välein jotain puzzlee.

Vois sitä ihan nyt kokeilla vielä uusiksi että onko aika kullannut muistot, mutta kaikenkaikkiaan muistan että tykkäsin ykkösestä todella paljon. Ragnarok teki taistelusta paljon paremman, mutta neki herkut avattiin aivan liian myöhään, ykkösen jälkeen olisi voinut se Kratos olla jo paljon vahvempi heti alusta asti. Tai ainakin hieman nopeemmin annettu niitä herkkuja mitä sain nauttia lähinnä loppumetreillä.

Eikä se soutuvene tässä nyt oo ongelma ne oli nopeita siirtymiä mut sit ku piti taas mennä nii oltii aina kiinni jossain puzzlessa, sit taas pieksentää sit taas puzzlee, siihen väsyi koska sitä oli liikaa ihan alkumetreistä ihan lopputekstien asti.
 
Tilannetta ei ainakaan helpota se, että jälleen omakohtainen kokemus on että välillä vastassa on samannäköisiä vihuja mutta yhtäkkiä sieltä tuleekin jotain megaluokan lyöntejä jotka vievät puolet hp:sta kerralla, stunnaavat tähän päälle ja perässä tulee toinen vastaava. Nämä siis ihan perusvihuilta, välillä nuo bossit tosiaan tuntuvat helpommilta kun tilanteet ovat selkeämpiä.
Tämä tuli minulle mieleen nyt viimeisimmällä pelikerralla myös. Hauska että joku olikin juuri tänne ehtinyt sen kirjoittaa.

Ongelma siis mielestäni on että ne "punaiset" iskut eivät eroa tarpeeksi tavallisista muuten kuin että niissä on se punainen ympyrä, joka lisäksi se ympyrä alkaa muodostuaihan liian myöhään jos on jo ehtinyt olettaa että se on taas se peruslyönti. Sen peruslyönnin kun torjuisi sillä ajoituksella ihan normaalisti mutta kun sieltä sitten huomaa sen punaisen palleron muodostuvan niin Kratos onkin jo nostanut kilven esiin ja on lukittu animaatioon, josta ei voi syöksyä karkuun vaikka tilanteen ehtii näkeä todella hyvin.

Periaatteessa siis ongelma on myös se, että reagoi liian nopeasti. Peli tuntuu senkin osalta ärsyttävältä että se heittää jatkuvasti sellaista "viivytettyä" iskua tulemaan. Niitä on myös uudemmissa souls-tyypin peleissä mutta harvemmin ja ne on lisämaustetta mutta tässä tuntuu että useimmilla perusvihuilla on jatkuvasti sellainen liike tulossa: käsi taakse, pieni odotus, ja sitten vasta lyönti.

Jälleen tuo on myös mukautumis- ja tottumiskysymys mutta se tuntuu ärsyttävältä kun on tottunut reagoimaan heti. Samoin soulseissa ne viivästetyt lyönnit on silti sellaisia, että "väärä" reaktio ei ole yhtä kohtalokas kuin tässä vaan usein silti onnistuu pelastaa tilanne jos tajuaa että isku ei tulekaan nyt heti.

Mallia voisi ottaa siis (jälleen) soulseista, joissa vihujen liikkeet on yleensä erittäin selkeästi erotettavia toisistaan. Niissä ei tarvitse mitään punaisia tai sinisiä efektipalleroita koska ne erottaa ilmankin.

Eikö se kerro jo kehittäjienkin kannalta siitä että ovat tajunneet etteivät lyönnit eroa tarpeeksi, joten "rautalankavirityksenä" on lisätty ne efektit että erottuvat? En toki ole kauhean tarkkaan vertaillut onko animaatioissa minkälaisia eroja mutta tuntuu että ei ne ainakaan niin isoja ole että niitä siinä "kaaoksessa" huomaisi. Toisin kuin taas soulseissa.

Tämä sitten aiheuttaa sitä turhautumista, jossa tuntuu että "vika" ei ole kuitenkaan itsessä vaan pelissä.

Muistelen kanssa että ekasta tykkäsin enemmän vaikkei sekään omiin ihan suurimpiin suosikkeihin kuulu. Toki kaikki oli silloin uutta, mutta muistelen että rytmityskin toimi siinä paremmin. Omasta mielestäni tämä toimisi vähän kompaktimpana pelinä paremmin, nyt liikaa joutokäyntiä ja saman toistoa. Ympäristötkin ovat vaikkakin tyylikkäitä, niin hyvin kulissimaisia suurin osa.
Nykyään pelit ikävän usein pitkitetään niin pitkiksi että ne sotivat jo peliä itseään vastaan. AC-pelit, TLOU2 (jossa myös masentava fiilis yleisesti lisätaakkana), Horizon 2... Nämä tulivat heti mieleen. Näitä myös yhdistää että ovat aika varman päälle tehtyä kamaa, olkoonkin että TLOU2 tekee tarinansa kanssa isoja juttuja mutta pelillisesti kuitenkin vain "ykkönen pitempänä".

Se on sitä kun pitää saada "rahalle vastinetta".
 
Muistelisin että jossain tuli vastaan kehittäjien pohdintaa että tekisivätkö tästä trilogian vai saadaanko tarinalle looginen päätös kahdessa osassa. Ettei olisi ollut jopa se youtubesta löytyvä "Rising Kratos" dokumentti jossa paneudutaan ensimmäisen osan tekemiseen. Ehkä se trilogia olisi toiminut paremmin, olisi saatu tästä tiiviimpi paketti eikä tarina siten tuntuisi osiltaan aika kiirehdityltä. Mene ja tiedä, koettanut olen opetella olematta hypettämättä pelejä ja tämänkin "ennakkotilauksen" säästin päivää paria ennen julkkaria jotta peli on varmasti ladannut kun pääsen töistä mutta silti takaraivossa oli pieni fiilis että olisiko tässä tämän vuoden goty itselle. Nyt voin kyllä jo sanoa että ei ole, hyvä peli mutta omasta mielestä parempiakin on tullut.
 
Muistelisin että jossain tuli vastaan kehittäjien pohdintaa että tekisivätkö tästä trilogian vai saadaanko tarinalle looginen päätös kahdessa osassa. Ettei olisi ollut jopa se youtubesta löytyvä "Rising Kratos" dokumentti jossa paneudutaan ensimmäisen osan tekemiseen. Ehkä se trilogia olisi toiminut paremmin, olisi saatu tästä tiiviimpi paketti eikä tarina siten tuntuisi osiltaan aika kiirehdityltä. Mene ja tiedä, koettanut olen opetella olematta hypettämättä pelejä ja tämänkin "ennakkotilauksen" säästin päivää paria ennen julkkaria jotta peli on varmasti ladannut kun pääsen töistä mutta silti takaraivossa oli pieni fiilis että olisiko tässä tämän vuoden goty itselle. Nyt voin kyllä jo sanoa että ei ole, hyvä peli mutta omasta mielestä parempiakin on tullut.
Omasta mielestäni tämä oli kaksiosaisen varsin toimiva, enkä kyllä kokenut, että mitään olisi erityisesti kiirehditty. Jos olisivat trilogiaksi venyttäneet, niin sitten olisi voinut tarina edetä vähän turhan hitaasti.
 
Ylös Bottom