Johtuen ulkomailla asumisesta sain PS3:n vasta eilen takaisin itselleni, joten seuraavat kommentit ovat reilun päivän kokemusten perusteella laadittuja.
Kuten olin etukäteen arvosteluista kuullut, on kuuden vuoden kehitystyöstä huolimatta pelissä varsin mielenkiintoisia ongelmia. Käyttöliittymä on kaunis, mutta käytettvyys ja sulavuus ovat kuin Nokian älypuhelimesta. Miten yhtä valikkoa voidaan joutua lataamaan useita sekunteja? Pääasia kuitenkin on, että valikoissa pääsee kankeudesta huolimatta etenemään koko ajan selkeästi pelin erittäin runsaassa sisällössä.
Standard-autoista on kuulunut paljon pahaa, mutta yllätyin silti positiivisesti niiden tasosta. Photo Modessa kisatilanteista otetuissa kuvissa karkeus varmasti paljastuu, mutta muuten meno on siedettävää. Sisätilojen puute ei haittaa, sillä eipä tuosta sisäkuvakulmasta autolla voi ajaa, kuten en ole voinut missään muussakaan pelissä, alustasta riippumatta. Puskurikamera ftw.
Ajotuntuma yllätti positiivisesti jo heti ensiautoksi ostamallani premium Mazda MX-5 '89:llä. 115hv tehoista huolimatta auton sai provosoitua kevyeen sladiin, ja muutamien viritysten ja LSD:n asennuksen jälkeen auto kulki nätissä luisussa pienen provosoinnin jälkeen.
Ajotuntuman hiomisen ja autojen mallintamisen jälkeen on kuitenkin selkeästi loppunut aika kesken, silllä peli on täynnä outoja keskeneräiiä ratkaisuja. Lisenssit olivat toimiva ratkaisu jo Gran Turismo 1:ssä, mutta jostain syystä niiden rinnalle on pitänyt kopioida Forzassa toimivaksi havaittu Level-järjestelmä. Miksi molemmat? Varsinaista haittaa ratkaisusta ei ole, mutta aiheuttaa kyllä hieman hämmästystä. Hieman huolestuttavampana puolena on ratojen yksityiskohtien puute. Mielettömän upeasti mallinnettujen autojen jälkeen ratojen aavemainen yksityiskohtien puuta ja jopa ruohotekstuurien värien rumuus tuntuvat oudoilta ratkaisuilta.
Outoja ovat myös Special-eventit. Hyvistä ideoista huolimatta esimerkiksi Top Gear -osastosta löytyvä Lotus Elise -kilpailu. En halua tietää mitä Polyphony Digitalin toimistossa on tapahtunut, kun Lotus Elise on mallinnettu padillä täysin ajokevottomaksi hyrräksi. Lyhyt akseliväli toki tekee autosta ketterän, mutta saanen epäillä oikean Lotuksen puskevan hieman enemmän. Tämä auto yhdistettynä naurettavasti toteutettuun Top Gear -testirataan, jossa ilmeisesti varsin randomisti keilaan törmäily aiheuttaa hylkäyksen, kuten myös rajut törmäilyt tekoälyautoihin. Eikös sitä vaurionmallinnusta voisi hyötykäyttää näissä tilanteissa, ja antaa auton nilkuttaa maaliin jos kuski haluaa?
Eikä paljon suurempia kehuja ansaitse NASCAR-kilpailukaan. Ratilla ovaalia varmaan kurvailee helposti, mutta padilla on mukava nitkuttaa keilakujan sisäsyrjää, jos edes kykeni havaitsemaan 330km/h vauhdissa koko keilojen alkamispaikan.
Ei Top Gear tai NASCAR eventtien puolivillainen toteus peliä tuhoa, mutta pistää kyllä kummasti miettimään mihin se kuuden vuoden työ oikein meni. Toivon Polyphony Digitalin saavan niin paljon palautetta GT5:stä, että jopa ylijumala Kazunori Yamauchi tajuaa keskittyä johonkin muuhun kuin "Täydellisen ajokokemuksen luomiseen". Kenties GT6 kannattaisi aloittaa Kazunorin kannalta opiskelemalla vähän projektijohtamista ja asiakaspalautteeseen ja kilpailijoiden tuotteisiin tutustumalla.
Ajokokemuksena 4,5/5. Yksinpelinä 2,5/5.
Edit: Moottoriäänistä en muitanut avautua, koska ei jostain syystä jäänyt edes mieleen, että pelissä moisia on.
