Minun 0.02 euroani:
Kun pari viikkoa sitten kannoin GTA3:n kotiin, olin tietoisesti pyrkinyt pitämään ennakko-odotukseni kaikesta hypestä huolimatta alhaalla. Siitä huolimatta peli oli ensivaikutelmaltaan pettymys. Grafiikka oli kömpelöä, enkä millään pystynyt keksimään mikä oli se mystinen ominaisuus, joka sai ihmiset suitsuttamaan peliä kaikkien aikojen parhaaksi. Tuntui, että viimeisen päälle viileästä kuorestaan huolimatta pelin ydin oli häpeällisen simppeli ja no, tylsä. No, pidempien pelisessioiden jälkeen on viehätys alkanut paljastua minullekin, mutta omat isot puutteensa tälläkin pelillä on.
Homman pihvi on toiminnan vapaus. GTA3:ssa pelaaja voi tehtävien suorittamisen lomassa seikkailla miten haluaa laajalla ja interaktiivisella pelialueella. Tätähän on yritetty aiemminkin, mutta usein kunnianhimoiset suunnitelmat roiskuvat pahasti reisille - vapauden hintana on tylsyys, pelistä tulee päämäärätöntä hortoilua paikasta toiseen. Ja kun jotain ei sitten pystykään tekemään, on pettymys alkuinnostuksen jälkeen paljon kovempi kuin jos alusta asti olisi ollut selvää miten rajoitettua toiminta on. Täytyy nostaa hattua sille, miten hyvin suunnittelijat ovat nämä karikot välttäneet. GTA3:n maailma on niin pullollaan pientä tekemistä, salaisuuksia ja mielenkiintoista seurattavaa että pelkällä ympäriinsä hortoilulla voi viihdyttää itseään tuntikaupalla. Pelin maailmaan uppoutuu saumattomasti. Taskuvaras aiheuttaa kadun ihmisvilinässä tappelunnujakan, autot ajavat kiltisti liikennevalojen mukaan ja myrskyisä sää saa meren aallot riehumaan. Muutamia pieniä puutteita tästäkin maailmasta löytyy. Taloihin ei yleensä pääse sisälle eikä pesismailalla voi hakata autoja lommolle. Kuitenkin on harvinaista että kymmenien pelituntien jälkeenkin pelin maailma on edelleen kiehtova ja siitä löytää uusia yllätyksiä. Tällä puolella siis kaikki paremmin kuin kunnossa.
Vapaan heilumisen lisäksi pelissä on myös juoni, jota kuljetetaan eteenpäin erilaisia tehtäviä suorittaen. Tehtävää edellyttää lyhyt pelimoottorilla tehty animaatio, ja sen jälkeen mennään yleensä varastamaan jokin auto, murhaamaan ei-pidetty jeppe tms. Vaikka tehtävät ovat välillä mielikuvituksekkaitakin ja pelaaja saa itse valita kenelle seuraavan tehtävän tekee, ei tässä nyt mistään mullistavasta ole kyse. Juoni ja varsinkin päähemmon rooli siinä jää aika aneemiseksi. Läjä tehtäviä on tosiaankin vain läjä tehtäviä, eikä niiden suorittaminen saa aikaan muuta kuin seuraavan tehtävän tulemisen valittavaksi ja muutaman taalan tilille. Mihin on jäänyt pelihahmon kehittyminen? Kun tehtäviä on suorittanut usemman putkeen, on jo niin tylsistynyt että on korkea aika lähteä ajamaan romurallia paloautolla tai heittelemään mummoja kranuilla.
Tehtäviä on ikävä suorittaa myös siitä syystä, ettei peliä pysty tallettamaan kuin äijän majapaikassa. Usein rajoitettua tallennusta perustellaan sillä, että tällä estetään pelaajia tallentamasta peliä puolen minuutin välein ja pidetään yllä jännitystä. Mielestäni tämä on kuitenkin huono ratkaisu, ja merkki siitä etteivät suunnittelijat ole osanneet luoda peliin luonnollista jännitystä ja sitä pitää keinotekoisesti kehittää talletuksen hankaloittamisella. Lopputulos tästä, joskus turhauttavista tehtävistä ja kömpelöistä kontrolleista on lataa-yritä-kuole-rumba, jossa latauksen jälkeen suoritat viisi minuuttia typeriä rutiinitoimenpiteitä sadanteen kertaan, kunnes pääset yrittämään pahiksen listimistä joka menee pieleen sen sadannenensimmäisen kerran. Ja eikun load vaan.
Ehkä kaikki olisikin tähän asti vielä varsin hyvin, ja voisin suositella tätä varauksetta kaikille, mutta kontrollien kanssa tuskailu katkaisi tämän kamelin selän. Kyllä ohjaimet lentää ja suomalaiskansalliset ärräpäät raikaa kun yrittää suorittaa jotain ampumisintensiivistä tehtävää. Sen tuhannen kertaa on game over koittanut, kun ympärillä juoksee iso lössi gangstereita kylväen lyijyä allekirjoittaneen suuntaan, ja kamera pyörii innoissaan juuri sinne mihin ei pitäisi. Jos edestä juoksee pahiksia ja yrittää korjata tähtäystä vaikka hiukan vasempaan, on lopputulos yleensä se että ensin ukko kääntyy kyljittäin pahiksiin päin ja hetken päästä kamera seuraa perässä, ettet vain edes näkisi kuka sinua suolaa. Onpahan mukaan heitetty myös loistava auto-aim, joka joko ei lukitu kohteeseen koska se on liian kaukana, tai sitten valitsee maaliksi mahdollisimman vaarattomalta näyttävän ohikulkijan. Doh! Onneksi muilta osin pelattavuus on lähes virheetön. Autojen ajotuntuma on nautittava, mutkat saa päästellä sivuluisussa kumin kärytessä, ja kolareissa pelti ryskyy niin että tuntuu.
Grafiikalta ei kannata odottaa mitään ihmeitä. Rockstarin pojat ovat olleet hieman laiskalla tuulella ja käyttäneet Renderwaren valmista engineä. Hyvä ratkaisu siksi että se on antanut aikaa keskittyä olennaiseen, huono siksi ettei ruudunpäivitys juuri päätä huimaa ja objektit ovat kulmikkaita. Nykiminen ei koskaan häiritse pelattavuutta ja sääefektit on toteutettu tyylikkäästi, mutta ei tällä pelillä leukoja loksautella. PAL-käännös on kokoruudun formaatissa ja laajakuvatukikin löytyy. Äänimaailma onkin sitten tehty todella viimeisen päälle. Ohikulkijoiden kommentit ovat tilanteesta riippuen hauskoja ja autoillessa radion voi laittaa jollekin vajaasta kymmenestä kanavasta, riippuen siitä sopiiko tunnelmaan paremmin klassinen vai reggaen renkutus. Näitä DVD -formaatin pikku etuja. Ja kerrankin ääninäyttelyyn on panostettu, nauhoituksiin on ilmeisesti palkattu jopa useampia henkilöitä kuin yksi mies- ja yksi naisääni. Tämä kuten moni muukin GTA3:n ihastuttava piirre pitäisi olla näin kaikissa julkaistavissa peleissä. Mutta eipähän ole, joten tässä se tuntuu luksukselta.
Joten mitä jää käteen? Äärimmäisen viihdyttävä, paikoitellen äärimmäisen turhauttava peli, jonka parissa riittää tekemistä piiiiitkäksi aikaa.