Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)
Halo: The Master Chief Collection
- Viestiketjun aloittaja Aphex
- Aloituspäivämäärä
P
Poistettu jäsen 3274
Guest
Helpoin tapa välttyä tuolta ongelmalta on laittaa boksin kieli englanniksi, niin tuota ei enää tapahdu missään pelissä.
Jostakin syystä Microsoft ei tajua, että jos boksin kielenä on suomi, että voisi tarjota englantia kieleksi.
Viimeksi muokannut moderaattori:
Dragonfly
KonsoliFIN Alumni
Kieli on vaihdettavissa pelin valikoista. Tietysti oikean valikon löytäminen voi olla hankalaa, jos peli on japaniksi.
Ode_
Well-Known Member
Päävalikossa:
Start -> alarivistä toinen oikealta (eli asetukset) -> oikeanpuolimmaiseen valikkoon RB:tä painamalla -> toiseksi ylimmäinen kohta, paina A -> paina A ja rullaat oikean kielen siitä
Mullakin tuli sama bugi sillon kun asensin ton pelin.
Viimeksi muokattu:
Dragonfly
KonsoliFIN Alumni
Ei pitäisi todellakaan. Minulle tätä kielen vaihtamista on tehnyt kaksi peliä. Toinen on tämä Master Chief Collection ja toinen se yks Souls like indie peli, jonka nimeä en nyt millään muista. Kuten @Pirate fin sanoi, niin jotenkin tuo liittyy siihen, että Xboxin käyttiksen kieleksi on valittu Suomi. Sitten kun sellaista vaihtoehtoa ei esim. Master Chief Collectionissa ole, niin kieleksi heitetään saksa tai ehkäpä japani. Ei kovin loogista.
Ippenator
Well-Known Member
Oliko muuten Ashen tuo Souls-tyyppinen peli, minkä nimeä et muistanut?
Dragonfly
KonsoliFIN Alumni
No sepä se juuri oli. Kiitokset, ei vaan tullut nimi mieleen.
HideoMiyamoto
Well-Known Member
Tämä kokoelma ei varmaan ole valmis vielä 10 vuodenkaan päästä, mutta taas on 343 tuonut pieniä mutta lukemattomia parannuksia ensimmäiseen peliin jos sitä pelaa classic modessa.
Ippenator
Well-Known Member
Makuasia se tämäkin on. Mutta itselleni ei missään tapauksessa ole paluuta vanhaan. Eihän noita enää voi alkuperäisillä grafiikoilla pelata millään. Sen verran rujoilta näyttävät, ettei itselleni sellaisia nostalgialaseja löydy, että noita enää alkuperäisessä muodossaan pelaisin, kun paljon paremman näköinen ulkoasu on saatavilla.
Eiväthän nuo pari ensimmäistä Haloa aikoinaankaan mitään kummoisen näköisiä olleet, ja omasta mielestäni kumpikin on muutoinkin aika yliarvostettu. Itselleni ne ovat juuri ne huonoimmat Halot, vaikka toki tiedän, että moni kokee ne juuri parhaiksi. Sen jälkeen Halot kuitenkin paranivat omaan makuuni melkein joka asiassa. Ja on nuo ekat kaksikin ollut suht mukavaa pelata ehostettuina, vaikka eivät itselleni mitään valtaisia elämyksiä aiheuttaneetkaan.
Aphex
Well-Known Member
Makuasia toki. Halo 2 Anniversary on sitten eri asia kuin ensimmäinen, siinä tyyli on paljon uskollisempi alkuperäiselle ja toteutus muutenkin selvästi laadukkaampi. Kakkosta pelatessa siis ilman muuta remasteroidut grafiikat. Mielestäni Halo 2:n alkuperäiset grafiikat ovat vanhentuneet paljon huonommin kuin ykkösen, jotka näyttävät edelleen teräviltä.
Toivoisin kuitenkin, että voisi valita vanhat äänet ja uudet graffat. 2 Anniversaryn äänet kuulostavat lähinnä siltä, että miksaaja on löytänyt Loudness-nappulan. Vaikka aseäänet alkuperäisessä kakkosessa ovatkin turhan lussuja, niin musiikki on parempaa.
Viimeksi muokattu:
Doctor Pepper
Well-Known Member
Minulle nuo ensimmäisen Halon uudet grafiikat taas saavat sen näyttämään ihan tautisen hyvältä. Monesti jään ihailemaan maisemia. Ei siitä alkuperäismateriaalista saa mitenkään ilman täyttä remakea ihan nykypelien tasoista, mutta uuden version ansiosta se on ihan hyvä pelikokemus audiovisuaalisesti. Pelin ikä näkyy sitten muussa suunnittelussa ja aika paljon saa antaa anteeksi kömpelyyttä pelatessa.
P
Poistettu jäsen 3274
Guest
Mulla ei tällä hetkellä ole minkään Halon moninpeliä asennettuna ja tekisi mieli käydä ottamassa turpiin, niin minkä Halon moninpeli on se paras, mikä kannattaisi asentaa?
Make93
Well-Known Member
Laitaha Halo 3 ja Reach.
Ode_
Well-Known Member
Halo 3 on paras. Vähän toki mielipidejuttuja Reachin ja 3:sen kesken. Yleisesti ottaen kolmosta taidetaan pitää tasapainoisimpana pakettina ainakin kilpailulliseen pelaamiseen.
Kasuaalimpaan pelailuun H3 ja Reach Big Team Battlelle suosittelut.
P
Poistettu jäsen 3274
Guest
Juu, toi alkaa olla jo sillä tasolla, että pelaaminen ei ole edes hauskaa enääMitä itekki kokeili boksilla MCC:ssä moninpeliä niin turpaan tuli vasemmalta ja oikealta, ei niissä pärjää ku runkkarit vaan.. Nopein käsi voittaa aina
Taitaa kaikilla olla kartat, niin hyvin muistissa ettei tämmöinen aloittelija saa otettua, kuin pari askelta ja kuolema tulee.
HideoMiyamoto
Well-Known Member
Nämä arvosanat perustuvat vain ja ainoastaan kampanja modeen, MP puoli nostaisi joidenkin pelien arvosanaa mutta sitä en tähän nyt laske. Voi olla aika sekaava välillä, hankala pitää ajatukset kasassa 6 pelin kanssa, kirjottelin aina mielipiteeni ylös joka pelin jälkeen jotta olisi kaikki tuoreessa muistissa, teksti kuitenkin muuttui aika paljon myöhemmin kun asioita miettii enemmän ja muistaa lisää asioita ja poisti kaikkea turhaa lässytystä. Spoilereita myös yritin välttää joten se vaikutti aika paljon siihen miten vapaasti pystyi mielipiteensä ja tuntemuksensa ilmaisemaan.
Suosittelen myös kovasti lukemaan vähintään Fall of Reach kirjan ennen pelien pelaamista jos haluaa syventyä siihen kuinka Master Chief sai alkunsa ja saada vähän pohjaa myöhempien pelien tapahtumille.
Pelasin kaikki pelit easy tasolla jotta on helpompi vaan kokea se tarina ja ei kestä pelien läpäisy ikuisuuksia, tarkoitus on kuitenkin palata vielä ennen Infinityn tuloa ainakin 1 ja 2 pariin ja pelata ne Heroicilla niin pitkälle kun taidot yltää.
Halo: Combat Evolved
Mistä kaikki alkoi, se legendaarinen numero yksi.
Halo ygösen kentät ovat loistavia kaikki, välillä hivenen turhan pitkään mennään copy paste huoneita mutta suurimmaksi osaksi täyttä timangia. Sanoisin että tässä on Halo sarjan parhaat kentät, vaikka loppupuolella kangistutaan hivenen toistamaan samoja alueita, tosin niissä on aivan eri tunnelma ja vihollis asetelma kuin ensimmäisellä kerralla. Library myös jakaa mielipiteet mutta näin kasuaali läpivetona se ei tunnu ollenkaan pahalta ja loistavasti näyttää myös hyvin miksi uusi vihollinen on niin kova uhka.
Pelin gameplay on loistavasti tehty, pelaaminen on kirjaimellisesti niin hauskaa että sitä on lähes mahdoton lopettaa, loistavat kontrollit takaavat sen että pelaaja on aina tilanteen herra. Pelaajan myös annetaan kantaa paljon enemmän panoksia kuin myöhemmissä peleissä ja esim. haulikossa on valtava lipas verrattuna muihin peleihin, tämä taas johtaa siihen ettei jatkuvasti tarvitse olla vaihtamassa asetta joka on iso plussa.
Halo 1:ssä on hyytävä yllätys jota kovin moni tuskin osasi odottaa ja muuttaa koko pelin luonetta tämän jälkeen, loistava käännekohta ja tuo kaivattua muutosta rytmitykseen. Tämä on tarinankerronnalta pelin kohokohta ja edelleen vuosien jälkeen tehokas keino esitellä uusi vihollinen pelaajalle. Ajatelkaa jos tämä peli olisi tehty uusiksi samalla tavalla kuin Halo 2...kylmiä väreitä.
Grafiikat on myös pistetty uusiksi anniversary versiossa ja peli näyttää huomattavasti paremmalta kuin alkuperäinen, mutta sen mitä saadaan grafiikassa menetetään tunnelmassa ja itse suosin kyllä alkuperäistä ulkonäköä koska niin monet paikat on yli kirkkaita tai muuten vaan kentän ulkonäkö muutettu ihan erilaiseksi. Esim. toiseksi viimeisen kentän alussa ollaan pilkkopimeässä paikassa taistellen jatkuvasti vyöryvää vihollismassaa vastaan melkeen vain pelkästään fikkarin valo apuna, kun taas parannelluilla graffoilla koko kenttä on valaistu niin että kuvittelisi olevansa 80 luvun diskossa. Makuasioita nämä lopulta ovat kummasta pitää enemmän.
Pieni heikkous kenttien kierrätyksessä ja tönköt cutscenet ovat ainoita miinuksia, ensimmäinen Halo on silti edelleen ajaton klassikko jonka tasoisia FPS pelejä ei vaan nykyään enää tehdä, kiitos sen loistavan ja simppelin pelattavuuden ja loistavan kenttä designin
5/5
Halo 2
Hartaasti odotettu toinen osa tuli valtavan hypen saattelemana ja pystyi ne monen osalta myös lunastamaan.
Halo 2 on nopeampi, se on räjähtävämpi ja se nosti sarjan tarinankerronnan ihan uudelle tasolle. Ääninäyttely on paljon parempaa kuin ensimmäisessä osassa ja anniversary versiossa uudelleen tehdyt cutscenet on niin upeita että tuntuu kuin elokuvaa katsoisi, kun taas alkuperäiset versiot on kuin katsoisi 2000 luvun alun videopelin cutscenejä. Tässä voi myös vaihtaa vanhojen ja uusien cutscenejen välillä lennosta ja ero on valtava. Halo 2 tarina on alkuperäisenäkin parempi kuin ensimmäisessä osassa, mutta uudelleen tehdyt cutscenet tekee siitä paljon paremman, toki joku voi suosia alkuperäisiä ingame moottorilla tehtyjä versioita ja tämän ymmärrän kyllä. Pelin cliffhanger loppu varmasti aikonaan jakoi mielipiteet, mutta nykyään se vaan saa pelin tarinan tuntumaan täydelliseltä ja Halo 3 kimppuun haluaa hypätä samantein.
Gameplay puolella uutuutena on mahdollisuus käyttää 2 pientä asetta samaan aikaan, tämä oli ja on edelleen iso muutos pelissä ja antaa pelaajalle enemmän mahdollisuuksia lähestyä tilanteita.
Kontrollit on sulavemmat kuin ensimmäisessä osassaa, MC liikkuu nopeammin, ajoneuvot on ketterämpiä ja nopeampia ja tähtääminen on täydellistä.
Yksi iso uudistus on kaksi pelattavaa hahmoa joiden välillä vaihdellaan aina muutaman kentän jälkeen, eivät eroa pelattavuudeltaan muuten kuin että MC on fikkari ja toisella hahmolla näkymättömyys. Myöskin hahmojen eri tarinoiden seuraaminen on hyvin mielenkiintoista ja erinomaisesti toteutettu.
Halo 2 ei ole avoimia kenttiä kuten ensimmäisessä osassa oli, putkessa mennään kokoajan joskin välillä leveämässä putkessa. Halo 2 ei pärjää edeltäjälleen tällä osa-alueella, siinä on enemmän vaihtelua ja samoja kenttiä ei kierrätetä, mutta ongelma on jatkuvat puolustus tehtävät missä täytyy jollain alueella tappaa vihuja tarpeeksi että pääsee eteenpäin. Näitä tällaisia kohtauksia on vähintään yksi per kenttä ja joissain jopa 3-4 kappaletta, alkavat meinaan toistaa itseään hyvin nopeasti ja rikkovat pelin rytmityksen kun täytyy pysähdellä odottamaan. Loppupomo on myös surkea, yhdestä osumasta tappaa ja ei ole edes niin selvää ottaako pomo damagea, hypit vaan ympäriinsä ja yrität osua siihen ja jossain vaiheessa se kierii kuoleena maahan.
Tällä kertaa Remake ei jää pelkästään grafiikoiden tasolle, myös musiikit, aseiden, kulkuneuvojen ja ympäristöjen äänet on tehty uudelleen, äänimaailma on kokonaisuutena valtava parannus alkuperäiseen nähden. Tämä oli yksi osa-alue minkä Halo 1 Anniversary missasi kun tekivät vain grafiikat uusiksi, mutta kaikki vanhat äänet ja tönköt cutscenet oli siellä edelleen, Halo 2 voit valita pelaatko alkuperäisen version vai lähes kokonaan parannellun version. Ainut johon ei ole koskettu on ääninäyttely mutta se on niin hyvää ettei siihen tarvinnutkaan koskea, sekä kentät jotka nyt tietysti samat, pari uutta cutscenea taitaa olla remake grafiikoilla. Ainut miinus tulee siitä että joidenkin hahmojen ulkonäköä on muutettu liikaa kuten esim. Keys, mutta sitten Halo 3 taas palataan alkuperäiseen ulkonäköön ja tämä vähän haittaa pelien jatkumoa jos pelaa Anniversary grafiikoilla.
Kun on tutustunut Halo 2 historiaan ja tietää miten paljon pelistä karsittiin pois ja miten se kiirehdittiin koska se täytyi saada valmiiksi, on hivenen surullista ettei saatu sitä mestariteosta joka tämä olisi voinut olla. Silti se mitä saatiin on erinomainen jatko-osa joka tarjoaa loistavan tarinan, paljon uusi hahmoja, aseita ja mielenkiintoisia ympäristöjä. Eikä voi vähätellä miten loistava kahden eri hahmon tarina oli koska näet miten molemmat puolet toimii eri tilanteissa. Hämmentävän upeaa soundtrackia unohtamatta.
4.5/5
Halo 3
Halo 3 tuli kanssa aikoinan kovan hypen saattelemana ja olikin monilta osin aika unelmien täyttymys, mutta miten se kampanja.
Peli alkaa lähes suoraan siitä mihin edellinen osa loppui ja taistelu jatkuu.
Ainut isompi uusi asia mitä keksin on vempaimet joita voi kantaa mukana, kuten kannettavaa shieldiä ja flare joka häikäisee koko ruudun. Toinen pienempi uudistus support aseet, voit esim. poimia minigunin telakastaan ja kantaa sitä mukana ja hahmosi on todella hidas mutta tehokas, peli siirtyy tällöin kolmannen persoonan kameraan.
Kentät ovat suurimmaksi osaksi putkea mutta on siellä avoimempiakin ja ajoneuvo kentät on loistavia. Siellä on kuitenkin yksi mätä omena joukossa, koko Halo saagan yksi surkeimmista kentistä nimeltään Cortana, todella ärsyttäviä uusia vihollisia ja kenttä näyttää samalta alusta loppuun niin olet jatkuvasti hukassa mihin suuntaan pitää mennä.
Kahden hahmon kampanja on poistunut ja taas seurataan vain MC menoa.
Tarina kun polkaistaan kunnolla käyntiin niin siinä kyllä eeppisiä hetkiä riittää, sanoisin silti että Halo 1 ja 2 tasolle ei ihan päästä.
Peli ei gameplay puolella paljon uutta tarjoa, viilatumpaa Haloa. Tarina kun lähtee käyntiin se on erinomainen ja kenttäsuunnittelu on suurimmaksi osaksi hyvää tai loistavaa. Silti annan sille trilogian huonoimmat pisteet koska se ei tarjoa juuri mitään uutta ja tuntuu hyvin turvalliselta.
4/5
Alkuperäinen trilogia on edelleen yksi videopeli historian parhaista ja suosittelen sitä kaikille. Ensimmäisellä pelikerralla suosittelen myös välttämään anniversary versioita koska se pilaa pelien jatkumon kun hahmojen ja ympäristöjen ulkonäkö muuttuu liikaa pelistä toiseen. Mutta koska tiedän että haluat pelata Halo 1 ja 2 uudestaan myöhemmin niin silloin voi vertailla kumpi on parempi.
Halo 3 ODST
Skippasin tämän koska sillä ei ole niin valtavaa painoa sarjan kokonais tarinassa.
ODST on loistava lisäosa ja se on vähintään yhtä hyvä kuin Halo 3, siinä myös esitellään yksi hahmo joka tulee myöhemmin mukaan. ODST ei silti ole kovin tärkeä isossa kuvassa, suosittelen silti sen pelaamista ehdottomasti jos koko sarjan aikoo pelata.
Halo Reach
Bungien jäähyväiset tälle legendaariseelle sarjalle, Reach on loistava peli jonka tarina on yksi parhaista, se näyttää kuinka pako planeetalta tapahtui, viimeinen taisto on huikea kun spartan sotilaat yrittävät saada ihmiskunnan parhaan toivon pelastettua vääjämättömältä tuholta.
Kenttäsuunnittelu on suurimmaksi osaksi hyviä mutta ne lentely osuudet hiukan puudutti, vihollisia on todella vaikea erottaa siinä ekassa taistelussa ja se toinen kenttä on vain tylsä. Ei pelin kentät muutenkaan koskaan nouse Halo 1 tasolle mutta ei siellä surkeitakaan kenttiä ole mukana ja jokainen leveli tuntui tuoreelta ja erilaiselta.
Pelistä myös puuttuu se jokin, jokin mikä teki Halo 1-3 niin hauskan pelata, sellainen koukku ja melkeen mahdoton lopettaa pelaaminen.
Vaikka peli on ensimmäinen sarjassa tarinaltaan, en silti suosittele sen pelaamista kuin vasta Halo 3 ODST:n jälkeen, sen tarina toimii paremmin kokonaisuudesaan kun pelaajalla on tunneside sarjaan ja yhteen sen tärkeimmistä hahmoista, myöskin graafinen hyppy alaspäin voin tuntua oudolta jos Reachin pelaa ensimmäisenä pelinä. Toki se toimii myös avauspelinä mutta mielestäni siinä menettää tarinassa vähän.
Kaikenkaikkiaan kuitenkin hyvä päätös Bungien Halo saagalle. Ei kikkaile mitään erikoista ja tuntuu vähän liian turvalliselta mutta ei toimivaa kaavaa kannata lähteä muuttamaan liiaksi.
4/5
343 otti sarjan haltuunsa tästä lähtien ja ei ihan kauheasti ole mitään hyvää sanottavaa.
Halo 4
Peli alkaa ryminällä, Päällikkö on uinunut lähes 5 vuotta ja Covenant on käymässä päälle, mitä on tapahtunut näiden vuosien aikana.
Pelissä on todella mielenkiintoinen tarina, pidin siitä että se keskitty niin paljon MC ja Cortanan suhteeseen.
Tässä on myös paras aloitus mistään sarjan pelistä, upouudet upeat grafiikat, loistava ääni design ja loistava tunnelma aavemaisessa aluksessa, vaikka voisi sanoa että se on vain uusinta Halo 1 alusta, toisaalta voi ajatella että loistavaa nostalgiaa.
Pian tämän tunnelmallisen aloituksen jälkeen homma kuitenkin lässähtää todella pahasti käsiin, peli esittelee kokonaan uuden vihollisen ja en muista montaa kertaa elämäni aikana kun oikeasti olen vihannut taistella jotain vastaan FPS pelissä. Pahinta on se kun taistellaan Covenanttia vastaan ja sitten taas vaihdetaan näihin uusiin tulokkaisin niin alkaa sellainen uskomaton ahdistus ja tuska nousta pintaan, mietit vaan että miten sinulla hetki sitten oli hauskaa ja nyt toivot että voisit haudata pelin maan alle ja unohtaa sen sinne.
Toinen todella raivostuttava asia on se kuinka näissä 343 Haloissa pihdatan panoksia, jatkuvasti saa olla etsimässä uutta asetta jostain kun saat muutaman vihun tapettua yhdellä aseella ennenkuin panokset loppuu. Vaikka bungie laski panosmäärää ensimmäisestä osasta missä se on täydellinen, ei se koskaan mennyt siihen pisteeseen että tämä alkoi ärsyttämään vaikka en siitä pitänytkään.
Myöskin pelissä pitää tappaa ihan järjetön määrä vihollisia, monia huoneita joissa tuntuu että vihuja vaan riittää ja riittää. Ei auta että uudet aseet on kaikki ihan järjettömän rumia ja kopioita jo olemassa olevistaaseista, niitä on myös pakko käyttää ihan liikaa.
Sitä on oikeastaan todella hankala käsittää miten pelin taso voi vaihdella niin paljon ja kaikki vaan romahtaa aina kun näitä uusia vihuja vastaan joutuu taistelemaan. Parhaimmillaan peli on todella erinomainen, osan ajasta se kuitenkin on vain ahdistava ja turhauttava, mutta tämä sentään tuntuu Halolta ja pelaa kuin Halo, seuraava osa on missä raavitaan pohjamutia.
3/5
Halo 5
Suurimmakis osaksi surkea kenttä design, pelin meininki muistuttaa enemmän CoD peliä kuin Haloa, saman bossi taistelun kierrätys liian monta kertaa, kahden eri puolen kampanja tekee paluun mutta 90% pelistä pelataan tällä toisella puolella ja MC puoli jää pelillisellä puolella aika pieneen rooliin, toki pelin paras ja ainoa oikeasti hyvä kenttä "blue team" ja sen intro on loistava ja sai ihan kylmät väreet aikaan.
Tarinassa MC tiimi on enemmän mukana ja pelin tarina on ihan k joka vähän nostaa pisteitä, mutta ei yllä 4 tasolle tälläkään osa-alueella.
Grafiikat on upeat, sen 343 on todistanut että hienoja pelejä osaavat tehdä. Tosin jotta peli saatin pyörimään 60 FPS viime sukupolven koneilla siihen piti tehdä yksi radikaali muutos, kaikkien hahmojen animaatiot on 30 FPS, joka on aivan uskomattoman häiritsevän näköistä kun hahmojen liikkeistä puuttuu frameja ja ne vaan pätkii eteenpäin.
Tämä ei ole Halo vaan Call of Duty Halo skinillä, todella paha rimanalitus ja en tiedä mitä 343 oikein ajatteli.
Ihan ok tarina ja yksi hyvä kenttää, kaikki muu roskaa, enempää en halua ajatuksia tähän tuhlata, se on häpeäpilkku Halo saagassa.
2/5
Tulevaisuus
Halo Infinite
Lähes 15 vuotta saimme uuden pääsarjan Halo pelin aina 3 vuoden välein, ainut poikkeus oli Reach -> Halo 4 jossa oli vain 2 vuotta väliä mutta siinä välissä vaihtui kehittäjä. Vaikka 343 sitä 3 vuotte kehittikin, näkyi se meille vain 2 vuotena.
Sitten tuli hiljaisuus, hiljaisuus joka kesti 6 vuotta ja viimein olemme saamassa kauan kaivattua jatkoa sarjalle jota niin monet meistä rakastaa. Pystyykö 343 viimein nousemaan sille tasolle että saamme Halo pelin jonka ansaitsemme, pystyykö 343 nousemaan jopa sitä korkeammalla ja tuomaan pelin joka nousee jopa Halo 1-3 paremmaksi, tähän saamme vastauksen 8.12 kun odotus vihdoin päättyy...Toivon paljon että peli onnistuu ja on oikeasti loistava, mutta uskoa ei näillä 343 näytöillä ole juuri yhtään.
Nämä ovat mietteeni Halo saagasta herran vuonna 2021, ei se siitä ole paljon vuosien varrella muuttunut joka vain osoittaa kuinka hyviä Bungien Halo pelit ovat. Jokaisella varmasti erilainen näkemys ja lista, tämä on kuitenkin minun.
Suosittelen myös kovasti lukemaan vähintään Fall of Reach kirjan ennen pelien pelaamista jos haluaa syventyä siihen kuinka Master Chief sai alkunsa ja saada vähän pohjaa myöhempien pelien tapahtumille.
Pelasin kaikki pelit easy tasolla jotta on helpompi vaan kokea se tarina ja ei kestä pelien läpäisy ikuisuuksia, tarkoitus on kuitenkin palata vielä ennen Infinityn tuloa ainakin 1 ja 2 pariin ja pelata ne Heroicilla niin pitkälle kun taidot yltää.
Halo: Combat Evolved
Mistä kaikki alkoi, se legendaarinen numero yksi.
Halo ygösen kentät ovat loistavia kaikki, välillä hivenen turhan pitkään mennään copy paste huoneita mutta suurimmaksi osaksi täyttä timangia. Sanoisin että tässä on Halo sarjan parhaat kentät, vaikka loppupuolella kangistutaan hivenen toistamaan samoja alueita, tosin niissä on aivan eri tunnelma ja vihollis asetelma kuin ensimmäisellä kerralla. Library myös jakaa mielipiteet mutta näin kasuaali läpivetona se ei tunnu ollenkaan pahalta ja loistavasti näyttää myös hyvin miksi uusi vihollinen on niin kova uhka.
Pelin gameplay on loistavasti tehty, pelaaminen on kirjaimellisesti niin hauskaa että sitä on lähes mahdoton lopettaa, loistavat kontrollit takaavat sen että pelaaja on aina tilanteen herra. Pelaajan myös annetaan kantaa paljon enemmän panoksia kuin myöhemmissä peleissä ja esim. haulikossa on valtava lipas verrattuna muihin peleihin, tämä taas johtaa siihen ettei jatkuvasti tarvitse olla vaihtamassa asetta joka on iso plussa.
Halo 1:ssä on hyytävä yllätys jota kovin moni tuskin osasi odottaa ja muuttaa koko pelin luonetta tämän jälkeen, loistava käännekohta ja tuo kaivattua muutosta rytmitykseen. Tämä on tarinankerronnalta pelin kohokohta ja edelleen vuosien jälkeen tehokas keino esitellä uusi vihollinen pelaajalle. Ajatelkaa jos tämä peli olisi tehty uusiksi samalla tavalla kuin Halo 2...kylmiä väreitä.
Grafiikat on myös pistetty uusiksi anniversary versiossa ja peli näyttää huomattavasti paremmalta kuin alkuperäinen, mutta sen mitä saadaan grafiikassa menetetään tunnelmassa ja itse suosin kyllä alkuperäistä ulkonäköä koska niin monet paikat on yli kirkkaita tai muuten vaan kentän ulkonäkö muutettu ihan erilaiseksi. Esim. toiseksi viimeisen kentän alussa ollaan pilkkopimeässä paikassa taistellen jatkuvasti vyöryvää vihollismassaa vastaan melkeen vain pelkästään fikkarin valo apuna, kun taas parannelluilla graffoilla koko kenttä on valaistu niin että kuvittelisi olevansa 80 luvun diskossa. Makuasioita nämä lopulta ovat kummasta pitää enemmän.
Pieni heikkous kenttien kierrätyksessä ja tönköt cutscenet ovat ainoita miinuksia, ensimmäinen Halo on silti edelleen ajaton klassikko jonka tasoisia FPS pelejä ei vaan nykyään enää tehdä, kiitos sen loistavan ja simppelin pelattavuuden ja loistavan kenttä designin
5/5
Halo 2
Hartaasti odotettu toinen osa tuli valtavan hypen saattelemana ja pystyi ne monen osalta myös lunastamaan.
Halo 2 on nopeampi, se on räjähtävämpi ja se nosti sarjan tarinankerronnan ihan uudelle tasolle. Ääninäyttely on paljon parempaa kuin ensimmäisessä osassa ja anniversary versiossa uudelleen tehdyt cutscenet on niin upeita että tuntuu kuin elokuvaa katsoisi, kun taas alkuperäiset versiot on kuin katsoisi 2000 luvun alun videopelin cutscenejä. Tässä voi myös vaihtaa vanhojen ja uusien cutscenejen välillä lennosta ja ero on valtava. Halo 2 tarina on alkuperäisenäkin parempi kuin ensimmäisessä osassa, mutta uudelleen tehdyt cutscenet tekee siitä paljon paremman, toki joku voi suosia alkuperäisiä ingame moottorilla tehtyjä versioita ja tämän ymmärrän kyllä. Pelin cliffhanger loppu varmasti aikonaan jakoi mielipiteet, mutta nykyään se vaan saa pelin tarinan tuntumaan täydelliseltä ja Halo 3 kimppuun haluaa hypätä samantein.
Gameplay puolella uutuutena on mahdollisuus käyttää 2 pientä asetta samaan aikaan, tämä oli ja on edelleen iso muutos pelissä ja antaa pelaajalle enemmän mahdollisuuksia lähestyä tilanteita.
Kontrollit on sulavemmat kuin ensimmäisessä osassaa, MC liikkuu nopeammin, ajoneuvot on ketterämpiä ja nopeampia ja tähtääminen on täydellistä.
Yksi iso uudistus on kaksi pelattavaa hahmoa joiden välillä vaihdellaan aina muutaman kentän jälkeen, eivät eroa pelattavuudeltaan muuten kuin että MC on fikkari ja toisella hahmolla näkymättömyys. Myöskin hahmojen eri tarinoiden seuraaminen on hyvin mielenkiintoista ja erinomaisesti toteutettu.
Halo 2 ei ole avoimia kenttiä kuten ensimmäisessä osassa oli, putkessa mennään kokoajan joskin välillä leveämässä putkessa. Halo 2 ei pärjää edeltäjälleen tällä osa-alueella, siinä on enemmän vaihtelua ja samoja kenttiä ei kierrätetä, mutta ongelma on jatkuvat puolustus tehtävät missä täytyy jollain alueella tappaa vihuja tarpeeksi että pääsee eteenpäin. Näitä tällaisia kohtauksia on vähintään yksi per kenttä ja joissain jopa 3-4 kappaletta, alkavat meinaan toistaa itseään hyvin nopeasti ja rikkovat pelin rytmityksen kun täytyy pysähdellä odottamaan. Loppupomo on myös surkea, yhdestä osumasta tappaa ja ei ole edes niin selvää ottaako pomo damagea, hypit vaan ympäriinsä ja yrität osua siihen ja jossain vaiheessa se kierii kuoleena maahan.
Tällä kertaa Remake ei jää pelkästään grafiikoiden tasolle, myös musiikit, aseiden, kulkuneuvojen ja ympäristöjen äänet on tehty uudelleen, äänimaailma on kokonaisuutena valtava parannus alkuperäiseen nähden. Tämä oli yksi osa-alue minkä Halo 1 Anniversary missasi kun tekivät vain grafiikat uusiksi, mutta kaikki vanhat äänet ja tönköt cutscenet oli siellä edelleen, Halo 2 voit valita pelaatko alkuperäisen version vai lähes kokonaan parannellun version. Ainut johon ei ole koskettu on ääninäyttely mutta se on niin hyvää ettei siihen tarvinnutkaan koskea, sekä kentät jotka nyt tietysti samat, pari uutta cutscenea taitaa olla remake grafiikoilla. Ainut miinus tulee siitä että joidenkin hahmojen ulkonäköä on muutettu liikaa kuten esim. Keys, mutta sitten Halo 3 taas palataan alkuperäiseen ulkonäköön ja tämä vähän haittaa pelien jatkumoa jos pelaa Anniversary grafiikoilla.
Kun on tutustunut Halo 2 historiaan ja tietää miten paljon pelistä karsittiin pois ja miten se kiirehdittiin koska se täytyi saada valmiiksi, on hivenen surullista ettei saatu sitä mestariteosta joka tämä olisi voinut olla. Silti se mitä saatiin on erinomainen jatko-osa joka tarjoaa loistavan tarinan, paljon uusi hahmoja, aseita ja mielenkiintoisia ympäristöjä. Eikä voi vähätellä miten loistava kahden eri hahmon tarina oli koska näet miten molemmat puolet toimii eri tilanteissa. Hämmentävän upeaa soundtrackia unohtamatta.
4.5/5
Halo 3
Halo 3 tuli kanssa aikoinan kovan hypen saattelemana ja olikin monilta osin aika unelmien täyttymys, mutta miten se kampanja.
Peli alkaa lähes suoraan siitä mihin edellinen osa loppui ja taistelu jatkuu.
Ainut isompi uusi asia mitä keksin on vempaimet joita voi kantaa mukana, kuten kannettavaa shieldiä ja flare joka häikäisee koko ruudun. Toinen pienempi uudistus support aseet, voit esim. poimia minigunin telakastaan ja kantaa sitä mukana ja hahmosi on todella hidas mutta tehokas, peli siirtyy tällöin kolmannen persoonan kameraan.
Kentät ovat suurimmaksi osaksi putkea mutta on siellä avoimempiakin ja ajoneuvo kentät on loistavia. Siellä on kuitenkin yksi mätä omena joukossa, koko Halo saagan yksi surkeimmista kentistä nimeltään Cortana, todella ärsyttäviä uusia vihollisia ja kenttä näyttää samalta alusta loppuun niin olet jatkuvasti hukassa mihin suuntaan pitää mennä.
Kahden hahmon kampanja on poistunut ja taas seurataan vain MC menoa.
Tarina kun polkaistaan kunnolla käyntiin niin siinä kyllä eeppisiä hetkiä riittää, sanoisin silti että Halo 1 ja 2 tasolle ei ihan päästä.
Peli ei gameplay puolella paljon uutta tarjoa, viilatumpaa Haloa. Tarina kun lähtee käyntiin se on erinomainen ja kenttäsuunnittelu on suurimmaksi osaksi hyvää tai loistavaa. Silti annan sille trilogian huonoimmat pisteet koska se ei tarjoa juuri mitään uutta ja tuntuu hyvin turvalliselta.
4/5
Alkuperäinen trilogia on edelleen yksi videopeli historian parhaista ja suosittelen sitä kaikille. Ensimmäisellä pelikerralla suosittelen myös välttämään anniversary versioita koska se pilaa pelien jatkumon kun hahmojen ja ympäristöjen ulkonäkö muuttuu liikaa pelistä toiseen. Mutta koska tiedän että haluat pelata Halo 1 ja 2 uudestaan myöhemmin niin silloin voi vertailla kumpi on parempi.
Halo 3 ODST
Skippasin tämän koska sillä ei ole niin valtavaa painoa sarjan kokonais tarinassa.
ODST on loistava lisäosa ja se on vähintään yhtä hyvä kuin Halo 3, siinä myös esitellään yksi hahmo joka tulee myöhemmin mukaan. ODST ei silti ole kovin tärkeä isossa kuvassa, suosittelen silti sen pelaamista ehdottomasti jos koko sarjan aikoo pelata.
Halo Reach
Bungien jäähyväiset tälle legendaariseelle sarjalle, Reach on loistava peli jonka tarina on yksi parhaista, se näyttää kuinka pako planeetalta tapahtui, viimeinen taisto on huikea kun spartan sotilaat yrittävät saada ihmiskunnan parhaan toivon pelastettua vääjämättömältä tuholta.
Kenttäsuunnittelu on suurimmaksi osaksi hyviä mutta ne lentely osuudet hiukan puudutti, vihollisia on todella vaikea erottaa siinä ekassa taistelussa ja se toinen kenttä on vain tylsä. Ei pelin kentät muutenkaan koskaan nouse Halo 1 tasolle mutta ei siellä surkeitakaan kenttiä ole mukana ja jokainen leveli tuntui tuoreelta ja erilaiselta.
Pelistä myös puuttuu se jokin, jokin mikä teki Halo 1-3 niin hauskan pelata, sellainen koukku ja melkeen mahdoton lopettaa pelaaminen.
Vaikka peli on ensimmäinen sarjassa tarinaltaan, en silti suosittele sen pelaamista kuin vasta Halo 3 ODST:n jälkeen, sen tarina toimii paremmin kokonaisuudesaan kun pelaajalla on tunneside sarjaan ja yhteen sen tärkeimmistä hahmoista, myöskin graafinen hyppy alaspäin voin tuntua oudolta jos Reachin pelaa ensimmäisenä pelinä. Toki se toimii myös avauspelinä mutta mielestäni siinä menettää tarinassa vähän.
Kaikenkaikkiaan kuitenkin hyvä päätös Bungien Halo saagalle. Ei kikkaile mitään erikoista ja tuntuu vähän liian turvalliselta mutta ei toimivaa kaavaa kannata lähteä muuttamaan liiaksi.
4/5
343 otti sarjan haltuunsa tästä lähtien ja ei ihan kauheasti ole mitään hyvää sanottavaa.
Halo 4
Peli alkaa ryminällä, Päällikkö on uinunut lähes 5 vuotta ja Covenant on käymässä päälle, mitä on tapahtunut näiden vuosien aikana.
Pelissä on todella mielenkiintoinen tarina, pidin siitä että se keskitty niin paljon MC ja Cortanan suhteeseen.
Tässä on myös paras aloitus mistään sarjan pelistä, upouudet upeat grafiikat, loistava ääni design ja loistava tunnelma aavemaisessa aluksessa, vaikka voisi sanoa että se on vain uusinta Halo 1 alusta, toisaalta voi ajatella että loistavaa nostalgiaa.
Pian tämän tunnelmallisen aloituksen jälkeen homma kuitenkin lässähtää todella pahasti käsiin, peli esittelee kokonaan uuden vihollisen ja en muista montaa kertaa elämäni aikana kun oikeasti olen vihannut taistella jotain vastaan FPS pelissä. Pahinta on se kun taistellaan Covenanttia vastaan ja sitten taas vaihdetaan näihin uusiin tulokkaisin niin alkaa sellainen uskomaton ahdistus ja tuska nousta pintaan, mietit vaan että miten sinulla hetki sitten oli hauskaa ja nyt toivot että voisit haudata pelin maan alle ja unohtaa sen sinne.
Toinen todella raivostuttava asia on se kuinka näissä 343 Haloissa pihdatan panoksia, jatkuvasti saa olla etsimässä uutta asetta jostain kun saat muutaman vihun tapettua yhdellä aseella ennenkuin panokset loppuu. Vaikka bungie laski panosmäärää ensimmäisestä osasta missä se on täydellinen, ei se koskaan mennyt siihen pisteeseen että tämä alkoi ärsyttämään vaikka en siitä pitänytkään.
Myöskin pelissä pitää tappaa ihan järjetön määrä vihollisia, monia huoneita joissa tuntuu että vihuja vaan riittää ja riittää. Ei auta että uudet aseet on kaikki ihan järjettömän rumia ja kopioita jo olemassa olevistaaseista, niitä on myös pakko käyttää ihan liikaa.
Sitä on oikeastaan todella hankala käsittää miten pelin taso voi vaihdella niin paljon ja kaikki vaan romahtaa aina kun näitä uusia vihuja vastaan joutuu taistelemaan. Parhaimmillaan peli on todella erinomainen, osan ajasta se kuitenkin on vain ahdistava ja turhauttava, mutta tämä sentään tuntuu Halolta ja pelaa kuin Halo, seuraava osa on missä raavitaan pohjamutia.
3/5
Halo 5
Suurimmakis osaksi surkea kenttä design, pelin meininki muistuttaa enemmän CoD peliä kuin Haloa, saman bossi taistelun kierrätys liian monta kertaa, kahden eri puolen kampanja tekee paluun mutta 90% pelistä pelataan tällä toisella puolella ja MC puoli jää pelillisellä puolella aika pieneen rooliin, toki pelin paras ja ainoa oikeasti hyvä kenttä "blue team" ja sen intro on loistava ja sai ihan kylmät väreet aikaan.
Tarinassa MC tiimi on enemmän mukana ja pelin tarina on ihan k joka vähän nostaa pisteitä, mutta ei yllä 4 tasolle tälläkään osa-alueella.
Grafiikat on upeat, sen 343 on todistanut että hienoja pelejä osaavat tehdä. Tosin jotta peli saatin pyörimään 60 FPS viime sukupolven koneilla siihen piti tehdä yksi radikaali muutos, kaikkien hahmojen animaatiot on 30 FPS, joka on aivan uskomattoman häiritsevän näköistä kun hahmojen liikkeistä puuttuu frameja ja ne vaan pätkii eteenpäin.
Tämä ei ole Halo vaan Call of Duty Halo skinillä, todella paha rimanalitus ja en tiedä mitä 343 oikein ajatteli.
Ihan ok tarina ja yksi hyvä kenttää, kaikki muu roskaa, enempää en halua ajatuksia tähän tuhlata, se on häpeäpilkku Halo saagassa.
2/5
Tulevaisuus
Halo Infinite
Lähes 15 vuotta saimme uuden pääsarjan Halo pelin aina 3 vuoden välein, ainut poikkeus oli Reach -> Halo 4 jossa oli vain 2 vuotta väliä mutta siinä välissä vaihtui kehittäjä. Vaikka 343 sitä 3 vuotte kehittikin, näkyi se meille vain 2 vuotena.
Sitten tuli hiljaisuus, hiljaisuus joka kesti 6 vuotta ja viimein olemme saamassa kauan kaivattua jatkoa sarjalle jota niin monet meistä rakastaa. Pystyykö 343 viimein nousemaan sille tasolle että saamme Halo pelin jonka ansaitsemme, pystyykö 343 nousemaan jopa sitä korkeammalla ja tuomaan pelin joka nousee jopa Halo 1-3 paremmaksi, tähän saamme vastauksen 8.12 kun odotus vihdoin päättyy...Toivon paljon että peli onnistuu ja on oikeasti loistava, mutta uskoa ei näillä 343 näytöillä ole juuri yhtään.
Nämä ovat mietteeni Halo saagasta herran vuonna 2021, ei se siitä ole paljon vuosien varrella muuttunut joka vain osoittaa kuinka hyviä Bungien Halo pelit ovat. Jokaisella varmasti erilainen näkemys ja lista, tämä on kuitenkin minun.
Ode_
Well-Known Member
Hyvä teksti ja arvosanatkin menee melkein yksiin omieni kanssa.
Laittaisin H2: 5/5, H3: 4,5/5 ja muuten aikalailla samat.
Tavoitteena olisi vetää Halo 5 uudelleen läpi ennen Infiniteä, mutta tökkii pahasti. Oon sen vain kerran pelannut silloin julkkarissa (co-opina), enkä tykännyt. Halo Wars 2 olisi myös tarkoitus pelata, koska Banished esitellään siinä.
Dragonfly
KonsoliFIN Alumni
Hyvää tekstiä.
Yhdyn mietteisiin monilta osin, joskin kuten itsekin sanoit ettet arvottanut tässä moninpeliä ollenkaan. Minulle se on ollut vähintäänkin yhtä isossa arvossa jokaisessa Halo-pelissä kuin kampanja. Ja kyllä, mielestäni se myös nostaa pelien kokonaisarvosanaa. Moninpeli on iso osa Haloa. Ensimmäinen Halo käytännössä aloitti FPS nettikarkelot konsoleilla ja aina uusi osa on pystynyt vetämään pelaajia puoleensa.
Eniten on aikojen saatossa tullut pelattua Halo 3:n ja Halo Reachin nettiräiskeitä. Mutta myös nelonen ja jopa parjattu vitonen veti ruudun ääreen. Moninpeli Halossa on tarkoittanut sitä, että peli on pitkäikäinen. Ei kertaluontoinen yksinpelin läpijuoksu. Kampanja on monesti pelattu ensin yksin fiilistellen ja tarinaan keskittyen, sitten kaverin kanssa cooppina ja sitten vielä hyvässä partyssa kilpailullista moninpeliä. Tämä koko paketti on videopeli nimeltään Halo.
Halo Infiniten kohdalla vähän kieltämättä huolettaa, että koko paketti ei näytä olevan vielä täysin kunnossa. Eikä ole sitä edes julkaisussa.