Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

Henkilökohtaiset avautumiset (jotka eivät kuulu ketjuihin joissa ne on esitetty)

Eihän tällä forkalla olisi mitään juttua tänään jos me ei vähän kähistäis.
Jos ei ole asiallista asiaa, ei tänne tarvitse kirjoittaa mitä tahansa vain saadakseen muka vähän eloa foorumille. Siinä tekee vain itselleen hallaa ja edesauttaa tämän moderaattorin muutenkin kaljuuntuvan kuontalon harvenemista.
 
^jepa, tykkää provota, ja mä menin tuohon nousuissani. Pahoittelut siitä vaikken olekaan pahoillani että toi meloni saa vastapalloa idiotismilleen ja ennenkaikkea tuolle negatiiviselle paskalle mitä jaksaa näemmä työntää loputtomiin tuonne foorumille
 
Jos ei ole asiallista asiaa, ei tänne tarvitse kirjoittaa mitä tahansa vain saadakseen muka vähän eloa foorumille. Siinä tekee vain itselleen hallaa ja edesauttaa tämän moderaattorin muutenkin kaljuuntuvan kuontalon harvenemista.
No en mä nyt halua sulle yhtään enempää..ei ku siis vähempää hiuksia, joten Kurpitza hiljenee.
 
Pelialalla tapahtuu tällä hetkellä sellaista murrosta, jossa näen omalta osaltani tärkeämmäksi vastustaa tiettyjä asioita kuin erityisesti fanittaa. Tässä asiassa se murros kohdistuu yhteen valmistajaan. Toki väkisinkin se toiminnan puolesta menee fanittamiseksi, jos kaksi valmistajaa ovat ainoat tulpat sen kolmannen tiellä.
Tämä selvä. En vaan ymmärrä mitä pahaa just Mikkis on (sulle) tehny. Samanlaisia rahanahneita yrityksiä ne muutkin ovat. Sonyhan se on etunenässä ollut pelien hintoja nostamassa. Mikkiksen yritysostokset vaan tasoittaa kilpailua, pistää Sonyn suuntaan painetta ja gamepass on hyvin kuluttajaystävällinen palvelu. En vain näe tuossa boikotoimisessa mitään järkeä. Siinähän ite pelaajana vaan häviää kun jää jokin mahtava peli pelaamatta, YouTubehan se kertoo kaiken. Ehkä se vaan on niin tärkeää ostaa niitä kaheksankympin geneerisiä putkijuoksuja, missä oikein tarinaa hierotaan naamaan.
 
Ehkä se vaan on niin tärkeää ostaa niitä kaheksankympin geneerisiä putkijuoksuja, missä oikein tarinaa hierotaan naamaan.
Itse koen enemmänkin rikkautena sellaiset pelit, joiden tarina jää pitkäksi aikaa jälkeenpäinkin mielen perukoille pyörimään ja herättämään ajatuksia. Sonyn suunnalta näitä on viime vuosina tullut useita. Jotenkin tuo 'geneeriseksi putkijouksuksi' haukkuminen ei kyllä niiden pelien kohdalla osu kohdalleen. Sitä huomasi aikanaan miettivänsä vielä viikkoja, jopa kuukausia, läpäisyn jälkeen The Last Of Us-sarjan pelien tarinoita ja pohtivansa 'elämän suuria kysymyksiä' niiden pohjalta. Aika kaukana ovat geneerisistä putkijuoksuista nuo. Samaan kategoriaan voidaan laittaa uudet God Of War-pelit myös, joiden pohjalta heräsi ja jäi ajatuksia mieleen pitkäksi aikaa. Horizon-sarja ja Ghost Of Tsushima ovat myös aika hemmetin kaukana geneerisistä tuotoksista. Spiderman taas on parasta supersankaripelaamista markkinoilla pitkään aikaan ja niin edelleen. Joo kolmannesta persoonasta nuo pelataan, mutta siihen se samankaltaisuus sitten jääkin.

'Tarinan hierominen naamaan' on sinänsä siis ihan hyvä asia. Herättää pelaajissa ajatuksia ja tunteita pelaamisen aikana ja välillä vielä sen jälkeenkin. Sellaiset pelit ovat hienoja kokemuksia, kun on aikaa uppoutua niihin. Viihdyn itse tuollaisten kanssa paljon paremmin kuin 'geneeristen räiskintöjen' kanssa, jollaisia vaikkapa Xboxin puolelta löytyy paljon. Hienoon tarinaan ja maailmaan on mielenkiintoisempi uppoutua ja kuluttaa aikaa kuin johonkin aivot narikkaan räiskintään.
 
Mä en oikein ymmärrä tuota väitettä että Sonyn pelit ovat "geneerisiä putkijuoksuja jossa tarinaa hierotaan naamaan". Tai että ne olisivat enemmän "elokuvamaisia" kuin muiden alustojen pelit. Ihan samanlaisia ne ovat kuin muutkin. Jos siis puhutaan näistä AAA-peleistä.
En ole kuullut että kukaan olisi valitellut Resident Evil-pelien putkimaisuutta ja tarinankerrontaa. Tai Kojiman puolen tunnin välivideoita. Tai entäpä Alan Wake? Eikö ollenkaan elokuvamainen putkijuoksu?
Kaikki isot pelit tehdään samasta muotista alustasta riippumatta. Harvemmin sieltä mitään uusia innovaatioita tulee.
 
Kahdeksankympin pelejä (normaaliversioita) en ole ostanut. En maksanut sitä rahaa edes uudesta God of Warista, vaikka sen poikkeuksellisesti heti julkaisussa ostin. Se oli mielestäni aika kaukana geneerisestä tai putkijuoksusta, joskin hyvä juoni siinä oli. En sitten tiedä, että hierottiinko sitä naamaan.
Sama homma ja samaa mieltä. Last of Us ja GoW ovatkin poikkeuksia. :)
Mä en oikein ymmärrä tuota väitettä että Sonyn pelit ovat "geneerisiä putkijuoksuja jossa tarinaa hierotaan naamaan".
En ihan vakavissani ollutkaan. :)

Toivotan kaikille hyvää itsenäisyyspäivää!
 
Mä en oikein ymmärrä tuota väitettä että Sonyn pelit ovat "geneerisiä putkijuoksuja jossa tarinaa hierotaan naamaan". Tai että ne olisivat enemmän "elokuvamaisia" kuin muiden alustojen pelit. Ihan samanlaisia ne ovat kuin muutkin. Jos siis puhutaan näistä AAA-peleistä.
En ole kuullut että kukaan olisi valitellut Resident Evil-pelien putkimaisuutta ja tarinankerrontaa. Tai Kojiman puolen tunnin välivideoita. Tai entäpä Alan Wake? Eikö ollenkaan elokuvamainen putkijuoksu?
Kaikki isot pelit tehdään samasta muotista alustasta riippumatta. Harvemmin sieltä mitään uusia innovaatioita tulee.
Täysin samaa mieltä. En itsekään ole ikinä oikein ymmärtänyt tuota väittämää mutta en jaksa siitä mainita koska se on loputon suo :D
 
Siirsin viestisi oikeaan paikkaan ja vastaan myös täällä. Lihavoin viestistäni kohdan, joka on vastauksesi perusteella ilmeisesti näkymätön.
Ei suinkaan näkymätön mutta tämä jälkimmäinen osa aika vahvasti nollaa tuon positiivisen: Silti jossain takaraivossa jäytää epäilys siitä, että traileriin on aika paljon käytetty värikynää. Siis tähän malliin
 
No eikö tuolla logiikalla kyseessä ole sitten ennemmin neutraali kirjoitus? Vai oliko tuo ensimmäinen virke 47 % positiivista ja jälkimmäinen 53 % negatiivista koko viestin sisällöstä? Varmaan parempi jättää tuollaiset pahimman mukaan tehdyt tulkinnat huomiotta jatkossa.
Sovitaan niin :)
 
No sitte meillä on vaan eri käsitys tuosta hymiöstä. Minulle se on juurikin sellainen ivallinen ja lällättelevä. :)
Joskus muinoin irc:ssä tuli hymiöitä käytettyä lähes välimerkin omaisesti. Jossain vaiheessa päätin että se loppuu. En ole hymiöitä sen jälkeen käyttänyt kuin hyvin harvoin, perushymiötä. Muut ovat turhia, emojit ovat enemmän kuin turhia.
 
En tiedä onko tämä paras paikka tälle mutta "pelatut pelit"-, "TotK"- tai "Jedi Survivor"-aiheet eivät tuntuneet ainakaan paremmilta.

Moni on Tears of the Kingdomin jälkeen sanonut ettei mikään peli enää tunnu miltään, niin voin ainakin omalta kohdalta sanoa että mitä vielä. Ghostrunnerit ja Jedi Survivor maistuneet oikein hyvin. Ei sellaista messiaspeliä edes ole että se voisi kaikki muut kokemukset minulta mitätöidä. Esimerkiksi Cyberpunk 2077 oli parhaita kokemuksia pelirintamalla koskaan mutta jatkoin ihan hyvillä mielin toisiin peleihin, joista sain myös hienoja kokemuksia.

Ainahan peleissä kuitenkin on jotain sellaista mitä ei paraskaan peli yksin voi tarjota. En edes open worldeissä keksi syytä miksen voisi esim. Zeldan jälkeen nauttia "peruskamasta" kuten AC: Valhalla, jos vain haluan juuri sellaista peliä pelata. Tietenkin jos se messiaspeli X on se mitä haluaa ja janoaa lisää niin mikäs siinä, juuri sitä kokemusta ja soppaa ei ehkä muualta saa, mutta eihän tosiaan mikään peli niin samanlainen ole etteikö jo erilainen kokemus riittäisi syyksi nauttia myös muista peleistä. Eri asia sitten täysin että nauttiiko, sillä ei tuo esimerkin Valhalla nyt ainakaan ole itseäni innostanut, olkoonkin että ei sen innostamattomuuden syy silti ole muut pelit vaan Valhalla ihan itse.
Tällaisia ajatuksia siis nousi kun kirjoittelin tuonne Jedi Survivorin aiheeseen siitä pelistä jotain mietteitä. Sehän on siis ihan loistava peli, joka yllättäen imaisi mukaansa niin paljon kovemmin mitä odotinkaan. Ja vielä tosiaan sen Tears of the Kingdomin jälkeen.

Omalla kohdalla on ehkä jopa toisinpäin nyt. Tearsiin palaaminen tuntuu osittain tympeältä kun latausajat on hitaampia, peli teknisesti huonompi (30 fps ja Switchin grafiikat) ja esimerkiksi nyt koluamani alamaailma on niin paljon tylsempi tutkia kuin Star Wars -kuvasto Jedi Survivorin puoliavoin maailma scifi-meininkeineen.

Joo, vertailen tosi erilaisia asioita mutta tässä nyt viittasin siihen mitä luin jo pitemmän aikaa sitten Zelda-keskustelusta. Totta kai se on subjektiivista että mikä tuntuu miltäkin jne. mutta ainakin voin sanoa että koen olevani onnekkaassa asemassa että ei onnistu mikään peli pilaamaan muiden pelein tuomia kokemuksia. Paitsi tietenkin sen osalta että kun jossain saa vaikka valomiekkailla tai toisaalla rakennella omia ajoneuvoja, niin harmittaa että ei voi tehdä vain kaikkea yhtä aikaa - tai jotain. Mutta siinä voi tehdä sitä mitä itse nyt teen: pääasiassa valomiekkailen mutta välillä pistäydyn Zeldan maailmaan viimeisiä kartan notkoja aukomaan.
 
Pelien ostokäyttäytymisestä ja sillä viestimisestä.

Nykyään tuntuu että pitää joka toisesta peleihin liittyvästä asiasta äänestää lompakolla - kun muuta ei voi - ja ei enää itsekään muista mikä oli minkäkin pelin kohdalla se päällimmäinen syy äänestyskäytökseen.

Oliko se fyysisen julkaisun puuttuminen? Vai kenties buginen julkaisu? Sisällön puuttuminen levyltä? Kallis hinta tai hintojen nostaminen? Väärä alusta? Väärä tekijä tai tekijän toimet?

Vai ostiko pelin nimenomaan koska se julkaistiin fyysisenä? Tai koska peli oli niin toimiva kokonaisuus että piti tukea juuri sitä?

Yritä siinä sitten antaa oikeaa viestiä, kun ainoa keino antaa se, on ostaa tai olla ostamatta. Miten sillä yhdellä ja ainoalla(?) keinolla voisi mitenkään kertoa että juuri tämä asia X on nyt se syy, miksi julkaisija joko saa tai ei saa kuluttajan rahoja?

Samoin tuntuu että julkaisijan ja kehittäjän puolella ei katsota mitään muuta kuin että kannattaako peli. Mikä on tietysti loogista. Mutta tuntuu ettei ajatella yhtään että miksi joku menestyy tai myy ja joku toinen ei. Ja vähän epäilen että on myös vaaraa että tehdään vääriä johtopäätöksiä. Esimerkiksi pelin fyysinen versio ei myy, joten ajatellaan että ihmiset haluaa ostaa pelit diginä. Syyksi ei välttämättä edes harkita sitä että pelin fyysinen versio on vain tyhjä levy, jonka sisältö ladataan netistä.

Niin. Ei minulla tähän oikeastaan ole muuta sanottavaa kuin tämä avautuminen asian turhauttavuudesta. Miten siinä voi olla vastuullinen(?) kuluttaja kun tarkoittamiensa signaalien läpimeneminen on arpapeliä. En siis ihmettele että niin monelle on ihan sama jos joku "pikku asia", kuten fyysisen julkaisu, on mitä sattuu tai puuttuu kokonaan. Tai että pelit on julkaisussa ja täyteen hintaan ostettuna bugifestiä ja alennuskorista ostajat saa pelin toimivana ja parhaana versiona. Se on vain normimeininkiä eikä mihinkään voi oikeasti vaikuttaa. Ainakaan jos ei edes yritä.
 
Viimeksi muokattu:
Minulla ainoa boikotin syy taitaa olla se, että pelin tuloilla voidaan rahoittaa hyökkäyssotaa. Siksi venäläisten ja heidän kanssaan läheisesti toimivien studioiden pelit jäävät ostamatta. Joskushan studio on käytännössä venäläinen vaikka virallisesti sijaitsee toisessa maassa. Tietääkseni joillakin isoillakin julkaisijoilla on edelleen toimintaa Venäjällä.
 
Pelien ostokäyttäytymisestä ja sillä viestimisestä.

Nykyään tuntuu että pitää joka toisesta peleihin liittyvästä asiasta äänestää lompakolla - kun muuta ei voi - ja ei enää itsekään muista mikä oli minkäkin pelin kohdalla se päällimmäinen syy äänestyskäytökseen.

Oliko se fyysisen julkaisun puuttuminen? Vai kenties buginen julkaisu? Sisällön puuttuminen levyltä? Kallis hinta tai hintojen nostaminen? Väärä alusta? Väärä tekijä tai tekijän toimet?

Vai ostiko pelin nimenomaan koska se julkaistiin fyysisenä? Tai koska peli oli niin toimiva kokonaisuus että piti tukea juuri sitä?

Yritä siinä sitten antaa oikeaa viestiä, kun ainoa keino antaa se, on ostaa tai olla ostamatta. Miten sillä yhdellä ja ainoalla(?) keinolla voisi mitenkään kertoa että juuri tämä asia X on nyt se syy, miksi julkaisija joko saa tai ei saa kuluttajan rahoja?

Samoin tuntuu että julkaisijan ja kehittäjän puolella ei katsota mitään muuta kuin että kannattaako peli. Mikä on tietysti loogista. Mutta tuntuu ettei ajatella yhtään että miksi joku menestyy tai myy ja joku toinen ei. Ja vähän epäilen että on myös vaaraa että tehdään vääriä johtopäätöksiä. Esimerkiksi pelin fyysinen versio ei myy, joten ajatellaan että ihmiset haluaa ostaa pelit diginä. Syyksi ei välttämättä edes harkita sitä että pelin fyysinen versio on vain tyhjä levy, jonka sisältö ladataan netistä.

Niin. Ei minulla tähän oikeastaan ole muuta sanottavaa kuin tämä avautuminen asian turhauttavuudesta. Miten siinä voi olla vastuullinen(?) kuluttaja kun tarkoittamiensa signaalien läpimeneminen on arpapeliä. En siis ihmettele että niin monelle on ihan sama jos joku "pikku asia", kuten fyysisen julkaisu, on mitä sattuu tai puuttuu kokonaan. Tai että pelit on julkaisussa ja täyteen hintaan ostettuna bugifestiä ja alennuskorista ostajat saa pelin toimivana ja parhaana versiona. Se on vain normimeininkiä eikä mihinkään voi oikeasti vaikuttaa. Ainakaan jos ei edes yritä.
Me nähdään tällä foorumilla tosi vääristynyt näkymä isosta kuvasta tämän suhteen. Näkeehän sen jo niistä kaikista mahdollisista tilastoista, joita tännekin postataan kuinka digi on luokkaa 80%, kun taas tällä foorumilla se on varmaan lähempänä 50% :)

Täällä kun sanoo äänestävänsä lompakollaan pelkkää digijulkaisua saa paljonkin yhteneviä mielipiteitä, mutta edelleen se on aika pienen piirin neppailua. Siksi lompakolla äänestäminen voi tuntua turhauttavalta - ja tuntuukin. Isossa kuvassa digi jyrää ja siinä on meidän kaltaiset fyysisen suosijat ja yksityiset kivijalkakaupat helisemässä.
 
Kyllähän globaalissa taloudessa yksityishenkilön lompakolla äänestäminen on pääosin turhauttavaa, jos odottaa vaikutuksia. Sama kuin yrittäisi saastuttaa valtameren pissimällä rannalta. Toki valinnoille on muitakin syitä ja tavoitteita. Jotkut hakevat ylevää uhrautujan asemaa toitottamalla valintojaan, toisille taas boikotointi on tapa vastustaa jotain ilmiötä vaikka periaatesyistä johtuen. Itse näen, että kulutuskäyttäytymiselläni on vaikutusta lähinnä minulle itselleni ja se riittää. En halua tuntea itseäni paskiaiseksi tukemalla jotain vastenmielistä tahoa. Tällainen ajattelu on moraalista subjektivismia, joka on kokemuksieni mukaan aika tyydyttävä tapa lähestyä elämän valintoja ja oikeudenmukaisuutta. Sen mukaan jokainen on itse vastuussa tekemisistään. Kaikki sellaiset moraaliset näkemykset, jotka laajenevat tästä ovat luonteeltaan eri tavoilla muita syyllistäviä, mikä ei sinänsä ole paha asia. On ihan hyväksyttävää syyllistää esimerkiksi murhaajia ja pahantekijöitä. Moraalilla on rooli kuitenkin elämänvalintojen säätelijänä lainsäädännöstä riippumatta ja sellaisessa käytössä on parasta mielestäni kunnioittaa muiden vapautta toki tietyissä rajoissa (esim. kannibalismi tai ihmisuhrit eivät ole vapauden piirissä) ja keskittyä siihen, että voi katsoa itseään peiliin tekemiensä valintojen jälkeenkin. Tällaiseen moraalikäsitykseen boikotointi soveltuu eikä tule ristiriitaa sen tehottomuuden vuoksi, koska tekojen vaikuttavuus ei ole varsinainen kriteeri niiden hyväksyttävyydelle.
 
@shamaniac: Vastaan tänne.

Eikö tästä nyt muka saa sanoa - miksei? - mutta on minullakin kaksi lasta ja menty sillä ettei ruutuja tarvitse joka paikassa.
Koska lasten mobiililaitteiden käyttö, ruutuaikarajoitukset ja sen semmoiset asiat eivät tuohon ketjuun kuulu, enkä muutenkaan jaksa niistä väitellä.
 
Ylös Bottom