Henkilökohtaiset avautumiset (jotka eivät kuulu ketjuihin joissa ne on esitetty)

[kriswel]

Eiköhän ylipäätänsä aina normista poikkeaminen aiheuta ihmetystä. Itse näin kolmikymppisenä lapsettomana ja naimattomana naisena tunnun jo näiden kahden asian vuoksi poikkeavan normista niin pahasti, että kaikki ei oikein edes tiedä, miten tällaiseen pitäisi suhtautua. Onneksi kohta alkaa ikää toivottavasti olla sen verran, että utelut lapsista alkanee loppua luonnostaan.

Sekin tuntuu olevan isolle osalle ihmisistä jotenkin todella outo asia, että nainen on kiinnostunut videopeleistä. Ja ensioletus on aina, että jotain Simsejä ja Animal Crossingejahan nainen tietysti vain pelaa, jos ylipäätänsä pelaa. Tavallaan nautinkin siitä, että saan osoittaa tämän ennakkokäsityksen aina vääräksi kertoen vähän tarkemmin omasta peliharrastuksesta.

Onneksi naisten ei oleteta olevan kiinnostunut autoista tai urheilusta, koska kumpikaan ei voisi kiinnostaa tippaakaan. Ajokortti kyllä löytyy, mutta autoa en ole koskaan omistanut eikä tulevaisuudessa asia todennäköisesti tule muuttumaan. Riittävän hyvin pääsee kyllä liikkumaan (sähkö)pyörällä, jaloin, julkisilla ja hyvin harvakseltaan vuokra-autolla.

Tuo on muuten ihme juttu. Miksi naisilta aina kysytään niistä lapsista mutta miehiltä ei?

 

[Poistettu jäsen 19579]

Tuo on muuten ihme juttu. Miksi naisilta aina kysytään niistä lapsista mutta miehiltä ei?

Maailmassa ylipäätään ja varsinkin vanhemmalla väellä nämä perinteet on niin vahvasti juurtuneet, että ei niistä hetkessä irtoa.

Itse kyllä siinä kolmen kympin puolivälissä elävänä olen kyllä kuullut tuota lapsista utelua jo kauan ja useasti, vaikka mies olenkin. Toki varmasti vielä useammin saa naisväki tätä kuunnella.

Vielä enemmän itseltä udellaan naimisiinmenosta, olemmehan avopuolisoni kanssa olleet yhdessä jo yli 15 vuotta. ”No millos meinaat naisesi rengastaa, kannattaisi nyt äkkiä hoitaa ettei vaan karkaa” jne.

On se vaan kumma miten muita kiinnostaa toisten asiat niin kovasti.

 

[kriswel]

Maailmassa ylipäätään ja varsinkin vanhemmalla väellä nämä perinteet on niin vahvasti juurtuneet, että ei niistä hetkessä irtoa.

Itse kyllä siinä kolmen kympin puolivälissä elävänä olen kyllä kuullut tuota lapsista utelua jo kauan ja useasti, vaikka mies olenkin. Toki varmasti vielä useammin saa naisväki tätä kuunnella.

Vielä enemmän itseltä udellaan naimisiinmenosta, olemmehan avopuolisoni kanssa olleet yhdessä jo yli 15 vuotta. ”No millos meinaat naisesi rengastaa, kannattaisi nyt äkkiä hoitaa ettei vaan karkaa” jne.

On se vaan kumma miten muita kiinnostaa toisten asiat niin kovasti.

Joo, onhan se noinkin. Kyllähän sitä on itselläänkin varmasti kaikenlaisia juurtuneita käsityksiä joita ei vaan ole koskaan pysähtynyt miettimään miten hölmöjä ne on. Tuosta kahvista kun oli puhe, mä oon ite kova tarjoamaan sitä kaikille, ja täytyy myöntää että tulee aina vähän sellainen tyrmistynyt olo kun joku kieltäytyy. Että miten se nyt tuollein..? Ja sen lisäksi mulla on vielä sukupuolittunut asenne tässäkin. Mä ymmärrän ihan hyvin jos nainen kieltäytyy kahvista mutta "kyllähän nyt mies aina yhden kupin juo".

 

[jhsa]

Tuosta kahvista kun oli puhe, mä oon ite kova tarjoamaan sitä kaikille, ja täytyy myöntää että tulee aina vähän sellainen tyrmistynyt olo kun joku kieltäytyy. Että miten se nyt tuollein..? Ja sen lisäksi mulla on vielä sukupuolittunut asenne tässäkin. Mä ymmärrän ihan hyvin jos nainen kieltäytyy kahvista mutta "kyllähän nyt mies aina yhden kupin juo".

Join kuulemma lapsena kahvia. Sittemmin joskus myöhemmin kokeilin kahvia kun joiltakin synttäreiltä sitä jäi yli niin siinä vaiheessa kun kahvin ja maidon ja sokerin suhde oli 1:1:1 eikä edelleenkään maistunut mielekkäälle totesin että olkoot. En ole sen suhteen koskaan kokenut mitään sosiaalista painetta opetella. Leivonnaisissa kahviaromi kyllä menee, mutta juomassa tai suklassa ei.

 

[JLunen]

Ja sen lisäksi mulla on vielä sukupuolittunut asenne tässäkin. Mä ymmärrän ihan hyvin jos nainen kieltäytyy kahvista mutta "kyllähän nyt mies aina yhden kupin juo".

Itse taas mielsin lapsena kahvin enemmän naisten juomaksi, kun isä ei sitä juonut, koska oli kuulemma nuoruudessansa juonut sitä pannutolkulla eikä vatsa enää sitä kestänyt. Samoin pari tätiä ja mummo olivat kovia kahvi-ihmisiä tai ainakin sellainen kuva heistä minulle tuli. Nyt miesvaltaisella alalla työskennellessä tietysti näkee paljon miehiä, joille kahvi on hyvinkin tärkeä ja taitaa sitä lähes kaikki juodakin.

 

[kriswel]

Join kuulemma lapsena kahvia. Sittemmin joskus myöhemmin kokeilin kahvia kun joiltakin synttäreiltä sitä jäi yli niin siinä vaiheessa kun kahvin ja maidon ja sokerin suhde oli 1:1:1 eikä edelleenkään maistunut mielekkäälle totesin että olkoot. En ole sen suhteen koskaan kokenut mitään sosiaalista painetta opetella. Leivonnaisissa kahviaromi kyllä menee, mutta juomassa tai suklassa ei.

Mä oon juonut koko ikäni kahvia. En edes muista milloin olen sen aloittanut. En pidä mahdottoma että ensimmäisen kupin sain kätilöltä.
Lapsuudessa tuli taas vietettyä aikaa paljon maalla jossa se kahvi liittyi suurin piirtein kaikkeen. Ajatus päiväkahveista mummolassa saa edelleen mielen herkistymään.

 

[jhsa]

Itse taas mielsin lapsena kahvin enemmän naisten juomaksi, kun isä ei sitä juonut, koska oli kuulemma nuoruudessansa juonut sitä pannutolkulla eikä vatsa enää sitä kestänyt. Samoin pari tätiä ja mummo olivat kovia kahvi-ihmisiä tai ainakin sellainen kuva heistä minulle tuli. Nyt miesvaltaisella alalla työskennellessä tietysti näkee paljon miehiä, joille kahvi on hyvinkin tärkeä ja taitaa sitä lähes kaikki juodakin.

Jep, ja sitä myös sitten juodaan paljon.

https://worldpopulationreview.com/country-rankings/coffee-consumption-by-country

1. Finland — 12 kg/26 lbs — Finland is the world's biggest consumer of coffee on a per-person basis. The average Finn drinks nearly four cups a day. Coffee is so popular in Finland that two 10-minute coffee breaks are legally mandated for Finnish workers.

Jos en itse ota osaa sitten tuohon kahvin kulutukseen niin kannan sitten ison osan maidon kulutuksesta (noin litra päivässä)...

 

[shamaniac]

No ei mullakaan ole autoa mutta en mä ihan suoriltaan usko että mua alkaisi ne kiinnostamaan yhtään sen enempää vaikka sellainen olisikin.
Olihan mulla nuorena mopo mutta en mä nyt sen takia alkanut mitään tekniikan maailmaa tilaamaan. Puuseppänä mä olen sorvannut jos jonkinnäköistä astiaa ja tuolin jalkaa mutta ei se sorvi ole sen mielenkiintoisemmaksi muuttunut. Ehkä mulla puuttuu aivoista joku osa ja en siksi osaa innostua noista laitteista tai sitten tää on jotain korkeampaa matematiikkaa. Mene ja tiedä.

No en ehkä tarkoittanut asiaa niin että se on aina ja joka asiassa noin. Lähinnä esimerkki ja yksi selkeä syy sille, miksi ei ehkä ole kiinnostunut jostain -> ei ole tarvinnut olla.

Sitten voi olla tietysti ihan vain ettei kiinnosta, ei vaikka olisi asian kanssa tekemisissä. Varmaan monella ei esim. työt voisi ajoittain vähempää kiinnostaa vaikka niitä tekee joka viikko monta päivää

Tai käännetään asia toisinpäin, jos mun pitää ostaa auto ennen kuin se alkaa kiinnostaa, niin miten selität sen että mua kuitenkin kiinnostaa kaikki avaruusjutut vaikken mä ole koskaan käynyt edes kuussa? Mä en ole omistanut edes yhtä satelliittia elämäni aikana. Asian voi siis nähdä näinkin päin.

Selitän sen sillä että tuo ajatukseni oli vain yksi selitys asiaan. Ei se kata kaikkea

Mutta löydän kyllä silti myös selityksen tuohon avaruusjuttuusi: voit tutkia avaruusjuttuja ilman että konkreettisesti käyt siellä. Kuitenkin yhtä lailla kaikki avaruusjutut voi mennä ohi jos niistä ei ole juuri nyt tai "aktiivisesti" kiinnostunut. Minäkin olen myöhemmällä iällä kiinnostuneempi melkein kaikesta mitä koulussa opetettiin. Historiasta erityisesti. Eli vastaanottavuuskin vaihtelee eikä vain se että kiinnostaako vai ei. Ja siihen vatsaanottavuuteen vaikuttaa varmasti lukuisat asiat aina iästä ajankohtaisuuteen. Ei varmaan vaikka lapsiasiat kiinnosta lapsena/nuorena mutta jos on ajankohtaista jälkikasvun kautta niin voi kiinnostaakin vähän eri tavalla.

Tuo urheilu on sitten toinen juttu. Mä en vaan tajua sitä että jos suomi voittaa maailmanmestaruuden niin tuolla on satatuhatta ukkoo tanssimassa ripaskaa keskustassa. Siis mitä hittoa?

Sama ihmetys. Olen kuitannut sen sillä että muutenkin tuntuu että olen vähemmän laumaeläin kuin muut. Viihdyn itsekseni enkä koe mitään erityistä tyydytystä kun "me" voitetaan. Se on yksi hiton joukkue eikä koko maa. Toki ymmärrän mitä tarkoitetaan ja kuinka tärkeää on yhteishenki ja plaa plaa plaa mutta omat fiilikset on silti mitä on.

Samoin kaikki "jee me, yhteishenki, yhdessä tehään!"-virkistäytymispäivät ja muut töissä. Voi helvetti että ne väsyttää ja stressaa. Ei jaksaisi mutta on aina pakko. Minulle ne on työaikaa tai vielä raskaampaa kun ei pääse "työhommista"* eroon edes senkään vertaa mitä normaalisti.

*Lasken siis työhommiksi kaiken töihin liittyvän pakollisen. Jos olen pakotettu "virkistäytymään", niin se on työhomma. Ei vapaa-aikaa, ei virkistävää. Työhommaa vaikka ei mitään töitä oikeasti aikaan saadakaan.

Eikä työkavereissakaan vikaa mutta ne on nimenomaan TYÖkavereita. Ihan eri asia kuin ne, joiden kanssa olen vapaa-ajalla ja/tai virkistäytymässä.

En voi edes tarpeeksi alleviivata kuinka raskaita nuo viikonlopun "virkistäytymiset" minulle aina ovat. Usein otankin alkuviikosta päivän tai pari vapaata että oikeasti saa sen vapaan ennen kuin taas jatkuu työt.

PS. Olipa kiva avautua. Tässä on nyt yksi yhdistetty työ+"virkistäytymis"-vkl tulossa niin vähän ahdistaa jo valmiiksi. Sen sijaan että olisi normisti vapaalla ja omalla ajalla niin ensin ajellaan jonnekin hevonvittuun, "virkistäydytään", tehdään vähän hommiakin ehkä ja sitten lopuksi taas ajellaan hevonvitusta takaisin. Mikä helvetti siinäkin on että on pakko aina mennä jonnekin helvetin kauas? Se on pari tuntia vähintään ajomatka yhteen suuntaan tai ei ilmeisesti voi "virkistäytyä". Kumma homma.

Omalla kohdalla tuntuu että mitä enemmän menee aikaa ja mitä kauemmas mennään, niin sitä kauempana ollaan virkistävästä.

Autot ja urheilu on aina ollut mulle sellainen "suuri tuntematon". Sellainen outo abstrakti ulottuvuus jota katsoessa ei oikein ymmärrä mikä se oikein on. Ehkä se vielä joskus selviää.

Pitkälti minullekin. Autoista sen verran tosiaan tullut kiinnostusta että kun etsinyt omia kulkuneuvoja, niin tarttunut siinä kaikkea infoa mukaan. Samoin kun niitä on joutunut korjailemaan sen mitä itse pystyy.

En kuitenkaan autoja tai varsinkaan urheilua sen osalta pidä mitenkään isona osana elämääni. Lähinnä siis se, että jotain edes ymmärtää nykyään kun ennen ei tiennyt suunnilleen mitään. Eipä tarvinnutkaan siinä kohtaa.

Edit: Niin, tää oli siis ihan puhtaasti huumorilla kirjoitettu koko juttu. En mä ihan niin sekaisin ole.

Vastasin silti kohtuu vakavasti mutta en ottanut mitään otsa kurtussa

 

[jhsa]

Sama ihmetys. Olen kuitannut sen sillä että muutenkin tuntuu että olen vähemmän laumaeläin kuin muut. Viihdyn itsekseni enkä koe mitään erityistä tyydytystä kun "me" voitetaan. Se on yksi hiton joukkue eikä koko maa. Toki ymmärrän mitä tarkoitetaan ja kuinka tärkeää on yhteishenki ja plaa plaa plaa mutta omat fiilikset on silti mitä on.

Etenkin tämä 'SUOMI VOITTI' vs 'Joukkue/yksilö hävisi' on jotenkin absurdia. Urheilusta muuten sen verran että yksilösuorituksia (ilman moottoreita) arvostan, joukkuelajit/autourheilu sitten evvk.

Varsinaista omaa autoa mulla ei koskaan ollut, korin saamisen jälkeen oli varmaan kuukauden lainassa serkulta auto, muutoin harvat ajokerrat tuli ajeltua isän autolla. Edellisestä kerrasta saattaa olla jo yli neljännesvuosisata. Ei ole autolle ollut käyttöä kaupunkiseudulla kun asuu, ja nyt kun vielä ratikkakin tuli tuohon suht lähelle niin kiva. Jos (erittäin iso jos) joskus vielä auton hankkii (sähköisen, se on varma) niin pitänee käydä kertaamassa autokoulussa tms. vähän, en usko että se ajokokemus mitä on saanut GTA:sta tai GT:stä oikein siirtyy tuonne oikeaan liikenteeseen...

 

[kriswel]

No en ehkä tarkoittanut asiaa niin että se on aina ja joka asiassa noin. Lähinnä esimerkki ja yksi selkeä syy sille, miksi ei ehkä ole kiinnostunut jostain -> ei ole tarvinnut olla.

Sitten voi olla tietysti ihan vain ettei kiinnosta, ei vaikka olisi asian kanssa tekemisissä. Varmaan monella ei esim. työt voisi ajoittain vähempää kiinnostaa vaikka niitä tekee joka viikko monta päivää


Selitän sen sillä että tuo ajatukseni oli vain yksi selitys asiaan. Ei se kata kaikkea

Mutta löydän kyllä silti myös selityksen tuohon avaruusjuttuusi: voit tutkia avaruusjuttuja ilman että konkreettisesti käyt siellä. Kuitenkin yhtä lailla kaikki avaruusjutut voi mennä ohi jos niistä ei ole juuri nyt tai "aktiivisesti" kiinnostunut. Minäkin olen myöhemmällä iällä kiinnostuneempi melkein kaikesta mitä koulussa opetettiin. Historiasta erityisesti. Eli vastaanottavuuskin vaihtelee eikä vain se että kiinnostaako vai ei. Ja siihen vatsaanottavuuteen vaikuttaa varmasti lukuisat asiat aina iästä ajankohtaisuuteen. Ei varmaan vaikka lapsiasiat kiinnosta lapsena/nuorena mutta jos on ajankohtaista jälkikasvun kautta niin voi kiinnostaakin vähän eri tavalla.


Sama ihmetys. Olen kuitannut sen sillä että muutenkin tuntuu että olen vähemmän laumaeläin kuin muut. Viihdyn itsekseni enkä koe mitään erityistä tyydytystä kun "me" voitetaan. Se on yksi hiton joukkue eikä koko maa. Toki ymmärrän mitä tarkoitetaan ja kuinka tärkeää on yhteishenki ja plaa plaa plaa mutta omat fiilikset on silti mitä on.

Samoin kaikki "jee me, yhteishenki, yhdessä tehään!"-virkistäytymispäivät ja muut töissä. Voi helvetti että ne väsyttää ja stressaa. Ei jaksaisi mutta on aina pakko. Minulle ne on työaikaa tai vielä raskaampaa kun ei pääse "työhommista"* eroon edes senkään vertaa mitä normaalisti.

*Lasken siis työhommiksi kaiken töihin liittyvän pakollisen. Jos olen pakotettu "virkistäytymään", niin se on työhomma. Ei vapaa-aikaa, ei virkistävää. Työhommaa vaikka ei mitään töitä oikeasti aikaan saadakaan.

Eikä työkavereissakaan vikaa mutta ne on nimenomaan TYÖkavereita. Ihan eri asia kuin ne, joiden kanssa olen vapaa-ajalla ja/tai virkistäytymässä.

En voi edes tarpeeksi alleviivata kuinka raskaita nuo viikonlopun "virkistäytymiset" minulle aina ovat. Usein otankin alkuviikosta päivän tai pari vapaata että oikeasti saa sen vapaan ennen kuin taas jatkuu työt.

PS. Olipa kiva avautua. Tässä on nyt yksi yhdistetty työ+"virkistäytymis"-vkl tulossa niin vähän ahdistaa jo valmiiksi. Sen sijaan että olisi normisti vapaalla ja omalla ajalla niin ensin ajellaan jonnekin hevonvittuun, "virkistäydytään", tehdään vähän hommiakin ehkä ja sitten lopuksi taas ajellaan hevonvitusta takaisin. Mikä helvetti siinäkin on että on pakko aina mennä jonnekin helvetin kauas? Se on pari tuntia vähintään ajomatka yhteen suuntaan tai ei ilmeisesti voi "virkistäytyä". Kumma homma.

Omalla kohdalla tuntuu että mitä enemmän menee aikaa ja mitä kauemmas mennään, niin sitä kauempana ollaan virkistävästä.


Pitkälti minullekin. Autoista sen verran tosiaan tullut kiinnostusta että kun etsinyt omia kulkuneuvoja, niin tarttunut siinä kaikkea infoa mukaan. Samoin kun niitä on joutunut korjailemaan sen mitä itse pystyy.

En kuitenkaan autoja tai varsinkaan urheilua sen osalta pidä mitenkään isona osana elämääni. Lähinnä siis se, että jotain edes ymmärtää nykyään kun ennen ei tiennyt suunnilleen mitään. Eipä tarvinnutkaan siinä kohtaa.


Vastasin silti kohtuu vakavasti mutta en ottanut mitään otsa kurtussa

Juu kyllä mä ymmärsin sun pointin ihan hyvin. Eihän muakaan kiinnostanut pelaaminen yhtään ennen kuin kokeilin sitä.

Nuo ulkoa ohjatut virkistys ja ulkoilupäivät on taas ihan oma juttunsa. Mä en ole koskaan tajunnut niitä. Se on juurikin sitä että pidetään väkisin hauskaa. Tästä taas päästään niihin kiekkojuhliin. Kun katsoo sitä mesoamista niin ei voi olla huomaamatta että se riehuminen on monille joku älytön suoritus. Se on niin yliampuvaa se koko touhu. "Katsokaa hei, me ollaan ihan hulluja..." Ihan niin kuin se ei olis tarpeeksi hullua tavallisena viikonloppunakin. Pitääkö sitä hulluutta vielä näytelläkin?
Sitäkään mä en ymmärrä että jääkiekkojuhlissa on lupa kiipeillä katulamppuihin yms. mutta muuten siitä sakotetaan. Niin kuin se havis amanda-juttu. Sehän murtui juuresta kun lätkäkansa viimeeksi kiipeili siinä. Ja se kuitattiin lähinnä sillä että "pojat on poikia". Helvetti soikoon se on arvokas historiallinen taideteos. Meneppä normiviikoloppuna keikkumaan siihen niin oot maijan kyydissä samantien.

Yks juttu minkä oon myös pistänyt merkille on nää ihmiset jotka aina ennen joulua hokee sitä samaa matraa että "tänä jouluna mä otan ihan vaan rennosti enkä stressaa yhtään". Ja heti kun ensimmäiset joulumainokset lävähtää televisioon niin ne mantrat unohtuu samantien. Kauhee paniikki ja hössötys päällä koko kuukauden. Jostain kumman syystä ne ketkä oikeasti ottavat joulun rennosti eivät koe tarvetta hokea siitä joka ikinen vuosi.

 

[DarkAges]

Viina. En ole koskaan ollut humalassa. Luit ihan oikein.

En ole itsekään kovassa humalassa ollut koskaan. Olen huomannut että alkoholi ja pelaaminen ei sovi yhteen. Se vaikeuttaa pomotaisteluita yllättävän paljon.

On se vaan kumma miten muita kiinnostaa toisten asiat niin kovasti.

Itsekin oon tällaisiin ihmisiin törmännyt. Joitain kiinnostaa muiden asiat enemmän kuin omat, silloin on tullut mietittyä, onko niillä omaa elämää ollenkaan.

Mä en tykkää jalkapallosta enkä lätkästä juuri ollenkaan, mutta moottoriurheilu ja autopelit kylläkin menevät. Autot kiinnostavat jonkin verran, mutta fyysisistä rajoituksista johtuen en pystyisi käytännössä sellaisella ajamaan.

 

[Miika_-]

En ole itsekään kovassa humalassa ollut koskaan. Olen huomannut että alkoholi ja pelaaminen ei sovi yhteen. Se vaikeuttaa pomotaisteluita yllättävän paljon.

Itsekin oon tällaisiin ihmisiin törmännyt. Joitain kiinnostaa muiden asiat enemmän kuin omat, silloin on tullut mietittyä, onko niillä omaa elämää ollenkaan.

Mä en tykkää jalkapallosta enkä lätkästä juuri ollenkaan, mutta moottoriurheilu ja autopelit kylläkin menevät. Autot kiinnostavat jonkin verran, mutta fyysisistä rajoituksista johtuen en pystyisi käytännössä sellaisella ajamaan.

Viina ja pelaaminen ei oo ikinä sopinut yhteen, en ymmärrä niitä jotka sanoo että maailman parasta hommaa juoda muutama Paukku ja pelata menemään ja kun alkaa humaltuun niin menot paranee... Äää paskat en ikinä lähtis tohon enään ku sitä joskus 12v sitten kokeili. Sitruunavettä tai Pepsi Maxia ja pelit pyörii niin avot, sillon se on sitä oikeaa pelaamista.

 

[R2zapiN]

Viina ja pelaaminen ei oo ikinä sopinut yhteen, en ymmärrä niitä jotka sanoo että maailman parasta hommaa juoda muutama Paukku ja pelata menemään ja kun alkaa humaltuun niin menot paranee... Äää paskat en ikinä lähtis tohon enään ku sitä joskus 12v sitten kokeili. Sitruunavettä tai Pepsi Maxia ja pelit pyörii niin avot, sillon se on sitä oikeaa pelaamista.

Mä oon omalla kohdalla huomannut, että pari iltaolutta perjantai/lauantai-iltojen pelailun parissa on ihan siedettävä määrä, kolmas alkaa olla siinä kintahalla, ja potentiaalisesta neljännestä eteenpäin kannattaa laittaa koneet kiinni ihan suosiolla

 

[Doctor Pepper]

Kännissä jaksaa grindata jotain yksinkertaista juttua monta tuntia eikä jälkikäteen muista siitä välttämättä mitään. Jossain vaiheessa joku ei onnistu ja siihen voi jäädä turhautuneena jumiin loppuillaksi. Molemmat edellämainitut ovat lähinnä negatiivisia kokemuksia. Ainoa hauska pelitapa humalassa on moninpelit, joissa pelikaveri on samassa tilassa pelaamassa fyysisesti ja myös yhtä jurrissa. Siinäkin hupi hyytyy illan mittaan. Yritin kyllä sitkeästi aiemmin nauttia humalassa pelaamisesta mutta tosiaan parempi mennä selvin päin. Nykyään en edes käytä alkoholia ollenkaan niin on aikaa enemmän pelata. Tosin silti liian vähän, koska työ ja muut projektit vievät suurimman osan ajasta ja jaksamisesta.

 

[DarkSide]

Pienessä hutikassa on lepposaa pelailla, riippuu tosin mitä pelaa. Ensimäistä COD MW:tä tuli pelattua aika paljonkin humalassa, tosin sielä oli koko oma klaanikin tuiskeessa yleensä silloin. Talvisota minttuviuna puteli katosi kun ittekseen niissä karkeloissa, oi niitä aikoja WoT sitten esimerkiksi alkoi jossain kohtaa vaatimaan alkoholimyrkytystä vaativaa tilaa, että sitä edes pystyi pelaamaan, sen takia sitä ei enään tule pelattuakaan.. Armored Warfare ja Fallout 76 sujuu kanssa aika hyvin humalasta riippumatta, mutta niissä on sellaset määrät tunteja sisällä että kaikki tekeminen tulee selkäytimestä. Dirt Rally 2.0 ja WRC Generations sitten on se muutama ööli ja sitten on parempi vaihtaa peliä, koska silloin alkaa ralliohjukset olemaan turhan paljon jontkan väärällä puolella, tai puussa..

Eli summa summarum, joihinkin peleihin sopii alkomahooli kylkeen, joihinkin sitten taas ei.

 

[pelle]

Teillä on vissiin "hieman" eri juomatahti ku mulla sillä jos otetaan vaikka se aiemmin mainittu kolme olutta esimerkiksi niin ne kestäis mulla yli 2 tuntia jopa ilman pelaamista.
Sitten jos juon vaikka viiniä niin tahti on sellainen 1dl/tunti, mutta silloin mä juonkin aamusta iltaan
Kaikki vittumaisimmat pelit tulee pelattua alkoholin voimalla kuten vaikka steepin pahimmat wingsuit kisat ja moni muu. Ilman alkoholia mulla ei todellakaan olis kaikkia kultamitaleja.
Myöskään moninpelejä en pelaa selvänä ja sen takia mä en ole vieläkään pelannut yhtään splatfestia splatoon 3:ssa kun ne ei ole mennyt yksiin mun ryyppypäivän kanssa.

 

[Jirza]

Kyllä sitä itsekin muutaman oluen tai pari viskilasillista nauttii pelaamisen lomassa. Missään kovassa jurrissa ei tietenkään tule pelattua, eikä mitään Elden Ringä voisi edes kuvitellakkaan pelata.

Taitaa meikällä olla sama juomatahti kuin pellellä, eli rauhallinen tissuttelu.

 

[DarkAges]

Sitruunavettä tai Pepsi Maxia ja pelit pyörii niin avot, sillon se on sitä oikeaa pelaamista.

Entäs saako pelaamisen lomassa hörppiä Batteryä/energiajuomaa?

Tullut huomattua että kun laittaa Batteryä koneeseen (ei pelikoneeseen), niin menee pahimmatkin pomot läpi.

 

[PPrime]

Itsellä on sellanen että saa juoda jos moninpelejä pelailee. Ihan sen takia että pari kertaa jotain yksinpelejä pelannut ja hupsahtanut samalla kännin puolelle. Aamulla sitten miettinyt mitä sitä teki ja missä, siis pelissä

 

[IlpoNuokko]

Henkilökohtaiset avautumiset meni sitten aasinsillan kautta henkilökohtaisista juomatavoista avautumiseen. Ja siitä edelleen juomien availemiseen.

Viikonloppuiltaisin menee itselläkin pari-kolme tölkkiä olutta/lonkeroa pelailujen lomassa. Juuri sopivasti siis ettei humaltuminen ala vaikuttamaan pelaamiseen negatiivisella tavalla. Pystyy nopeatempoisiakin pelejä vielä pelaamaan.