Historiasi pelaajana.

[Guardian Viper]

Meikäpojan ensimmäinen pelilaite oli minulle ja veljelleni yhteiseksi hankittu Nintendon jonkinlainen sementinlastauspeli vuoden 1988 vuoden paikkeilla, jolloin olin 2 vuotta. Se oli sellainen punainen hassu vekotin jossa oli oma ainakin tuolloin iso ruutunsa ja pelin tarkoituksena oli muistaakseni lastata sementtiä jonnekkin, ettei ne kaadu työmiesten päälle. Hassu peli.
Varsinainen konsoli taloon tuli 90-luvun vaihteen paikkeilla, eli kyseessä legendaarinen Nintendo Entertainment System ja ensimmäisenä pelinä tietenkin alkuperäinen Super Mario Bros, joka on vieläkin aivan loistava peli, kuten monet muutkin nuoruusajan pelit kuten Mega Man-sarja, Metroid ja tietenkin Metal Gear!
Pelaamisesta tuli tuolloin sen verran minulle kova juttu, ettei miltei malttanut ruudun edestä poistua, joten vanhemmat osti minulle ja veljelleni yhteisen Game Boyn, jotta saisi meidät edes ulos pihalle. Game Boyssa oli vain se huono puoli, että sillä ei voinut pelata kaksi samaan aikaan ja siitäkö riita syntyi veljen kanssa kumpi saa aina pelata ja milloin! Seurauksena sain oman GB:n ja olin onnesta myyty pelien, kuten Metroid II ja Turtles kanssa.
Vuonna -92 muistaakseni näin tuolloin ilmestyvästä Nintendo-lehdessä kuvan omituisesta laitteesta jota kutsuttiin Super Nintendoksi. Ja totta kai tuo oli tuolloin heti saatava kun näki kuvia Super Mario Worldista ja Zelda III:sta. SNES olikin sitten jo ensimmäinen konsoli johon olin satsannut ihan omaakin rahaa, tosin en paljon tuolloisten 10:n markan viikkorahoillani. Ostos oli tietenkin rahojen väärtti, sillä koneella on NESin tavoin ikivihreitä klassikoita joita nykyään pelatessa tulee melkein tippa linssiin muistellen "kuinka tätäkin Donkey Kong Countrya tuli ensimmäistä kertaa pelattua"! Tietenkin pelit kuten Super Metroid, Zelda III, Mega Man X ja Mortal Kombat 2 ovat edelleen kestosuosikkeja tänäkin päivänä.
Seuraavaa konsolia ostaessa tuli jo kiperiä kysymymerkkejä konsolin suhteen: tarjolla oli PlayStationia ja Saturnia, mutta vannoutuneena Nintendo-fanina päätin odottaa Nintendo 64:ää. Silloin suurinpiirtein Sega oli sana jota meidän kaveripiirissä halveksuttiin, mutta kylläpä käsitys muuttui myöhemmin Saturnia (ja Dreamcastiakin) pelailtua. Nintendo 64 kuitenkin oli konsoli jonka ostin heti ilmestyttyä pelien kuten Super Mario 64 ja GoldenEye 007 ansiosta.
Saturn jäi kokonaan ostamatta, mutta PlayStation tuli hankittua 1999 pelattuani kaverillani 30 minuutia Final Fantasy VII:tä, tosin ostin koneen käytettynä samaiselta kaveriltani 300 markkan hintaan. Ostos ei ollut yhtään hullumpi, kun ilokseni nuoruuden unohdettu kestosuosikki Metal Gear sai jatkoa Pleikkarilla ja Metal Gear Solid on edelleen jaetulla ykkössijalla minun pelien ranking-listalla kautta aikojen. Minulla on vieläkin MGS-syndrooma, eli hiipailen kotona kurkkien nurkkien taakse
Sitten oltiin jonkin aikaa tyytyväisiä N64:n ja PSX:n kanssa, kunnes PS2 ilmestyi ja tottakai meikäläinen hankki heti julkaisupäivänä Ridge Racer V:n kanssa, joka osottautui pieneksi pettymykseksi, mutta ihan hyvä peli silti minusta edelleen. Ostopäätökseen saattoi "vähän" vaikuttaa vuonna 2000 E3-messuilla näytetty Metal Gear Solid 2:n traileri, mutta on monia jotka tekivät samaisen päätöksen tuolla hetkellä kuin minäkin. Ja odotus onneksi vielä palkittiin loistavalla jatko-osalla suosikkipelilleni. Onneksi myös Final Fantasy-sarja jatkuu PS2:lla ja odotan innolla FFX:n ilmestymistä myös tänne ankeaan pohjolaan.
Game Boy Color oli myös ostettava Metal Gear-pelin takia, mutta myin pois saadakseni GB Advancen, jolla onneksi peli myös toimii. Nyt vain odottelen GBA:lle innolla Metal Gearia!
Sitten tuli uusi valinta eteen XBoxin ja Cuben välillä. Tottakai käännyin Cuben puoleen, sillä onhan Nintendo aina Nintendo. Kieli pitkällä odotan pelejä kuten Metroid Prime, Cel-da, Mario Sunshine ja tietenkin Star Wars Rogue Squadron II: Rogue Leader!
XBox jää ostamatta, etupäässä siksi, ettei pelivalikoima erotu minun mielestäni edukseen, vaikka Halo kieltämättä "ihan mukava" peli onkin...

Tässä tämä lyhyehkö katsaus historiaan minun osaltani

 

[Drizl]

Pelaamisen aloitin Commodore 64:lla joskus 1988-90. Peleinä oli varmaankin Summer gamesit, Winter gamesit, Bruce Lee, International karate ja jotain sen suuntaista. Samoihin aikoihin mukaan tuli 286 jolla pelailin formula peliä jonka nimeä en muista, mutta julkaisija taisi olla Accolade. Rampage ja tietysti paper boy maistui kanssa.


Muutama vuosi eteenpäin ja mukaan tuli Monkey islandit ja monia muita seikkailupelejä. Omistin Sega Megadriven josta parhaiten mieleen painui NHL-sarja ja NBA 96. Sitten kehiin tuli Civilization jonka kakkososaa pelasin todella todella monta tuntia. Civ 2 kilpaileekin minun listalla Baldur´s gaten kanssa kaikkien aikojen parhaan pelin tittelistä. N64 on tehnyt kanssa suuren vaikutuksen vaikka sitä en ole koskaan omistanutkaan, mutta monen monta tuntia on tullut Golden eyea, Beetle Adventurea, Perfect darkkia jne. naapurissa pelattua. PSonen sain jokunen vuosi sitten, mutta se ei tehnyt kovin suurta vaikutusta MGS:ää ja Tekken 3:sta lukuunottamatta. Osa syynä saattoi olla se naapurin N64. Helmikuussa ostin Gamecuben jolla olenkin pelaillut siitä lähtien melkein joka päivä.

 

[Inertia]

Ensimmaiset kokemukset ovat 80-luvun alusta jostain Pong-kloonista, jossa oli tennis ja jaakiekko ym... Sitten tulivatkin Atari 2600, Philips Videopac, Mattel Intellivision, Coleco Vision ja Hanimex ym... muut hamarat videopelit, joita paasi aina jossain testaamaan. Seuraavaksi olivatkin vuorossa mita ihmeellisimmat kotitietokoneet kotitietokoneet. Vic-20 oli ensimmainen kone jonka ostin joskus 83-84 ja seuraavaksi oli C64 joskus 84-85 ja siihen levyasema joskus 88-89 kai. Seuraava olikin sitten jo ihan kuunnollinen tietokone eli Mac vuonna 95-96. Vuonna 2000 tuli pelastettua vanhempi 120MHz HP:n UNIX-tyoasema, iso naytto, muutama ulkoinen SCSI-kovalevy seka nauha-asema ja 2001 pelastettua yksi Sunin UNIX-tyoasema ja siihen naytto. Vuonna 2002 ostin Mac Cuben OSX:n kayttamista varten. Vuonna 2002 tuli pelastettua yksi Sunin UNIX-tyoasema. DC:kin tuli jossain vaiheessa ostettua.

Parhaat pelikokemukset on kylla tarjonnut Battlezone kolikkopeli joskus 80-luvun alussa.

 

[XShava]

Alkaa dementia iskemään joten vuosista ei hajuakaan, mutta...

Pelaamisen aloitin Atari 2600 kun sitä sai vuokrattua. Sain sen sitten vanhemmilta kinuamalla itsellenikin ja pienessä mustavalkoissa TV:ssä tuli peleiltua.

Seuraavaksi tuli sitten C64 ja iloa riitti pitkäksi aikaa. Parhaimpia muistoja jäänyt tästä koneesta. Monen pelaajan urheilupelit olivat kaveripiirissä in.

Sitten taisikin tulla Nes. Selvä jatko oli tietenkin Super nintsikka. Hätäpäissäni ensiksi ostin Jenkki version ja kun suomessa ilmesty niin hain myös Pal koneen.

Sitten opiskelun myötä ostin ensimmäisen PC:n ja onnellisesti onnistuin heti formatoimaan kovalevyn opetellessani masiinan käyttäytymistä. PC:llä tulikin pelailtua pitkään.

Sitten menin ostamaan N64:n ja ehdottomaksi ykköseksi noisi tietenkin Bondi. Ohjaimia joutui ostamaan lisää tietenkin. Telkkarissani oli tuohon aikaan pikkasen kuvassa vikaa ja kaverit väittivät sen takia minun olevan ylivoimainen. Tutka oli pimennossa ja kaverini halusivat että se näkyy. Luusereita . Niin tuli haettua sitten uusi telkkarikin ihan vaan bondin takia. Eipä tutkakaan auttanut minua vastaan.

PSX:n ostin sitten ensiksi ihan Final Fantasyn takia, sekä että pelit olivat N64:n peleihin nähden halvempia.

PS2:nen oli sitten ensimmäinen uuden aallon konsoli ja ilman miettimistä pakko oston. En koskaan Segan konsoleita ole ostanut, joten DC jäi kanssa välistä.

Xbox alkoi kiinnostamaan, mutta seurattuani tulevia pelejä jne. Niin ei yksinkertaisesti kannata hommata. Siksi toiseksi xbox tulee floppaamaan, sehän on selvä homma jo tässä vaiheessa.

GameCuben riennän ostamaan viimeistään 3.5.2002 ilman muuta. Sille tulee heti kättelyssä 4 minua kiinnostavaa peliä. Kun xboxsille ei tullut yhtään (No ehkä Halo juuri ja juuri, muttei se riittänyt perusteeksi), eikä ole vieläkään tullut.

Vuosista ei ole hajuakaan, mutta joku voisi valistaa milloin Atari 2600 tuli markkinoille. niin silloinhan pelaaminen alkoi.

 

[Chemo]

Lainatun viestin kirjoitti alkujaan XShava
Vuosista ei ole hajuakaan, mutta joku voisi valistaa milloin Atari 2600 tuli markkinoille. niin silloinhan pelaaminen alkoi.

Itse muistan kavereilla tuota konsolia pelanneeni n. vuoden 1982 kieppeillä. Itse en tuota klassikkokonsolia ikinä omistanut - omistaisin kyllä mieluusti vaikka tänäkin päivänä. Tuon sukupolven koneista meillä oli Philipsin Videopac.

Ihan ensimmäinen oli kuitenkin se pong-klooni jokusta vuotta aikaisemmin.. olisiko ollut 1978. Jotain sinnepäin kuitenkin.

Aika paljon on tuossa matkan varrella tapahtunut, joskus on ollut pitkiäkin aikoja ettei minulla ole ollut mitään pelikonetta.

 

[FrankNyberg]

Lainatun viestin kirjoitti alkujaan XShava
Vuosista ei ole hajuakaan, mutta joku voisi valistaa milloin Atari 2600 tuli markkinoille. niin silloinhan pelaaminen alkoi.

1977
***tu sä oot patu.
dragon 32, sillä minä aloitin peliuran 1982. Heh, nämä muut sankarit ei ollu edes syntyneet vielä silloin, ja loput kuolasivat rintamaitoa.

 

[DemonWithin]

Eka konsoli mitä pelasin oli Nintendo. Sitä tuli kavereilla iskettyä silloin tällöin, ehkä liikaakin. Hieman sen jälkeen faijis kiikutti meille oudon näkösen laatikon, jonka nimi oli Super Nintendo. Siitähän se sitten alko. Jokunen vuosi tuli sitä iskettyä kunnes yksi kavereista kerto saaneensa jonku uuden pelikoneen, mikä käyttää CD:itä. Mitä hemmetin CD:itä? No menin katseleen ja mitä hemmettiä!? Pelithän näytti ihan aidoilta!!! Se oli mullistus pelielämäni puolella. Vuosi siitä ja sellanen tuli hankittua. Sitä oli tullut pelattua nyt tähänkin asti. Ja ne kaikki kokemukset mitä se on antanut on jotain mitä voi melkein verrata Nintendoon ja Super Nintendoon. Olinhan pienempänä (nuorempana) enemmän grafiikan perään. Ehkä nytkin, tiedä sitten .

 

[Legomancer]

Talvena, kun olin noin viiden tahi kuuden ikäinen, lähdin isosiskoni (siihen aikaan 'bout 16 vuotta) ja äitini kanssa luistelemaan.

Siskoni siihen sitten jotain höpöttämään, "saat pelata Nintendoa jos näytät kun osaat luistella hienosti". Minulla ei ollut aavistustakaan, mikä tuommoinen Nintendo mahtoi olla, kaiketi jokin lautapeli. Mietin, liittyiköhän se mitenkään siihen harmaaseen metallikappaleeseen, josta olin nähnyt vilahduksen siskoni repussa... (Zapper, valopistooli )

No, sitten selvisi mikä oli se Nintendo: Harmaa boxi kolmen kasetin kera. Peleinä siihen aikaan oli Mario Bros, Super Mario Bros & Duck Hunt, sekä Duck Tales. Oijjoi sitä riemua niitä ankkoja ampuessa ja Mariolla hyppiessä. Joka kerta uusi vihollinen oli uusi haaste. Ja Mario Brosia kutsuin "littinäpeliksi", koska siinähän voi Luigilla/Mariolla hypätä Marion/Luigin päälle, että tapahtuu litistysilmiö -- ästh, vaikea selittää, monet peliä pelanneet varmaan ymmärtävät.

Oma historiani konsolipelaajana alkoi siis NESistä ja Duck Huntista siinä ohessa. Kuulun varmaan nuorimpaan väkeen täälläkäyvistä pelittäjistä, joten Atarit ja Amigat eivät ole minulle kovin tuttua tavaraa. Tuossa 1-2-luokkalaisena ei minulla kiinnostusta riittänyt NESin pelailuun kovin paljon, mutta kun tuli markkinoille saapui Playstation, oli semmoinen kolmas-kahdesluokkalaisena tietysti saatava.

Ja sen ikäisenä tietysti uskoin että kaikki ketkä eivät Jumalaan usko, joutuvat sietämään kaikkea kurjaa vanhempana.

Joulun tullessa olin toivonut vain yhtä asiaa; Playstationia ja "Kras pandicooti 3:sta". Aina illalla rukoilin Jumalalta, että jos piru vie se joulupukki ei Pleikkaria sisään kanna, lopettaisin uskomisen Jumalaan kokonaan (?!). Do, suurin paketeista sitten sisälsi sen Playstationin ja kaksi demolevyä, ja ilo oli katossa yhtä paljon ellei enemmänkin kuin NESin ensikosketuksen kanssa.

Mitä taas tulevaisuus tuo tullessaan, on Gamecube varma ostos.

 

[harvester]

Ensimmäinen koneeni oli sega master system, sitten psx jonka jälkeen pc ja nyt pitäisi ostaa joku. ps2 xbox tai gc. Vaikea päättää kun ei rahaakaan niin paljoa ole.

Olihan mulla punanen gameboykin jossain vaiheessa ja myin sen pois kalliimmalla kuin ostin.
Ja on tuolla gbckin.

 

[Hifi_Mies]

Täällähän on todellisia veteraaneja. Lähes kaikilla on "uraa" takana jo yli 10 vuotta. Omalla kohdalla homma jatkuu varmaan niin pitkään kuin terveys antaa myötä. Eipähän tarvi sitten ainakaan nitroja popsia

 

[Corca]

Tämä oli Hifi_Mies siinäkin mielessä hyvä topic, että nyt erottuvat todelliset pelaamisen veteraanit nuoremmista harrastajista.
Ei sillä, hyviä mielipiteitä peleistä osaavat myös "vaippakansalaiset" antaa...

 

[Alavilla]

Lainatun viestin kirjoitti alkujaan Corca
Tämä oli Hifi_Mies siinäkin mielessä hyvä topic, että nyt erottuvat todelliset pelaamisen veteraanit nuoremmista harrastajista.
Ei sillä, hyviä mielipiteitä peleistä osaavat myös "vaippakansalaiset" antaa...

Ja mikähän se sitten on vaippakansalaisen määritelmä?

 

[Tardini]

Lainatun viestin kirjoitti alkujaan Guardian Viper
Meikäpojan ensimmäinen pelilaite oli minulle ja veljelleni yhteiseksi hankittu Nintendon jonkinlainen sementinlastauspeli vuoden 1988 vuoden paikkeilla, jolloin olin 2 vuotta. Se oli sellainen punainen hassu vekotin jossa oli oma ainakin tuolloin iso ruutunsa ja pelin tarkoituksena oli muistaakseni lastata sementtiä jonnekkin, ettei ne kaadu työmiesten päälle. Hassu peli.

Tuttu peli. Tuo oli minunkin ensimmäinen ihka oma pelikoneeni. Sain sen joululahjaksi jouluna -83 ja siitä riitti riemua pitkäksi aikaa (...ja mukava sitä on pelata vieläkin silloin tällöin).

Ja laitehan oli Nintendon tabletop-elektroniikkapeli Mario´s Cement Factory, josta tässä kuva: http://www.intheattic.co.uk/images/G&W/marios_cement_factory_cm-72.jpg

 

[foghorn]

tuo Mario´s Cement Factory oli myös minun eka pelilaite, mutta vain tämän näköinen.


C-64 oli eka varsinainen pelikone, tuli ostettuu joskus v.88.
sitten pari vuotta sen jälkeen NES ja v.94/95 SNES.
pitkän Saturn vs Playstation pähkäilyn jälkeen ostin Pleikkarin v. 97.
sen eka peli oli Porsche Challenge.
2001 heinäkuussa ostin PS2:sen ja GT3:sen.
siinäpä ne.
viime vuoden puolella harkitsin DC:n ostoa, mutta siihen se sitten jäi.
peli tv:nä toimi kauan 14 ja 15 tuuman telkkarit, vielä PS1 ajan alussa. nykyää on 20".
C-64:n eka peli oli Simon seikkailee? tekstiseikkailu,
pelin nimestä en oo ihan varma, Simon siinä nimessä ainaki oli.
noh pelin takakannessa kun luki että se Simon seikkailee lentokentillä, suurlähetystöissä ja pystyy käyttämää ympärillä olevia esineitä ongelmien ratkontaan. niin mä tosiaan luulin että sen pelin grafiikka on jotain tosi hienoa 3D:tä, ei mulla ollu hajuakaa mihi C-64 pystyy
mielikuvituksessa siinä olikin uskomaton graffa.

nyt mulla on uusi Xbox vs Cube pattitilanne.
toisen ostan varmaan, mutta kumpi.
molempiin ei ainakaa ole rahaa eikä varsinkaa aikaa.
autopeli friikkinä Xbox kiinnostaa tällä hetkellä vähä enemmän.

ps: Pleikkarit on ostettu täysin omilla rahoilla

 

[ikoju]

Itse olen pelannut tietokoneella oikeastaan koko elämäni. Ensimmäinen kone oli 186, siitä siirryttiin 286:een ja sitten 486. Sen jälkeen tuli joku 233 Mhz kones ja nytten on 1 Ghz kone. Pakko minunkin oli päästä pelaamaan konsolilla, joten olen ostanut Xboxin kotiin. Toki monenmoisella konsolilla on tullut pelattua, muttei vain omistettua.

 

[Lastsoul]

Ensimmäisen "konsolin" sain varsin myöhään, muistaakseni olin 7-vuotias kun sain Sega GameGearin, joka on edelleen tallella ja toimii. Sitten meni pari vuotta kunnes taloon saapui ensimmäinen PC, Pentium Pro 150 MHz, 32 Mt ram etc. Sillä sitten tulikin pelattua aika monta vuotta (uusi kone tuli viime viikolla), kunnes hankin PlayStationin. Kaverilla pelasin Gran Turismoa, eikä mennyt kauaa, kun oma PSX oli hankittu. Sillä pelasin muutamia vuosia, samaan aikaan pelasin myös PC:llä, se tosin alkoi olemaan jo vähän vanha silloin. PSX:n rinnalle ilmestyi PS2 tuossa julkaisupäivän aikoihin, itse asiassa vasta julkaisupäivästä seuraavana tiistaina, kiitos paikallisen elektroniikkaliikkeen virheen. Ensimmäisenä pelinä oli "tietenkin" Ridge Racer V, jota jaksoi pari viikkoa pelata. Seuraavana ostin vasta Armored Core 2:n, sillä PS2:een oli mennyt kaikki rahat.

No nyt tämän vuoden alussa toteutin puoli vuotta kestäneen idean DC:n hankinnasta. Sillä on sitten tullut pelattua kohtuullisen paljon, tosin PS2 on silti pysynyt ykköskonsolina. Nyt viime viikolla vanha P Pro siirtyi sitten "eläkkeelle, kun uusi PC saapui, tälle pitäisi sitten alkaa pelejä hiljalleen ostelemaan, Civ3:n onnistuin löytämään jo ihan mukavaan hintaan (20e) ja Rally Trophynkin olen ostanut. Monia pelejä pitäisi vielä ostaa, Flashpoint, MoH:AA etc.

 

[Guardian Viper]

Lainatun viestin kirjoitti alkujaan Tardini

Tuttu peli. Tuo oli minunkin ensimmäinen ihka oma pelikoneeni. Sain sen joululahjaksi jouluna -83 ja siitä riitti riemua pitkäksi aikaa (...ja mukava sitä on pelata vieläkin silloin tällöin).

Ja laitehan oli Nintendon tabletop-elektroniikkapeli Mario´s Cement Factory, josta tässä kuva: http://www.intheattic.co.uk/images/G&W/marios_cement_factory_cm-72.jpg

Joops juuri tuollainen meikäpojalla tuolloin oli! Löysin sen itsea asiassa tuossa parisen vuotta sitten jostain kaapin pohjalta, mutta oli petymyksekseni niin huonossa kunnossa ettei sillä voinut pelata ollenkaan, joten muistaakseni se heitettiin yksinkertaisesti pois. Kyllä tuosta aikoinaan riemua irtosi varmaankin enemmän kuin nykyajankonsoleista yhteensä Ja tuo foghorninkin versio on myös aika "pähee"

 

[zacharia]

Hmm. Täytyy myöntää, etten ole ollut niin ahkera konsolin pelaaja kin voisi. Joskus vuonna 46ekr Isä lähti ostaan mun kanssa Snessiä.

Muistan kun me siellä kaupass oltiin, ja kaikkialla oli vaan kartiosti pelejä, Oli james bondia ja muuta romua. Sen muistan että konsolin hinta oli 500mk, sillä isä heilutti satas nippua edessäni ja sanoi: "tämän verran tämä hupi maksaa" ostimme siis Snessin. Sen mukana tullut super mario world...ei sitä voi sanoin kuvata..ensimmäinen ikinä pelaamani peli. Sen voin sanoa, että konsoli oli käytössä lähes 10 vuotta ennekuin se hajosi ja kaikki pelit myytiin pois. Pelejähän mä olin sitte hankkinu..ei jösses. Alladin, Logig bomb, george foreman, f1 roc 2. bombermanit!!! NHL 93 ja 94, pro quarterpack,donkey kong...yms.

Pelien loputonta virtaa lisäsi se, että isäni lainasi kerran viikossa kaveriltaan ýhden tai useampia Snes pelejä. niiitä oli esim: FF2,FF5, chrono trigger, secret of mana, bomber man, f1 roc 2, sitten semmonen peli missä poika muutettiin palloksi ja sillä piti seikkailla. yks rpg jonka nimee en muista, Aerobiz Supersonic.sim city..monopoli. ja yks gangsteri peli. ja sitte ainaki vielä yks semmonen peli missä ammuttiin palloja. ja joku ihme autopeli, jossa ne autot tavallaan eli, niillä oli naamat ja kaikki..ainiin..tää on viimenen, lupaan. Fox.

Kun Snes oli koluttu, eräänä päivänä Isä sitte hankki PSX:n ei satana että King Of Fighter95 rokkas! pelattiin sitä niin paljon, että se cd meni rikki muita pelejä oli F1. varsinainen jymypaukkupommi oli ff7,ja MGS muu onkin sitten jo sitä average nyky hetkeä. Sitten pitkällisen odotuksen jälkeen sain PS2:n. sen eka peli oli Fifa2002 jonka vaihdoin kesseniin. PS2:n peleistä pitää mainita MGS2, Dark Cloud, GTA3 ja smackdown 3.
PC ja sen pelit on eri tarina ekrron joskus ehkä senkin

 

[joelman]

Elämänker...pelielämänkertani

Njooh, no onhan munkin peliura jo aika pitkälle viety, vaikka ikää on vasta kohta tuon viisitoista -vuotta.

'92 muistaakseni Ruotsin laivan risteilyllä hoksasin jossain
putiikissa sellaisen vempeleen, kuin Game Boyn. Turtles-kuume oli
tuolloin kenties kuumimmillaan ja juuri ilmestynyt "Back From the
Sewers" -peli oli pakko saada itselleen. Isä ensiksi sanoi, että
kannattaako sitä nyt yhden pelin takia noin kallista vekotinta
ostaa, mutta kun huomasi itse samaisella hyllyllä Pacmanin ja Tetriksen, niin isänkin mieli muuttui. Sitäpä sitten pelailtiin innolla aina automatkoilla. Onhan se tuolla laatikossa vielä täysin ehjänä (luukku tosin paskana), mutta harvemmin sitä enää tulee käytettyä.

Tuosta sitten kun melkein kotiin asti pääsi, niin alkoi jo haluamaan ihan kunnon konsolia, eli Nintendo (Nindendo kavereiden kesken) Eterjygofdsjgoiehwf Systemiä. Perheellä oli kuitenkin tuolloin hädin tuskin varaa ruokaan ja vaatteetkin pidettiin aivan vihoviimeiseen asti, joten haaveeksi sai jäädä. Kaverilla kävin pelailemassa sitten Marioo sekä urheilu -että autopelejä päivässä ihan kyllästymiseen asti -tai no melkein (hymiö)

Olisikohan ollut 1993:n loppua kun ekaluokka läheni. Silloin sain jokapojan unelman, SNES:n!! Tästä sitten se pelaaminen vasta toden teolla alkoi. Turtles beat 'em up (nimeä en muista, olikohan joku Teenage mutant Turtles tourtament tjms), Mario kart, joku flipperi ja ammuntapeli (hyvinhän nää nimet on selvillä), Donkey Kong, Batmaneita, erityisesti Batman returns ja monen muuta kasettia, jotka aikaani tuolloin tuhlasivat. Kaverilla sitten tuli jääkiekkoa ja sen semmoista pelailtua aina välillä kanssa. Että jes!

Tietokoneen sitten taisin saada toisella luokalla. Etten peräti ollut ensimmäisellä. Musta, todella tyylikäs IBM Aptiva oli enemmän hyötykäyttöön, kuin peli sellaiseen. Tai no hyötykäyttö ja hyötykäyttö, mutta pelit jäi suurimmaksi osaksi konsoleiden puolelle. Niin kuin tänäkin päivänä.

Tässä vaiheilla sitä tuli pelailtua kavereilla myös Megadriveä, Jaguaria ja vähän sitä sun toista.
Sittenpä tuli markkinoille Sega Saturn ja Sony Playstation ja eikun säästämään. Perheen taloudellinen tilanne ei vielä silloinkaan näyttänyt kauhean lupaavalta eikä viiden markan viikkorahoilla paljoa mitään osteltu. Kuitenkin rakas isäni sattui joululahjaksi...tai no siis, tontut rakensi ja pukki toi eräänä jouluaattona kuitenkin rakkaan Playstationin! Käytetty taisi olla, mutta minäpä sen eroa huomannu (hymiö, senkin natsi-BBS!) Sittenpä vasta, kun vuoden päästä alkoi raksuttamaan ja pelit tilttailivat jatkuvasti. Siittä sitten uusi vaan ostoslistalle.
SP:n ensimmäiset pelit jotka iskivät taisivat olla Street racer, Wipeout, Tomb Raider, Fade to black jne. Resident evil oli aivan liian hurja minulle (hymiö, huokaus) NHL 98 pysäytti sydämen, kun Tren Game Housessa näin sitä ensi kertaa laitteessa pyörimässä. Huimat erot vrt. NHL 97! Mm. ihan aidon näköiset verkot ja pelaajien mallinnus aivan mahtava! Tuota pelasin käytännössä koko vuoden, päivästä päivään ja yöstä yöhön lähestulkoon. Aina siihen asti, kun tuli NHL 99... (*silmänisku*, saatana)

Tässäpä sitten aloitti rinnalla viisivuotias pikkuveljeni konsoleilla pelaamisen ja heti 'epäreilusti' konsoli oli uusi ja huima, täysin mullistava Nintendo 64. Täytyy sanoa, että kyllä minulla on lahjakas veli pelaamaan! Mario kuusnelosen Jousia pelasi yksinään lävitse 6-vuotiaana! (tosin se viimeinen tähti jäi puuttumaan, kun ei keksinyt miten sen sai itselleen). Hän pelaa edelleen N64:sta ja kaveriporukkansa kanssa enimmäkseen Zeldaa ja Pokemon stadiumia. Joskus perheen (minä, isä, Jousia ja 4-vuotias pelaava sisko!!) kanssa otetaan ihan matsia neljän ohjaimen voimin Mario Partyssä, Diddy Kong Racingissa ja Mario Kartissa. Veli pelailee myös tuossa Gameboy Advanceaan, että juu.

Noniin ja takaisin itseeni. PS2 kun tuli Suomeen, niin kävin Tampereella peliliikkeessä nimeltään "End" kokeilemassa arpaonneani ja arvonnasta voittona olisi juuri Playstation 2. Ei jumankekka, tunsin itseni ihan syntiseksi kun sain kuulla, että meikähän sen oli voittanu Sillä nyt oon pelaillut SSX:ää:, Tekkeniä ja niin edespäin. Haaveissa olisi ostaa tuo Gamecube, kun kuulemma Turtleskin olisi sille tulossa kun uusi CG-animoitu elokuva jyrähtää vuoden-parin päästä. Saas nähdä nyt. Xboxia en kuitenkaan osta, se on selvä! (hymiö)

 

[tr]

Remember Amiga

MSX oli ensimmäinen oma pelikoneeni, mutta kaverilla oli pelailtu jo muutaman vuoden jotain pyhäinjäännöstä.

Itseäni ihmetyttää palstalaisten hiljaisuus ja vaikeneminen Amigan ympärillä. Jännityksen täyttämät samoilut Fairy Talen metsissä, tiukat kaksinpelit loistavan pelattavuuden Kick Offissa, Monkey Islandit, Bionic Commandot, Player Managerit ja muut klassikot ovat ehdottomasti maininnan arvoisia keskusteltaessa menneistä hienoista pelivuosista.