Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

Indiepelit yleisesti

The Gardens Between (Switch)

Pulmapeli The Gardens Between oli aikoinaan Sonyn kovasti mainostama indiepeli ja odotin että siitä olisi tullut plussapeli. Ei tullut, mutta ei hätää, sillä peli on usein tarjouksessa ja ostin sen tarjouksesta. Pelissä kaverukset kiipeävät kukkulan huipulle, jossa täytyy sijoittaa valolyhty alttarille. Hahmoja ei voi ohjata suoraan, mutta aikaa voi kelata edes takaisin. Pelissä on yksi vuorovaikutusnappi, jolla voi laittaa lyhdyn liikkuvan robotin päälle tai vetää kytkimestä, jolloin voi vaikuttaa osan maisemasta ajan kulkuun.

Pelissä on nätti grafiikka ja äänimaailma, eli ei ole ihan kengännauhabudjetilla tehty indiepeli. Jäin kerran jumiin kun yksi uusi mekaniikka jäi huomaamatta. Välillä aika on pysäytettävä vähäksi aikaa paikoilleen, jotta tapahtuu jotain jännää. Esim. salaman iskusta osuu virtaa sopivaan kohteeseen.

Pelissä on välillä hankala hahmottaa minne lyhtyä kantavat robotit pomppivat ja peli menee usein yritykseksi ja erehdykseksi. Sankarit liikkuvat niin hitaasti, että paljon peliaikaa kuluu siihen kun seuraa sankarien hidasta matelua ruudulla kun kokeilee että miten käy jos laitankin lyhdyn tuon robotin selkään.

Ei tuo pelin hitaus mikään iso moite ole. Mukava puzzlepeli, jonka parissa menee sujuvasti pari tuntia ja sen saa yleensä halvalla. Arvosana: 4/5.
 


Pistetääs todella isot suositukset tällä pelille, tämä on vähä ku Animal Crossing meets stardew valley monet ovat sanoneet, että tässä on yksi parhaita indie pelejä pitkään aikaan ja ei voi kun yhtyä heihin. loistava peli ja tekemistä ja tinkeröitävää löytyy mukavasti, tämä on ainakin itselleni se todellinen tämän vuoden indie Hidden gem. eilen ostin pelin ja nyt +10 tuntia pelikellossa.

 
MechaNika (Switch)
MechaNika seikkailupeli on suoraa jatkoa Agatha Knife seikkailupelille. Pelissä seikkaillaan samoissa maisemissa, mutta päähenkilö on vaihtunut. Pelissä ohjataan nyt Agathan alakouluikäistä Nika kaveria. Nika suunnittelee rakentavansa tappajarobotin, johon täytyy saada kerättyä osat pelialueelta. Seikkailupelien tyypilliseen tapaan robotin osien ei tarvitse läpäistä mitään sertifikaatteja, vaan saa käyttää mielikuvitusta osien valinnassa.

Hauskaa huumoria viljelevä MechaNika on lyhyt ja sievä. Ei kestä kauaa läpipelaaminen. Olisin kaivannut hotspotit näyttävää nappia. En meinannut huomata, että valokatkaisija on käyttökelpoinen asia. Arvosana: 4/5.
 
Pelissä ohjataan nyt Agathan alakouluikäistä Nika kaveria. Nika suunnittelee rakentavansa tappajarobotin, johon täytyy saada kerättyä osat pelialueelta.

Tämä 7 vuotias nero saa myös parhaat ideansa aina konjakilla terästetyn kaakaon juomisen jälkeen :D
Itse pelasin tänään colossus downin joka jatkaa suoraan mechanikan lopusta eli nyt Nika lähtee toteuttamaan sitä suunnitelmaansa tuhota kaikki mistä neiti ei tykkää.

Nyt pelityylinä on beat em up jossa laitetaan kaikki paskaksi eikä armeijakaan pysty mechanikaa pysäyttämään.
Perus iskuja on vain muutama ja niiden lisäksi saa avattua romua keräämällä erikoishyökkäyksiä joita on yhteensä neljä.
Tosin aika pian alun jälkeen pitää tehdä valinta sen suhteen haluaako pitää loputtomat elämät vai ottaa perma death moodin käyttöön.
Jos valitsee loputtomat elämät niin voit saada vain kolme erikoishyökkäystä käyttöön joka ei ole iso menetys.
Myös pari pulmaa ja shmup kenttä on laitettu mukaan.

Huumoriltaan peli jatkaa tuttua linjaa ja tässä saakin jatkuvasti bongata viittauksia vaikka mihin.
Myös saman sohvan co-op löytyy jolloin kakkospelaaja ohjaa Agathaa joka muuntautuu sen omasta pelistä tutuksi great bleeding pig hahmoksi ja sillä on iso lihakirves aseena ja yhdessä pelatessa tässä on myös uutta dialogia ja välivideoita.
 
Vinkkinä indie-pelien ystävälle. Uusin Pelaaja on omistettu kokonaan Indieille. Itse ole vielä ehtinyt kuin pintaraapaisun ottamaan, mutta vaikuttaa jälleen laatuteokselta.

Huom. Tämän kuun lehti julkaistiin ainoastaan diginä.
Jos ei ostaa digilehteä halua, ainakin pk-seudun kirjastosta löytyy digiversio joka on ainakin iPadilta oikein mukava lukea.

 
Kentucky Route Zero

Pakko tulla tästä hieman kirjoittelemaan. Teos on tullut vastaan arvosteluiden ja kommenttien muodossa ja tarkoitus oli joskus sitä itse testata. Nyt kun se Game Passissa oli niin olen sitä useamman pelisession jo pelaillut. Tai pelaillut on vähän erikoinen sana kun tuo on kyllä jotain muuta. Kokemista kenties?

Ensinnäkin kerronta on todella erikoista. Periaatteessa kyse on seikkailupelistä, tyyliin Monkey Island, jossa hahmolla kuljetaan paikoissa klikkaillen hotspoteja ja keskustellen hahmoille. Mutta toteutus on jotain muuta, sillä usein ei valitakaan sen hahmon repliikkejä, jolla pelataan. Hahmot myös vaihtuvat ajoittain kokonaan.

Peli on myös graafisesti erikoinen. Voisi sanoa retro mutta nykyaikaisesti toteutettu. Eräskin metsä oli kyllä niin psykedeelinen paikka kun asiat ja hahmot oli toteutettu niin surrealistisesti - jos tuo nyt on sopiva sana kuvaamaan sitä ideaa mikä on esimerkiksi tässä piirroksessa.

Menin pelin pariin aivan sokkona ja tunne yhä olevani sokea. En oikein tajua yhtään mitään pelistä. Maailma (tai lore) lienee helpoiten selitetty sillä että kaikki on vinksin vonksin mutta kukaan ei ajattele että mikään olisi oudosti. Jää siis lähinnä pelaajan kontolle ihmetellä maailmaa, jossa muut tuntuvat olevan kuin kala vedessä. Tosin päähahmo tuntuu ainakin osittain olevan yhtä sekaisin, johtuen myös siitä, että tämän repliikkejä ja suhtautumista voi pelaaja valita.

En yhtään tiedä onko peli hyvä tai huono tai onko se edes peli. Ja vaikka tämä olisikin ns. walking simulator tai joku vastaava, niin en osaa sanoa onko se hyvä sellainenkaan.

Se on outo ja erilainen enkä yhtään tiedä mistä se kertoo tai mihin se on menossa. Mutta mennään nyt virran mukana ja katsotaan mihin se vie.

Ajoittain outoudesta tulee mieleen Monty Python sillä erotuksella että tässä outous ei välttämättä sisällä samalla tapaa huumoria. Tai ehkä mietin vielä enemmän niitä Pythoneissa olevia animaatiopätkiä.
 
MADiSONissa on muutakin suurta kuin pelin nimessä olevat isot kirjaimet. Ehta kauhupeli tarjosi paljon hyviä hetkiä. Arvostelu täällä.
 
Kentucky Route Zero

Pakko tulla tästä hieman kirjoittelemaan. Teos on tullut vastaan arvosteluiden ja kommenttien muodossa ja tarkoitus oli joskus sitä itse testata. Nyt kun se Game Passissa oli niin olen sitä useamman pelisession jo pelaillut. Tai pelaillut on vähän erikoinen sana kun tuo on kyllä jotain muuta. Kokemista kenties?

Ensinnäkin kerronta on todella erikoista. Periaatteessa kyse on seikkailupelistä, tyyliin Monkey Island, jossa hahmolla kuljetaan paikoissa klikkaillen hotspoteja ja keskustellen hahmoille. Mutta toteutus on jotain muuta, sillä usein ei valitakaan sen hahmon repliikkejä, jolla pelataan. Hahmot myös vaihtuvat ajoittain kokonaan.

Peli on myös graafisesti erikoinen. Voisi sanoa retro mutta nykyaikaisesti toteutettu. Eräskin metsä oli kyllä niin psykedeelinen paikka kun asiat ja hahmot oli toteutettu niin surrealistisesti - jos tuo nyt on sopiva sana kuvaamaan sitä ideaa mikä on esimerkiksi tässä piirroksessa.

Menin pelin pariin aivan sokkona ja tunne yhä olevani sokea. En oikein tajua yhtään mitään pelistä. Maailma (tai lore) lienee helpoiten selitetty sillä että kaikki on vinksin vonksin mutta kukaan ei ajattele että mikään olisi oudosti. Jää siis lähinnä pelaajan kontolle ihmetellä maailmaa, jossa muut tuntuvat olevan kuin kala vedessä. Tosin päähahmo tuntuu ainakin osittain olevan yhtä sekaisin, johtuen myös siitä, että tämän repliikkejä ja suhtautumista voi pelaaja valita.

En yhtään tiedä onko peli hyvä tai huono tai onko se edes peli. Ja vaikka tämä olisikin ns. walking simulator tai joku vastaava, niin en osaa sanoa onko se hyvä sellainenkaan.

Se on outo ja erilainen enkä yhtään tiedä mistä se kertoo tai mihin se on menossa. Mutta mennään nyt virran mukana ja katsotaan mihin se vie.

Ajoittain outoudesta tulee mieleen Monty Python sillä erotuksella että tässä outous ei välttämättä sisällä samalla tapaa huumoria. Tai ehkä mietin vielä enemmän niitä Pythoneissa olevia animaatiopätkiä.
En ole ihan varma vakuutuitko vai etkö pelin tyylistä, mutta jos tätä tekee mieli ahmia lisää, niin kysehän on pitkälti maagisesta realismista.
Kai tämä wikipedia-artikkelin alku riittää kuvaukseksi:
Maaginen realismi on taiteen tyyli ja kerrontatekniikka, jossa muuten realistiseen kerrontaan yhdistetään tai rinnastetaan fantastisia, surrealistisia tai muita vaikeasti selitettäviä aineksia, joskus myös metafiktiivisyyttä. Kun ihmeenomaisia tapahtumia ja henkilöitä kuvataan realistisessa ympäristössä, syntyy vaikutelma kahden vastakkaisen todellisuuden kohtaamisesta.[1]
Ei muuta kuin isot Jorge Luis Borgesit joka iivarille käteen ja matkalle toisenlaisiin, mutta kuitenkin vähän tuttuihin maailmoihin.

Pitäiskin pelata Kentucky Route Zero taas joskus uudestaan läpi. Yhdistelmä maagista realismia ja toisaalta sosiologista otetta = aivan hemmetin upea teos.

Jos taidehistoriaan liittyvä sivistykseni olisi yhtään vahvempaa eikun siis se ei olisi offtopikkia niin höpisisin enemmänkin Kentucky Route Zeron ja Terry Gilliamin mainioiden Monty Python -animaatioiden yhtäläisyyksistä ja toisaalta eroavaisuuksista. Pikaisesti kuitenkin väittäisin, että Gilliamin taiteessa näkyvä dadaismin vaikutus tuo jälkimmäiseen sitä huumoria, mitä ei mainitusti samalla tapaa KRZ:sta löydy?

Olkoon tämä wannabetaidelukiolaisin viestini tälle palstalle koko vuonna o_O
 
Viimeksi muokattu:
No sanotaan sen verran tuosta Kentucky Route Zerosta vielä että alkanut tuntumaan - tai oikeastaan tuntunut alusta asti - vähän sellaiselta ettei jaksa kiinnostua kunnolla mistään kun kaikki on ihan mitä sattuu ja miten sattuu. Puuttuu jokin koherenttius koko hommasta ja ikään kuin vain ajaudutaan eri tilanteisiin, tehdään eri asioita, tavataan eri hahmoja jne. Hommat on linkittyneet toki yhteen mutta niissä on sitä samaa outoutta eikä sellaista kunnollista punaista lankaa ole ainakaan vielä näkyvissä kun olen jossain Act IV:ssä menossa. Ja tuossa lienee siis enää yksi Act jäljellä.

Tulee vähän olo kuin joidenkin taidenäyttelyiden kohdalla: esillä on jotain todella outoa, joka on tavallaan hyvinkin jännää, mielenkiintoista ja erilaista mutta ei siitä osaa sanoa tai tulkita mitään. Ja syy on se, että sen voi tulkita niin helvetin monella tapaa että tuntuu turhalta tulkita sitä ollenkaan. Jää tunne että on läiskitty kaikki/kaikkea ympäriinsä ja annetaan kokijan tehdä oma tulkintansa. Se tuntuu minusta tylsältä ja laiskalta eikä yhtään siltä että on edes yritetty sanoa mitään jos se sanoma - jos sitä on - jää kaiken sälän alle.

Eikä kaiken taiteen tietenkään tarvitse esittää/sanoa mitään mutta minulle ainakin jää tämänkaltaisesta taiteesta vähän ontto olo: on paljon kaikkea mutta mitään siitä ei irtoa.
 
Omaan päähäni Kentucky Route Zeron pohjasanoma on harvinaisenkin selvä.
Mutta tuollainen Amerikan "ruostevyöhykkeen" alasajo ja oikeastaan koko länsimaita jossain määrin (ainakin pelottelupuheissa) koskettava työväen- ja keskiluokan kuolema / työn murros ovatkin asioita, joihin on tullut perehdyttyä niin opintojen kuin työnkin parissa, joten ymmärrettävää että itseä todella lähellä oleva aihe ei pomppaa kaikille samalla tavalla esiin.
Joka tapauksessa osui just eikä melkein meikäläisen makuhermoon tämä täysin omalaatuinen tapa käsitellä yhteiskunnallisia ilmiöitä.
Eritoten mieleen on jäänyt se eräs näytelmämuodossa esitettävä välinäytös, jonka muuten meinasin ostaa ihan painettuna kirjana. Hmmm vieläköhän sitä saisi jostain.

edit: Mutta taisin aikoinaan pelin omassa topikissanikin mainita, että peli ei todellakaan ole kaikkien makuun :D
 
Viimeksi muokattu:
Cult of the Lamb. Loistava roguelike, mukava tasapaino kultin rakentamisessa ja "luolastojen" läpi käynnissä. Kun pääsee yli siitä alun pienestä kaaoksesta, niin mukavan lepposaa touhuilua. Vaikeustasojakin löytyy easy:stä very hardiin.

Mutta peli tässä vaiheessa ihan jumalattoman buginen. Se lista on piiiiiitkä. Oma seikkailu on nyt päivässä 74, enkä pääse seuraavaa "luolasto" vetoa loppuun, koska peli kaatuu jossain vaiheessa aina. Memory leak bugiksi arvelivat Redditin puolella. Tämä siis PS5 versiossa.

Hienoa että peli on myynyt miljoonan, mutta sais niitä patcheja alkaa tippumaan.
 
Siitä omat suositteluni elokuun osalta.

 
Pari vuoteen 2023 myöhästynyttä Indie Worldissa hypetettyä indiepeliä:
  • Afterlove EP - ei tiedotetta, mutta Steamin tuotesivulla lukee 2023
  • Loco Motive - 2023 - uutinen Steamissa
 
Ylös Bottom