Vastaus: Keskustelua myyntiluvuista (NPD, FIGMA ja niin edelleen)
Jeps. Jännä nähdä, miten niin älyttömän hyvän peliliikkeen Wiin kanssa tehnyt Nintendo onnistui mokaamaan WiiU:n aivan totaalisesti. --
Yksinoikeudet eivät myy konsoleita, eivät edes Nintendon yksinoikeudet, jotka toistuvasti keräävät kriitikoiden ja pelaajien ylistystä. Ilman 3rd party -pelejä ei kannata edes yrittää kisata, paitsi jos tavoitteet ovat jossain kymmenen ja kahdenkymmenen miljoonan välissä per sukupolvi. (Eikä siinä mitään vikaa, tuolla laitekannalla pystyy ihan hyvin tekemään kannattavaa bisnestä, jos softan tie rate on järjestään jotain yli 20%:n.) Vaikeaa Nintendolla näyttäisi kuitenkin olevan. Ja jos itse olisin John Nintendo, en kyllä ihan äkkiä keksi, mitä tekisin NX:n kanssa.
Yksinoikeudet
myyvät konsoleita. Johan se tässäkin ketjussa on nähty: vaikka Wii U:lla menee aivan surkeasti, niin kyllä Splatoon ja Super Mario Maker auttoivat sen menekkiä. Nintendon ongelma tässä sukupolvessa on ollut, että heidän peliensä määrä ja laatu on pudonnut todella rankasti Wii/DS-sukupolveen verraten. Kyllä kuluttajatkin tämän ovat osoittaneet: roska kuten Wind Waker HD, Wii Sports Club, Animal Crossing Amiibo Festival ja geneerisistä geneerisin uusi Mario-urheilupeli ei vain yksinkertaisesti myy. Wind Waker HD:n paisutetut "myyntiluvut" saatiin aikaan bundlaamalla peli länsimaissa konsolipakettien mukaan, ja sekään ei riittänyt. Samaan aikaan ajoitettiin Wii U:n tähän mennessä ainoa virallinen hinnanalennus. Ja
sekään ei riittänyt. Nämä Wind Waker HD -bundlet lojuivat yhä kauppojen hyllyillä, joten kaupat omatoimisesti pudottivat hintoja ja siivosivat Wind Waker HD -roskapaketit pois pölyttymästä. Japani näytti, millainen floppi Wind Waker HD oli ilman konsolibundleja.
Lisäksi niillä Wii U:n harvoillakin hyvillä peleillä on ongelmana itse konsoli. Itse Wii U rajoittaa jopa hyvien pelien kuten Mario Kart 8:n menekkiä, ja tästä seuraa niitä valtavan korkeita attach rateja. Mario Kart 8:lle löytyisi varmasti enemmänkin kysyntää, mutta suuri osa potentiaalisesta yleisöstä ei halua maksaa 300 euroa konsolista jolla on hyvin vähän muita hyviä pelejä, ja järkyttävän typerä Gamepad-ohjain.
Wii U:lla Nintendo onnistui tosiaan mokaamaan melkeinpä kaiken. Heti suunnittelufilosofia oli jo pielessä, ja Gamepadin vuoksi hintaa ei ole saatu millekään järkevälle tasolle. Nintendon laadukkaat yksinoikeudet ovat suurimmaksi osaksi muisto vain, kun Nintendo on tuottanut Wii U:lle enemmän roskaa kuin laatupelejä. Wii U olisi kipeästi tarvinnut enemmän hyviä pelejä, mutta Nintendo onnistui mokaamaan julkaisun toisensa jälkeen ja tekemään useita todella huonoja päätöksiä Wii U:n pelijulkaisuiden suhteen.
Wii näytti, miten asiat voivat mennä toisin: Nintendo tarvitsee vain tarpeeksi suositun konsolin, jolla on tarpeeksi hyviä pelejä. Silloin ainakin osa multiplattareistakin seuraa mukana. Viime sukupolven alussa näytti siltä, että mm. Call of Duty ohittaisi Wiin, mutta CoD myi Wiilläkin yksinkertaisesti niin hyvin, että sarjaa jatkettiin Wiillä Wii U:n julkaisuun saakka. Activision selvästi toivoi, että Wiin CoD-yleisö olisi seurannut Wii U:lle, mutta toisin kävi. Sen sijaan
jotkut jäärät yhä pelaavat Modern Warfarea Wiillä.
Jos Wii U olisi ollut suositumpi konsoli, myös ne Nintendon yksinoikeudet myisivät paremmin. Tuollainen Wii U:n tai Gamecuben kokoinen laitekanta on itse Nintendollekin vahingollinen, ja ne laitteen muutamat hyvät pelit kärsivät siitä, että ne on julkaistu konsolille jolle ei oikein ole mitään muuta pelattavaa. Wii ja Wii U ovat vastakkaisia esimerkkejä verkostovaikutuksen tehokkuudesta konsoleilla. Wiin kekseliäs ohjain, monet hyvät pelit ja suuri yleisö toivat lisää pelejä ja yleisöä. Wii U:n huono ohjain, huonot ja harvat pelit ja pieni yleisö estävät jopa laitteen hyviä pelejä saavuttamasta potentiaaliaan.
