Ketutuskeskustelu

Omenanraato

Well-Known Member
Ai hemmetti aivan valtavan suuret osanotot sinne suuntaan. :/

Vaikka ei osaakaan kuvitella miten pahalta tuntuu luopua koirastaan niin itsekin koiran omistajana on tullut muutaman kerran mietittyä sitä, mitä sitten, kun tuosta omasta joutuu luopumaan, niin jo se tuntuu aivan valtavan pahalta ja saa palan juuttumaan kurkkuun. On ne vain niin rakkaita otuksia nuo lemmikit ja osaa osoittaa niin pyyteetöntä rakkautta meitä omistajia kohtaan. :/
Meilläkin koiria tuli kun olin 5 vanha, ne eli 15 ja 16 vuotiaaksi. Lopetettiin samaan aikaan.
Sillon mulla oli sit jo ns. oma koira kun asuin omillani.
Sit muutin kaupunkiin ja kerrostaloon, niin tuo koira meni mun vanhemmilleni asumaan. Sillon mulla oli myös kissa joka meni sinne myös, kun olivat maalla eläneet, niin en halunnut kaupunkiin.
Jäivät sit sinne, vaikka muutettiin itse takaisin maalle, mut koira oli jo vanha silloin ja pelkäsi lasten mekastusta.
Kyseinen koira täyttää maaliskuussa 13v ja kissa lopetettiin 2v sitten. Koiralta leikattiin vuosi sitten kohtu ja nyt puolisen vuotta vetänyt kipulääkkeitä kun lonkat aika jumissa vanhuuttaan. Lääkkeiden myötä menee taas kuin pentu. Mutta ”juuri” luopunut kissasta ja tuon vanhuksen kanssa ollu leikkausta jne ni jo pari vuotta asennoitunut kokoajan et kohta se lähtee.
Oli nyttenkin meillä 3kk hoidossa ja lähti viime viikolla takaisin kotiin.

Ja kun olin asennoitunut, että tää Onni tulee vain etsimään kotia ja on hoidossa, niin olin varma etten kiinny siihen. Mutta näköjään kun päätös tehtiin et jää meille ni kiintymys iski heti. Ehkä varsinki sen vuoksi kun tiesi ettei sitä oltu kohdeltu hyvin.
Mut aattelin ettei tää ois näin kova mulle, kun toisen kanssa pari vuotta odottanut koska saa haudata ja tämä taas ollut niin vähän aikaa. Mut eipä se siitä kiinni ole..perheenjäseneksi nuo tulee heti vaikka ei sitä halua myöntää.
 

Kain

Well-Known Member
Oli perheen iltapalahässäkässä jäänyt osittain syöty pussipuuropaketti lattialle ja joku perheenjäsenistä oli onnistunut astumaan sen päälle sillä lopputuloksella, että pussin sisältö lensi telkkarin ruudulle sotkien samalla myös pleikkarin ja soundbarin. Piti ladata aimoannos itsehillintää, että otsasuoni pysyi ehjänä ja ottaa nöyrästi rätti käteen. Jäi meinaan telkkarin rikostutkijat kakkoseksi meikäläiselle tarkkuudessa kun taskulampun kanssa etenin millimetri kerrallaan hitaasti samalla kiroten voimasanoja. Vahinkohan se oli mutta silti. Voi h*vonv*tun*aatana!
 

Liitetiedostot

Kain

Well-Known Member
Vatsatauti. Tuo ihmiskunnan vitsaus joka mahdollistaa tuhat ja yksi erilaista tapaa nöyryyttää ihminen. Onneksi sitä voi kuitenkin pelata moninpelinä! Jee! Hetken on taas olo kevyt kuin margariinimainoksella.
 

Kain

Well-Known Member
Näin eräänlaisena kirjanördenä pidän tätä tavattoman usein tapahtuvaa ilmiötä erittäin vettumaisena. Löydän kirjan joka vaikuttaa mielenkiintoiselta. Pokkarin saa edullisesti joten ostan sen. Sen jälkeen kun kirja on suoritettu haluan loputkin sarjaan liittyvät osat joita on lähes aina yhteensä kolme. Ja nämä seuraavat osat löytyvät sitten kovakantisina. Ja joka kerta ne sorrun ostamaan ja joka kerta koen vettuuntumista kun katselen noita kirjoja hyllyssä. Yksi ei sovi joukkoon!! Ääääää!
 

Liitetiedostot

Ylös Bottom