Vastaus: Ketutuskeskustelu
Normaalisti olen positiivinen henkilö ja koetan löytää kaikesta jotain hyvää, mutta nyt alkaa olla pinna niin kireällä ja ottaa kaikki niin pahasti päähän. Olin aikaisemmin reilun vuoden työttömänä (tehden harjoitteluja/turhia kursseja siinä välissä), koska mitään töitä ei vain saanut, joka liittyisi vähänkään omaan alaan. Sitten kyllästyin, hain siivoojaksi ja sain töitä, olen itse asiassa jopa viihtynyt. Ikävä kyllä vain osa-aikaisia töitä, mutta parempi nekin kuin ei mitään. Luvattiin 20h/vko mutta sainkin 16,4h. Annoin asian olla ja tein vakituisten töiden päälle keikkaa, sillähän se korjautui. Kuukausi sitten otin yhteyttä esimieheeni ja ohjaajaani, että lisää työtunteja, kiitos. Tänään sain tietää, että yksi asiakkaistani ei ole uusinut sopimusta eli minun vakituinen tuntimääräni väheni 11,9h/vko.
Minä pyysin kuukausi sitten, että olisin saanut jotenkin lisää tunteja niin, että ne olisivat 25h viikossa ja sen sijaan menetänkin vielä entisestään tunteja. Laitoin nyt viestiä menemään ohjaajalle, että asia etenisi, ettei tällainen tuntimäärä ole hyväksyttävää. Mutta kun ei ole ajokorttia eikä autoa niin se vaikeuttaa, enkä tule korttia koskaan tällaisilla työtunneilla saamaankaan, oravanpyörä! Ärsyttää suunnattomasti olla samaan aikaan työttömänä työnhakijana, että saan Kelalta tarvittavat rahat elämiseen, koska osa-aikatöistä ei saa tarpeeksi ja ärsyttää olla toisen elätettävänä, sillä se se vasta ottaakin itsetunnolle. Jos siivoojista on kerran niin kauhea pula, niin miksi niitä töitä ei sitten tunnu millään saavan lisää, huoh.
Pakko oli päästä avautumaan, en muista koska olisin viimeksi ollut näin vihainen ja turhautunut kaikkeen
