Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

Ketutuskeskustelu

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja henkettu
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Vastaus: Ketutuskeskustelu

KOSSUNALLE sanoi:
miten olette selvinnyt siitä kun toinen lähtee ja miten ootte selvinny muutenkin erosta?
Klikkaa laajentaaksesi...
Itsesäälistä ei ole hyötyä eikä toisen haikailusta. Paras lääke on keksiä tekemistä ettei illat kulu yksin nököttäessä neljän seinän sisällä. Oma neuvo on lähteä ulos lenkille tai salille. Tsemppiä, mutta kyllä se siitä suttaantuu.
 
Vastaus: Ketutuskeskustelu

Ei kai tuohon mikään muu auta kuin aika. Se on tietty persoonallista, että kuinka kauan aikaa tarvitsee päästäkseen exästään yli.

Silloin kun mä aikanaan erosin melko pitkästä suhteesta, niin pahimmista masennus"kohtauksista" pääsi yli tekemällä jotain millä vaan sai itselleen paremman mielen, edes hetken ajaksi. Oli se sitten esim. viinan juonti, pelaaminen tai joku muu lempiharrastus. Kun pääsi siitä pahimmasta yli, aloin jo hieman piristymään ja käymään ihmisten ilmoilla. Loppujen lopuksi olikin jo ihan mukavaa mennä viikonloppua viettämään kaupungin yöelämään sinkkuna miehenä.

Vaikka alkuvaiheilla fiilikset on todella alhaalla ja sitä tuntee olevansa niin yksin, niin kaikesta kyllä toipuu ja elämä jatkuu. Tsemppiä!
 
Vastaus: Ketutuskeskustelu

Naisia löytyy kuin kaloja merestä. Turha murehtia. Ilkeästi sanottu, mutta nauti nyt elämästä ja älä heti ota morsianta/ajattele uusien ottamista. Nyt ulos lenkille ja ajatukset selville ja ajatella mitä kaikkea sitä voi nyt tehdä ilman valituksia.
 
Vastaus: Ketutuskeskustelu

Kuten tuossa joku muu jo sanoikin, niin tekemistä ja rutiineja vaan päivään! Kavereiden kanssa jotain puuhaa tai muuta harrastustoimintaa, ettei jää vaan sinne kotiin mököttämään! Siitä se lähtee ja hiljalleen alkaa mielikin piristymään. Itseään ei kannata alkaa syyttelemään, eikä toisen perään haikailemaan. Rohkeasti vaan naama kohti tulevaisuutta ja uusia virikkeitä haeskelemaan. Niin ja se kalja/viina, se kannattaa ihan suosiolla jättää kokonaan pois, pahentaa vaan oloa.
 
Vastaus: Ketutuskeskustelu

olen gamer ja sen takia tänne tulin tukea hakemaan ja sainkin sitä, kiitos.

eli siis viime viikonloppuna mulle siis ilmotettiin että lusikat menee jakoon...

itkenyt olen tähän päivään asti. löysin tuolta ps3:sen perukoilta far cry3 blood dragonin ja kävin muutaman kaljan hakemassa, sitä mä aattelin pelata


eli masennuksen ja siitä seuranneen kaljan juonnin takia(oli siinä muutakin) tuli ero

anteeksi tää sekasuus kirjoituksessa...oon vaan niin rikki.
 
Vastaus: Ketutuskeskustelu

Tätä ketjua kun lueskelee niin on se aikamoista vuoristorataa. Se on piristävää huomata että elämä ei ole helppoa muillakaan. Mutta samalla se myös masentaa...
 
KOSSUNALLE: Nnirviltä aikanaan jäi tällainen ajatus mieleen: "Viina ei ole masennuslääke paitsi siinä mielessä, että se masentaa."

Eli rehdisti korkki kiinni siihen asti, että masennus on poistunut talosta. Pelit ovat oivaa eskapismia, mutta ystävien ja muiden ihmisten seurasta kannattaa nauttia vähintään yhtä paljon.
 
Vastaus: Ketutuskeskustelu

Komppaan. Alkoholi ehdottomasti pois, se vain pahentaa masennusta.

Muuhun korviketekemiseen ehdottaisin tylsästi liikuntaa. Ei tarvitse olla hiki hatussa tempomista, ihan vaan vaikka kävelyä esimerkiksi itselle aiemmin tuntemattomassa kaupunginosassa tai muussa paikassa. Saa raitista ulkoilmaa ja illalla väsyttää ja nukuttaa paremmin. Ei tule niin helposti vaan pyörittyä unettomana sängyssä ja pohdittua kaikkea ankeaa.
 
Vastaus: Ketutuskeskustelu

KOSSUNALLE sanoi:
moro...


avovaimo se sit päätti pistää lusikat jakoon 4 vuoden jälkeen

tiedän että kun on ollu masennusta niin ei ole kotityöt jaksanu "innostaa" ja viikonloput meni kalja sumussa(ymmärsin sen ja halusin lopettaa).itkenyt olen viikon ja menee varmaan toinen kevesti perään.

tuli rukoiltuu ja muutenkin yritin puhua mutta vastaus oli aina että: "et muutu, haluan elää yksin"

tää suru on jotenkin niin yli menevä vaikka olenkin jo 25...

miten olette selvinnyt siitä kun toinen lähtee ja tiedätte sen olevan oma syy ja miten ootte selvinny muutenkin erosta?
Klikkaa laajentaaksesi...

Minä olin naimissa 22v kunnes vaimo ilmoitti laittavansa lusikat jakoon...siitä on nyt kolme vuotta ja voin hyvin nyt.
Itkulla ja surulla on aikansa ja vaikka ei sitä koskaan siinä tilanteessa uskoisi, niin jotenkin vaan hartiat kestää sen surun, kunhan aikaa on tarpeeksi kulunut. Me olemme hieman eri ikäluokkaa, mutta tilannetta se tuskin muuttaa. Minulla on kaksi lasta jotka onneksi olivat eron tullessa aikuisia, helpotti paljon käytännön asioita, teillä ei tainnut olla lapsia?
Sitten, älä juo liikaa, se ei todellakaan auta..
Jos haluat jutella laita yv:tä

Kyllä se elo siitä paranee, niin se on klisee, mutta niin totta :-)

waiski
 
Vastaus: Ketutuskeskustelu

KOSSUNALLE sanoi:
moro...


avovaimo se sit päätti pistää lusikat jakoon 4 vuoden jälkeen

tiedän että kun on ollu masennusta niin ei ole kotityöt jaksanu "innostaa" ja viikonloput meni kalja sumussa(ymmärsin sen ja halusin lopettaa).itkenyt olen viikon ja menee varmaan toinen kevesti perään.

tuli rukoiltuu ja muutenkin yritin puhua mutta vastaus oli aina että: "et muutu, haluan elää yksin"

tää suru on jotenkin niin yli menevä vaikka olenkin jo 25...

miten olette selvinnyt siitä kun toinen lähtee ja tiedätte sen olevan oma syy ja miten ootte selvinny muutenkin erosta?
Klikkaa laajentaaksesi...

Vaikka kylmältä ja kornilta nyt kuulostankin, niin olet vielä nuori, ja elämäsi on vasta edessä. Surulle on aikansa, ja se kannattaa tosiaan käyttää suremiseen. Paistaa se aurinko risukasaankin.
 
Vastaus: Ketutuskeskustelu

KOSSUNALLE sanoi:
se kihlasormuksen ottaminen pois sormesta otti kyllä isolle miehelle kovapaikka...
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuo on kyllä kova paikka. Itse tein vieläpä sen virheen, että siirsin sen kaulakoruun roikkumaan.."jos vaikka vielä". Oli melkeinpä pahin virhe, jos meinaa yli päästä.
 
Vastaus: Ketutuskeskustelu

Omenanraato sanoi:
Tuo on kyllä kova paikka. Itse tein vieläpä sen virheen, että siirsin sen kaulakoruun roikkumaan.."jos vaikka vielä". Oli melkeinpä pahin virhe, jos meinaa yli päästä.
Klikkaa laajentaaksesi...


itse otin sen suoraan pois


kiitos kaikille tuesta.

tunti kerrallaan mennää täällä mutsin luona, pitäis maanantaina mennä kotiin selvittämään muuttoa ja tommosta

kaikki pitäis alottaa alusta
 
Vastaus: Ketutuskeskustelu

Burana sanoi:
Komppaan. Alkoholi ehdottomasti pois, se vain pahentaa masennusta.

Muuhun korviketekemiseen ehdottaisin tylsästi liikuntaa. Ei tarvitse olla hiki hatussa tempomista, ihan vaan vaikka kävelyä esimerkiksi itselle aiemmin tuntemattomassa kaupunginosassa tai muussa paikassa. Saa raitista ulkoilmaa ja illalla väsyttää ja nukuttaa paremmin. Ei tule niin helposti vaan pyörittyä unettomana sängyssä ja pohdittua kaikkea ankeaa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Urheilu kyllä varmasti piristää mieltä, huomaa itsekkin miten on parempi mieli liikunnan jälkeen. Ja on sitä tutkittukin että urheilu toimii jopa paremmin kuin masennuslääkkeet. Jotain aineita se vapauttaa aivoissa ja helpottaa stressiä ja selkiyttää mieltä.
 
Vastaus: Ketutuskeskustelu

no tänään aattelin vaan kuunnella potturadioo, pelata cod ghoustii ja ottaa muutaman ja koittaa nukkuu...


tosiaan 4 vuotta tuli oltua ja suru on niin helvetinmoinen että kun itken karjun samalla kivusta...

tää tilanne on toisaalta pelästyttäny ja pistänyt miettimään että miten ikinä pystyy rakastumaan pelkäämättä taas tämmöstä?

en mä tämmöstä halua enää...
 
Vastaus: Ketutuskeskustelu

Tykkään tehdä yövuoroja duunissa, mutta sen jälkeen "normaalirytmiin" palaaminen on välillä todella vaikeaa ja ärsyttävää. Perjantaina herään päivällä yleensä jo noin viiden tunnin unien jälkeen jotta varmasti illalla saan unesta kiinni.

Kävin ennen kahtatoista nukkumaan ja puoli tuntia sitten annoin periksi ja valuin takaisin sohvalle. Todella ärsyttävää, kun kroppa haluaa unta, mutta pää taas ei. Siinä sitten pyöritään pedissä tunteja kunnes joko onnistuu jotenkin nukahtamaan tai sitten ei kuten nyt kävi.

Onneksi herätys tulee vasta seitsemän aikoihin jolloin muksu heräilee. Aina ei ole helppoa. :D
 
Vastaus: Ketutuskeskustelu

Varmistui sitten sekin että avioero todella edessä. 8 vuoden yhteistaival vaimon kanssa päättyy ja katkerin muistoin kohti uusia pettymyksiä elämässä. Toisaalta olen onnellinen että yksi lapsi ehti meille siunaantua ja hänestä saan voimaa, toisaalta harmittaa lapsen puolesta koska on vielä alle 3-vuotias. Vikaa löytyi molemmista päistä, minulla perus gamer-ongelmat, ei yhteista aikaa, en huomioi en helli ja niin edelleen. Allekirjoitan kaiken ja kadun syvästi laiminlyöntejäni vaimoa kohtaan. Ottakaa te muut pelaajat opiksenne tästä jos parisuhteessa pelaaminen on osa ongelmaa. Eihän se meillä pelkästään siitä johtunut ja myös vaimossa vikaa on.

Vaikka ongelmia onkin jo kuukausia ollut niin se että vaimo järjestelee vieraan miehen kanssa tapaamisia ja yhteisiä hotelliöitä oli kyllä sellainen shokki päin näköä että itkettää. Olo on murtunut, mutta toisaalta helpottunut. Pakko tästä on kuitenkin päästä keskustelemaan jonkun kanssa ja ehkä suuntana on ensin työterveys tai perheneuvola..

Quit and out.
 
Sinun täytyy kirjautua tai rekisteröityä voidaksesi vastata.
Ylös Bottom