Vastaus: Konsertit, keikat & festarit
Flow on tältä vuodelta taputeltu ja kolme päivää meni mukavasti etenkin kun ilma taisi olla paras koko festarin historiassa.
Järjestelyt toimivat loistavasti tälläkin kertaa. Aiemmista vuosista oli parannettu siinä, että lähes koko alue oli yhtenäinen anniskelualue, joten typeriä aitoja ja karsinoita ei ollut oikeastaan kuin päälavan edustalla. Drinkki kädessä pääsi siirtymään mukavasti paikasta toiseen.
Kuten aiemmin jo kehuin, Flowssa ruokatarjonta on parasta mitä millään festareilla on ollut koskaan ja sitä se oli edelleen. Suurin moite tuli liian suurista annoksista kun olisi halunnut maistaa melkeinpä kaikkea
Hintataso näilläkin festareilla on kova, ruoka-annokset kympin molemmin puolin ja juomat lähti 6 euron siideri/olut tölkeistä 10 euron drinkkien kautta 12-14 euron sampanjaan.
Perjantaina energisimmän esityksen tarjoili dubsteptähti Skrillex, joka kiinnitettiin esiintyjäkaartiin vasta viime hetkillä. Se aiheuttikin koomisen itkupotkuraivarin puritaanihipstereiden keskuudessa ja face kommentteja lukiessa sai nauraa vedet silmistä. Vaikka kyseessä olikin vain DJ-keikka, hoiti Skrillex siltikin tonttinsa kunnialla ja riehui, pomppi ja pyöri lavalla koko setin ajan. Toisin kuin muut Flowssa nähdyt DJt (esim. Kalkbrenner, Kavinsky, Jamie xx) oli Skrillex yleisön kanssa kontaktissa koko ajan, ja se osaltaan lietsoi sinisen teltan yleisön aikamoiseen riehaan yllyttäen jopa eturivin tyttösiä nostelemaan toppejaan
[video=youtube;3ShgSXtcQVU]http://www.youtube.com/watch?v=3ShgSXtcQVU[/video]
Perjantailta toinen esille nostettava esiintyjä oli ilman muuta Bonobo. Tyylikästä, viileää ja mukaansa tempaavaa.
Lauantaille osui niin paljon etukäteen mielenkiintoisia tapauksia, ettei oikein tiennyt mihin tarttua ja sen takia tulikin pyörittyä lavojen välillä edestakaisin. Etukäteen valitut Kavinsky ja Jamie xx olivat hienoisia pettymyksiä tasapaksuine setteineen, etenkin Skrillexin ilotulituksen jälkeen. Pääesiintyjä Manic Street Preachers oli hyvä, mutta en ole itse siitä koskaan jaksanut sen enempää innostua. Paljon kaikkea, mutta ei mitään erityistä kyllä jäänyt mieleen.
Sunnuntai oli monen mielestä "superpäivä". Itse aloitin päivän nauttimalla Iisan valloittavasta esiintymisestä päälavalla heti kello 15. Täydellinen artisti sunnuntai-iltapäivän aloitteluun. Sunnuntain kaartista Janelle Monáe oli kirkkaasti paras ja energisyydellään ohitti kaikki. Huikea show kerta kaikkiaan, vaikka itse en juurikaan neidon tuotantoa ennestään tuntenut. Sunnuntain isoin nimi Outkast oli omasta mielestä totaalisen turha buukkaus eikä keikastakaan jäänyt oikein mitään hyvää sanottavaa.. joidenkin mukaan ainakin osittain jopa playbackinä vedetty. Olisi sopinut paremmin Blocpartyyn kaiken maailman Snoop Dogien sekaan. Mutta minussa onkin se vika, että Public Enemyn jälkeen hyvää hiphopia jälkeen ei ole tehtykään.
Röyksopp & Robyn yhdistelmä toimi siihen asti kunnes Robyn tuli lavalle, jonka jälkeen alkoi hämmentävä ja pitkästyttävä "taidesuhina", joka sai omalla kohdalla aikaan lähinnä haukottelua. Jostain syytä Hesarin arvostelija koki keikan täsmälleen päin vastoin
Ihmettelen mitä kamaa Hesarin tyypit oikein vetävät
Monta hyvää esiintyjää jäi varmasti välistä, mutta ei tuolta millään ehdi kaikkea katsoa. Välillä on mukava vaan hengailla nurmikoilla ja nauttia ilmasta ja tunnelmasta hieman rauhallisemmin. Muutoinkin sisätilat olivat kaikki järjettömän hikisiä lämpimästä ilmasta johtuen, joten ihan turhan päiten ei jaksanut niissä aikaa viettää.