Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)
KonsoliFIN erehdyttää mainostajia?
- Viestiketjun aloittaja pomppis
- Aloituspäivämäärä
Foxi
Jäsen / [FL]
Vastaus: KonsoliFIN erehdyttää mainostajia?
Juurikin näin. Ja selvästi on hra Pomppis kuullut joltain kaverilta Konsolisota -osiosta, ja koittaa nyt provota asiasta josta ei tiedä mitään. Nää voi hyvillä mielin jättää omaan "arvoonsa"..
Centauri sanoi:Taitaa jotakuta jossakin 'kilpailevassa' pelimediassa kyrsiä kunnolla, kun tälläinen harrastajavoimin ylläpidetty, ilmainen, sonyfanboymoderaattoreiden ja meidän sonyvihaajavieraiden yhteinen sivusto jyrää heidän sivustonsa parhaimmillaan 6-0
Juurikin näin. Ja selvästi on hra Pomppis kuullut joltain kaverilta Konsolisota -osiosta, ja koittaa nyt provota asiasta josta ei tiedä mitään. Nää voi hyvillä mielin jättää omaan "arvoonsa"..
Vastaus: KonsoliFIN erehdyttää mainostajia?
Taitaa olla pelijournalismi kyllä tuhoon tuomittu laji tuon perusteella.
Pelit on kyllä jäätävä varjo 1990-luvun loistostaan, joskaan en ole viime vuosiin lukenut kuin numeron pari vuodessa hammaslääkärin odotushuoneessa (mikä tietysti kertoo lehden tasosta sekin). Wexteen taas kyllä kuuluu eduskuntaan omasta mielestäni, mutta sitähän voidaan aina salaliittoilla mitä Wexteenin palstalle tapahtui...
pomppis sanoi:
Taitaa olla pelijournalismi kyllä tuhoon tuomittu laji tuon perusteella.
Pelit on kyllä jäätävä varjo 1990-luvun loistostaan, joskaan en ole viime vuosiin lukenut kuin numeron pari vuodessa hammaslääkärin odotushuoneessa (mikä tietysti kertoo lehden tasosta sekin). Wexteen taas kyllä kuuluu eduskuntaan omasta mielestäni, mutta sitähän voidaan aina salaliittoilla mitä Wexteenin palstalle tapahtui...
Vastaus: KonsoliFIN erehdyttää mainostajia?
Hajosin tähän aiheeseen jo siinä vaiheessa, kun Niko Nirviä mainostettiin parhaimmaksi pelikriitikoksi koskaan. Eh... Kieltämättä Niko Nirvi on kirjoittanut jo pitkään hyviä arvosteluja sekä muita kirjoituksia Pelit -lehteen, mutta tuollainen "palvominen" on vaan jotain todella lapsellista. Paskaa on hän suoltanut yhtä paljon (ellei enemmänkin) kuin muutkin arvostelijat ja Nnirvi ON vain ihminen ja hänen mielipiteensä ovat yhden ihmisen mielipiteitä.
Pelijournalismin rappio? Miten tämä liittyy siihen, että Konsolifinin kävijämäärä on arvioitu hieman yläkanttiin? Tai mikäli Hakkizin lukuihin on uskomista: todenmukaisesti. En oikein ymmärrä näiden kahden asian yhteen niittaamista. KonsoliFINissä nyt viimeiseksi voi puhua pelijournalismin rappiosta. On totta, että ylläpidossa on ehkä pienoista fanipoikamaisuutta, mutta kertokaapas missä lehdessä ei? Jokaisella arvostelijalla on kuitenkin omat suosikkinsa, johon me pelaajat emme voi vaikuttaa. Enkä ole kertaakaan täällä nähnyt asiaa häiritsevästi, arvosteluja kun tuntuu tulevan suht tasaisesti jokaiselle konsolille eikä fanipoikamaisuus ole minusta näkynyt liikaa. Tai sitten vain olen vältellyt hyvin kaikkia Sonya ja Playstationia käsitteleviä aiheita, joka on ihan mahdollista ottaen huomioon, etteivät ne minua ole koskaan juurikaan kiinnostaneet.
Kun fanipoikamaisuus otettiin esille, niin mikäli se on rappion merkkejä Suomen pelijournalismissa, niin siinähän tapauksessa Pelit -lehti on eniten rappiolla. Ai eikö? Eikö tosiaan? Tuliko kenellekään mieleen jo kertaalleen tässäkin aiheessa mainittu Tuomas Honkala sekä Halo -pelisarja. Suomen suurimmassa pelilehdessähän ei ole fanipoikamaisuutta... Turha luulo. Vitut.
Livegamers on hyvä sivusto, mutta yllättäen jo nimestä sekä yleisestä asenteesta voi päätellä, että sivusto on täynnä Xbox-fanipoikia (niin ylläpidossa kuin kävijöissä), joka tosin on sivuston tarkoituksenakin, eikä sitä näin oikein voi ottaa koko keskusteluun mukaan.
Mikäli mennään yleisesti Suomen pelijournalismin rappioon, otamme esimerkiksi kolme aivan toista foorumia ja lehteä/sivustoa sekä jätämme kokonaan Konsolifinin sekä Pelit.fi:n rypemään tyytyväisyydessä: Tilt.tv, Pelaaja-lehti sekä Peliplaneetta.net. Yllätys yllätys, kaksi viimeistä omistaa tätä nykyä H-Town. Mitä Pelaaja-lehti on? Omasta mielestäni surkeasti aseteltu lehti täynnä liikaa kuvia, sensaatiohakuisuutta ja kyseessähän on käytännössä pelialan Seiska tai kenties Ilta-Lehti. Asiaa löytyy, mutta se on piilotettu aivan järkyttävän tuuban tekstin taakse ja ulkomuoto on niin järkyttävä, että lehteä lukevat lähinnä vanhat mummot. Entäs Peliplaneetta.net? Uuden ylläpidon (H-Town, tuo kaiken pahan alku) tultua kehiin sivustolla ei ole ollut ainoatakaan järkevää päivitystä, ylläpito ei osaa edes käyttää vanhoja ominaisuuksia oikein (jonka huomaa mm. arvosteluissa olevista kuvista ja monista muista huonosti käytetyistä ominaisuuksista) sekä foorumi on yksi iso apinalauma. Voi kiitos, tätä kaipasinkin. Onko vielä lisää? No on. Sivusto on nykyään käytännössä 50% Pelaaja-lehden mainostusta. HYI! Tilt.tv:stä minun tuskin tarvitsee edes mainita, eiköhän kaikki ole jo vuosien saatossa ihan tiedossa kyseisen lafkan laadusta. Ainoa mikä siinä toimii on pelikauppa, jossa sielläkin käytetyt pelit ovat usein vähän turhan ryöstöhintaisia.
End of tappelu. Suomessa on kuitenkin toistaiseksi (ainakin minun tietooni kantautuneita) on ainakin kolme nettisivustoa, jolla on suht laadukkaat arvostelut, riittävät kävijämäärät, asialliset foorumit sekä hyvä ulkonäköä. Ne ovat seuraavat:
Konsolifin - Yllättäen, miksiköhän täällä liikun?
Pelit.fi - Muutamasta arvostelijasta en pidä, mutta muuten ihan laadukasta.
V2.fi - Pelijournalismin nouseva toivo. Alasin Median (eli Peliplaneetan aikaisemman ylläpidon) uusi viihdesivusto.
Hyviltä foorumeiltakin ei kuitenkaan voi odottaa liikoja. Niillekin ilmestyy tasaisin välein sakkia, joilla on aivojen tilalla sahanpurua tai fanipoikalippikset päässä. ...aivan kuten pomppis meille kiitettävästi tämän todisti omalla olemassaolollaan.
...ja kaikelle tälle voi sanoa: Mitä helvetin väliä? Eiköhän jokainen löydä omat suosikkisivustonsa.
Hajosin tähän aiheeseen jo siinä vaiheessa, kun Niko Nirviä mainostettiin parhaimmaksi pelikriitikoksi koskaan.
Eh... Kieltämättä Niko Nirvi on kirjoittanut jo pitkään hyviä arvosteluja sekä muita kirjoituksia Pelit -lehteen, mutta tuollainen "palvominen" on vaan jotain todella lapsellista. Paskaa on hän suoltanut yhtä paljon (ellei enemmänkin) kuin muutkin arvostelijat ja Nnirvi ON vain ihminen ja hänen mielipiteensä ovat yhden ihmisen mielipiteitä.Pelijournalismin rappio? Miten tämä liittyy siihen, että Konsolifinin kävijämäärä on arvioitu hieman yläkanttiin? Tai mikäli Hakkizin lukuihin on uskomista: todenmukaisesti. En oikein ymmärrä näiden kahden asian yhteen niittaamista. KonsoliFINissä nyt viimeiseksi voi puhua pelijournalismin rappiosta. On totta, että ylläpidossa on ehkä pienoista fanipoikamaisuutta, mutta kertokaapas missä lehdessä ei? Jokaisella arvostelijalla on kuitenkin omat suosikkinsa, johon me pelaajat emme voi vaikuttaa. Enkä ole kertaakaan täällä nähnyt asiaa häiritsevästi, arvosteluja kun tuntuu tulevan suht tasaisesti jokaiselle konsolille eikä fanipoikamaisuus ole minusta näkynyt liikaa. Tai sitten vain olen vältellyt hyvin kaikkia Sonya ja Playstationia käsitteleviä aiheita, joka on ihan mahdollista ottaen huomioon, etteivät ne minua ole koskaan juurikaan kiinnostaneet.
Kun fanipoikamaisuus otettiin esille, niin mikäli se on rappion merkkejä Suomen pelijournalismissa, niin siinähän tapauksessa Pelit -lehti on eniten rappiolla. Ai eikö? Eikö tosiaan? Tuliko kenellekään mieleen jo kertaalleen tässäkin aiheessa mainittu Tuomas Honkala sekä Halo -pelisarja. Suomen suurimmassa pelilehdessähän ei ole fanipoikamaisuutta... Turha luulo. Vitut.
Livegamers on hyvä sivusto, mutta yllättäen jo nimestä sekä yleisestä asenteesta voi päätellä, että sivusto on täynnä Xbox-fanipoikia (niin ylläpidossa kuin kävijöissä), joka tosin on sivuston tarkoituksenakin, eikä sitä näin oikein voi ottaa koko keskusteluun mukaan.
Mikäli mennään yleisesti Suomen pelijournalismin rappioon, otamme esimerkiksi kolme aivan toista foorumia ja lehteä/sivustoa sekä jätämme kokonaan Konsolifinin sekä Pelit.fi:n rypemään tyytyväisyydessä: Tilt.tv, Pelaaja-lehti sekä Peliplaneetta.net. Yllätys yllätys, kaksi viimeistä omistaa tätä nykyä H-Town. Mitä Pelaaja-lehti on? Omasta mielestäni surkeasti aseteltu lehti täynnä liikaa kuvia, sensaatiohakuisuutta ja kyseessähän on käytännössä pelialan Seiska tai kenties Ilta-Lehti. Asiaa löytyy, mutta se on piilotettu aivan järkyttävän tuuban tekstin taakse ja ulkomuoto on niin järkyttävä, että lehteä lukevat lähinnä vanhat mummot. Entäs Peliplaneetta.net? Uuden ylläpidon (H-Town, tuo kaiken pahan alku) tultua kehiin sivustolla ei ole ollut ainoatakaan järkevää päivitystä, ylläpito ei osaa edes käyttää vanhoja ominaisuuksia oikein (jonka huomaa mm. arvosteluissa olevista kuvista ja monista muista huonosti käytetyistä ominaisuuksista) sekä foorumi on yksi iso apinalauma. Voi kiitos, tätä kaipasinkin. Onko vielä lisää? No on. Sivusto on nykyään käytännössä 50% Pelaaja-lehden mainostusta. HYI! Tilt.tv:stä minun tuskin tarvitsee edes mainita, eiköhän kaikki ole jo vuosien saatossa ihan tiedossa kyseisen lafkan laadusta. Ainoa mikä siinä toimii on pelikauppa, jossa sielläkin käytetyt pelit ovat usein vähän turhan ryöstöhintaisia.
End of tappelu. Suomessa on kuitenkin toistaiseksi (ainakin minun tietooni kantautuneita) on ainakin kolme nettisivustoa, jolla on suht laadukkaat arvostelut, riittävät kävijämäärät, asialliset foorumit sekä hyvä ulkonäköä. Ne ovat seuraavat:
Konsolifin - Yllättäen, miksiköhän täällä liikun?
Pelit.fi - Muutamasta arvostelijasta en pidä, mutta muuten ihan laadukasta.
V2.fi - Pelijournalismin nouseva toivo. Alasin Median (eli Peliplaneetan aikaisemman ylläpidon) uusi viihdesivusto.
Hyviltä foorumeiltakin ei kuitenkaan voi odottaa liikoja. Niillekin ilmestyy tasaisin välein sakkia, joilla on aivojen tilalla sahanpurua tai fanipoikalippikset päässä. ...aivan kuten pomppis meille kiitettävästi tämän todisti omalla olemassaolollaan.
...ja kaikelle tälle voi sanoa: Mitä helvetin väliä? Eiköhän jokainen löydä omat suosikkisivustonsa.
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vastaus: KonsoliFIN erehdyttää mainostajia?
Juu ei tähän keskusteluun tuo sivusto kuulu, mutta taitaa sekin kuihtua. Tai rahan perään taitaa sivusto olla ja tuo -areena on se tärkein asia nykyisin vissiin.
Fiksuimmat kaverit poistuneet ylläpidosta ja tehneet oman sivuston nimeltä Ydinjoukko.
http://www.ydinjoukko.com/
Olisimme kyllä tännekkin ottaneet porukan ilomielin ylläpitoon mukaan. (Vaikka xbox -faneja ovatkin )
Arcane sanoi:
Juu ei tähän keskusteluun tuo sivusto kuulu, mutta taitaa sekin kuihtua. Tai rahan perään taitaa sivusto olla ja tuo -areena on se tärkein asia nykyisin vissiin.
Fiksuimmat kaverit poistuneet ylläpidosta ja tehneet oman sivuston nimeltä Ydinjoukko.
http://www.ydinjoukko.com/
Olisimme kyllä tännekkin ottaneet porukan ilomielin ylläpitoon mukaan. (Vaikka xbox -faneja ovatkin
)Vastaus: KonsoliFIN erehdyttää mainostajia?
Älä huoli, jonakin päivänä sinustakin sanotaan ihan vastaavasti
Huomautetaan muuten sitäkin, että fanittamisen osuudesta arvostelussa voidaan keskustella siltäkin kannalta, että eivät suinkaan peliarvostelijat ole ainoita fanittajia, vaan kyllä se ilmiö tietysti nousee pelaajien syvistä ryveistä.
Tämän sivuston pyörittämisessä lievä fanittaminen on suorastaan suotavaa, koska sillä on hyvä puoli taata se, että asiat tulevat hoidetuksi, joskus jopa ajallaan. Liiallinen fanittaminen riepoo toki teidän hermojenne lisäksi myös meidän hermoja, ei noita palavasilmäisiä kiihkoilijoita jaksa katsella montaakaan minuuttia. Sopiva fanittaminen näkyy innostumisena asiasta, oma-alotteisuutena, intohimona.
KonsoliFin toimii kuitenkin, edelleen ja jälleen kerran, harrastelijapohjalta, ylläpidon odottaessa uskonnollisista piireistä tuttu kiilto silmissään palkkiota sitten, kun taivaat halkeavat ja on tullut aika palkita ne, jotka ovat pyyteettömästi ja palkatta toimineet jalon pelaamisharrastuksen eteen. Ylläpito ei ainakaan vielä ole keksinyt sopivia keinoja pakottaa ihmisiä, tai edes ylläpitoa itseään, sisällön tuottamiseen, joten sitä odotellessa toimitaan ihan oman (ki)innostuksen mukaan.
Hullua hommaa, että joillekin maksetaan vittuilusta. Minä teen sitä ihan ilmaiseksi.
XShava sanoi:Olisimme kyllä tännekkin ottaneet porukan ilomielin ylläpitoon mukaan. (Vaikka xbox -faneja ovatkin
Älä huoli, jonakin päivänä sinustakin sanotaan ihan vastaavasti
Huomautetaan muuten sitäkin, että fanittamisen osuudesta arvostelussa voidaan keskustella siltäkin kannalta, että eivät suinkaan peliarvostelijat ole ainoita fanittajia, vaan kyllä se ilmiö tietysti nousee pelaajien syvistä ryveistä.
Tämän sivuston pyörittämisessä lievä fanittaminen on suorastaan suotavaa, koska sillä on hyvä puoli taata se, että asiat tulevat hoidetuksi, joskus jopa ajallaan. Liiallinen fanittaminen riepoo toki teidän hermojenne lisäksi myös meidän hermoja, ei noita palavasilmäisiä kiihkoilijoita jaksa katsella montaakaan minuuttia. Sopiva fanittaminen näkyy innostumisena asiasta, oma-alotteisuutena, intohimona.
KonsoliFin toimii kuitenkin, edelleen ja jälleen kerran, harrastelijapohjalta, ylläpidon odottaessa uskonnollisista piireistä tuttu kiilto silmissään palkkiota sitten, kun taivaat halkeavat ja on tullut aika palkita ne, jotka ovat pyyteettömästi ja palkatta toimineet jalon pelaamisharrastuksen eteen. Ylläpito ei ainakaan vielä ole keksinyt sopivia keinoja pakottaa ihmisiä, tai edes ylläpitoa itseään, sisällön tuottamiseen, joten sitä odotellessa toimitaan ihan oman (ki)innostuksen mukaan.
Hullua hommaa, että joillekin maksetaan vittuilusta. Minä teen sitä ihan ilmaiseksi.
Vastaus: KonsoliFIN erehdyttää mainostajia?
Mun ei pitäs kyllä kommentoida mitään...
Mutta kommentoinpas kuitenkin. Valitettava ja ei ollenkaan yllättävä tosiasia on, että Suomessa tai muuallakaan maailmassa ei ole yhtään täydellistä/täysin objektiivista pelimediaa tai -toimittajaa. Eikä pelaajaakaan - se on se subjektiivisuus nääs.
Ongelma tästä fanittamisesta tulee siinä vaiheessa kun "taikalasit" ovat niin sameat, että melkein kaikki uutiset ja kommentit ja peliarvostelut hyödyttävät jotain muuta tahoa kuin lukijaa/pelaajaa. Tähän ei Suomessa vielä ole onneksi tultu... aivan vielä.
Mitä lehtien tai sivustojen laatuun tulee, niin esimerkiksi Pelit-lehti (ja monta muutakin) eli ainakin allekirjoittaneen mielestä kulta-aikaansa jo aikoja sitten (millons se GPLegends tuli...). Oli se vaan hieno lukea "hullunkiilto silmissä" kirjoitettuja monen aukeaman juttuja heksastrategioiden hienouksista - vaikkei kyseinen pelityyppi juuri itseä kiinnostakaan. Toimittajien oma innostus teki hyviä juttuja.
Nykyään deadlinet ovat tiukat ja jokainen journo saa kasan bulkkiroskaa testattavakseen - vähintään puoli sivua per peli pitäs kirjottaa... Eli ymmärrän kyllä, että lehtien taso on jollain tasolla vähän laskenut. Toisaalta asiantuntemusta luulisi olevan juttujen takana aivan eri tavalla nyt kuin kymmenen vuotta sitten...
Sitä minä en taas oikein ymmärrä, että miksi eri lehtien tai sivustojen välillä on tätä juopaa näinkin paljon?
Mun ei pitäs kyllä kommentoida mitään...
Mutta kommentoinpas kuitenkin.
Valitettava ja ei ollenkaan yllättävä tosiasia on, että Suomessa tai muuallakaan maailmassa ei ole yhtään täydellistä/täysin objektiivista pelimediaa tai -toimittajaa. Eikä pelaajaakaan - se on se subjektiivisuus nääs. Ongelma tästä fanittamisesta tulee siinä vaiheessa kun "taikalasit" ovat niin sameat, että melkein kaikki uutiset ja kommentit ja peliarvostelut hyödyttävät jotain muuta tahoa kuin lukijaa/pelaajaa. Tähän ei Suomessa vielä ole onneksi tultu... aivan vielä.
Mitä lehtien tai sivustojen laatuun tulee, niin esimerkiksi Pelit-lehti (ja monta muutakin) eli ainakin allekirjoittaneen mielestä kulta-aikaansa jo aikoja sitten (millons se GPLegends tuli...). Oli se vaan hieno lukea "hullunkiilto silmissä" kirjoitettuja monen aukeaman juttuja heksastrategioiden hienouksista - vaikkei kyseinen pelityyppi juuri itseä kiinnostakaan. Toimittajien oma innostus teki hyviä juttuja.
Nykyään deadlinet ovat tiukat ja jokainen journo saa kasan bulkkiroskaa testattavakseen - vähintään puoli sivua per peli pitäs kirjottaa... Eli ymmärrän kyllä, että lehtien taso on jollain tasolla vähän laskenut. Toisaalta asiantuntemusta luulisi olevan juttujen takana aivan eri tavalla nyt kuin kymmenen vuotta sitten...
Sitä minä en taas oikein ymmärrä, että miksi eri lehtien tai sivustojen välillä on tätä juopaa näinkin paljon?
Nisupulla
Jäsen / [FL]
Vastaus: KonsoliFIN erehdyttää mainostajia?
Designedin viestiin paljoa lisäämistä. Sivuston käyttäjänä, eräänlaisena polttoaineena toimii pyrkimys pitää vielä se viimeinen ote siitä lapsuuden pelaamisesta, niistä muistoista ja kokemuksista, jotka aikojen saatossa ovat nostalgian myötä nouseet eräänlaiseksi harrastuksen kulta-ajaksi. Vielä siinä pysytään jotenkin mukana ja onneksi niitä kliimakseja saavutetaan yhä vieläkin. Ehkä myös näihin tuoreisiin kokemuksiin palataan sitten joskus myöhemmin.
Fanipoikuudessa mitään vikaa ole, jos sen pystyy tiedostamaan itsessään ja pitämään edes jotenkin taka-alalla. Onnistua kääntämään fanitus positiiviseksi, liikkellä pitäväksi voimaksi. Ilman sitä ei olisi tälläisiä sivuja.
Tsemppiä vaan kaikille kotimaisille toimijoille, myös sille eräälle närkästyneelle Profeetalle, jonka nimen turhasta lausumisesta ei hyvä heilu
Designedin viestiin paljoa lisäämistä. Sivuston käyttäjänä, eräänlaisena polttoaineena toimii pyrkimys pitää vielä se viimeinen ote siitä lapsuuden pelaamisesta, niistä muistoista ja kokemuksista, jotka aikojen saatossa ovat nostalgian myötä nouseet eräänlaiseksi harrastuksen kulta-ajaksi. Vielä siinä pysytään jotenkin mukana ja onneksi niitä kliimakseja saavutetaan yhä vieläkin. Ehkä myös näihin tuoreisiin kokemuksiin palataan sitten joskus myöhemmin.
Fanipoikuudessa mitään vikaa ole, jos sen pystyy tiedostamaan itsessään ja pitämään edes jotenkin taka-alalla. Onnistua kääntämään fanitus positiiviseksi, liikkellä pitäväksi voimaksi. Ilman sitä ei olisi tälläisiä sivuja.
Tsemppiä vaan kaikille kotimaisille toimijoille, myös sille eräälle närkästyneelle Profeetalle, jonka nimen turhasta lausumisesta ei hyvä heilu
Vastaus: KonsoliFIN erehdyttää mainostajia?
Kuviota on liioiteltu. Ei sitä juopaa ole niin paljon kuin anonyymit antavat ymmärtää. Esimerkiksi KonsoliFINin kaltainen harrasteyhteisö painii lähtökohtaisesti täysin eri sarjassa kuin kaupalliset julkaisut. Tavoitteena ei ole takoa rahaa, vaan tuottaa ilmaisvoimin kivoja kokemuksia lukijoille ja tekijöille. Jotain jostain kertoo myös se, että KonsoliFINin ylläpitäjien joukosta löytyy niin Pelit-lehden, Tiltin kuin Pelaajankin avustajia. Ylläpidolla on siis muitakin palkkatyön mahdollisuuksia kuin yksi ja ainoa pelijulkaisu koko maassa, joten omaa virtuaalipippeliä ei tarvitse mennä venyttelemään muiden keskustelualueille. Yhteisön kannalta on vain hienoa, että peliharrastus kasvaa ja kukoistaa, ja että pelijulkaisuja tuotetaan muuallekin kuin nettiin!IQ007 sanoi:Sitä minä en taas oikein ymmärrä, että miksi eri lehtien tai sivustojen välillä on tätä juopaa näinkin paljon?
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vastaus: KonsoliFIN erehdyttää mainostajia?
Hyvä ja mielenkiintoinen aihe
Samaa mieltä monen muun kirjoittajan kanssa, että Pelaajalehti on hirveätä kuonaa... lehden alkuvuosina ostin melkein jokaisen irtonumeron, mutta sitten alkoi totuus pikkuhiljaa paljastua.
Hillitön fanboy-meuhkaaminen. Hyvin sanottu täällä tuo Puhan ostaminen setelitukolla Sen jälkeen en ole pitkällä tikullakaan koskenut lehteen enkä nettisivuihin. Noin laajamittainen fanitus sopisi paremmin yhden konsolimerkin lehdeksi. Seiskan dramaattiset uutisotsikot ja niillä käyttäjien kalastaminen sivuille ei ainakaan auta tilannetta.
Peliplaneetta alkoi menettää otettaa jo Alasin Median aikaan. Liekö tekijät hieman kyllästyneet tai jotain ja saaneet sitten uutta virtaa V2:sta? Peliplaneetta oli joka tapauksessa ajautumassa roskasaaviin. Vähän aikaa siitä eteenpäin niin H-Town otti sivuston vetovastuun itselleen. Eipä tarvinnut enää sielläkään sivustolla vierailla.
V2 on vielä aika raakile, mutta luultavasti kasvamassa kelpo sivuksi Konsolinetin (ja Pelitin mikäli tilaa lehteä) rinnalle.
Pelitin foorumit oli mukavaa luettavaa ainakin silloin kun tilasin lehteä. Vuosikausiin ei ole huvittanut maksaa lehtitilauksista, koska Metacritic toimii paljon parempana apuna pelien valinnassa. Harmi vain, että Pelitin toimitus ei ole halunnut avata foorumiaan vierailijoille - edes pelkällä lukuoikeudella. Nykyinen rajoitettu lukuoikeus on pelkkä vitsi, ei sillä lukijoita lisää saa.
Nnirvin kolumnit on hyvää luettavaa. Nekin vannoutuneen PC-miehen kirjoitukset miten konsolit on pahasta ym.. oli niin kieli poskessa kirjoitettuja, että tiukkapipoisemmat saattoi ne nähdä puhtaina vihanpurkauksina. Harvassa on nimittäin yhtä hyvät kolumnistit pelialan puolelta.
Tämä sivustohan taivalti pitkään Joren 100% PS2-saittina. Sieltä se erityinen PS-palvonta kumpuaa.
Pitääpä käydä lukemassa tuo kolumni vaikka kaupassa.
Hyvä ja mielenkiintoinen aihe
Samaa mieltä monen muun kirjoittajan kanssa, että Pelaajalehti on hirveätä kuonaa... lehden alkuvuosina ostin melkein jokaisen irtonumeron, mutta sitten alkoi totuus pikkuhiljaa paljastua.
Hillitön fanboy-meuhkaaminen. Hyvin sanottu täällä tuo Puhan ostaminen setelitukolla
Sen jälkeen en ole pitkällä tikullakaan koskenut lehteen enkä nettisivuihin. Noin laajamittainen fanitus sopisi paremmin yhden konsolimerkin lehdeksi. Seiskan dramaattiset uutisotsikot ja niillä käyttäjien kalastaminen sivuille ei ainakaan auta tilannetta.Peliplaneetta alkoi menettää otettaa jo Alasin Median aikaan. Liekö tekijät hieman kyllästyneet tai jotain ja saaneet sitten uutta virtaa V2:sta? Peliplaneetta oli joka tapauksessa ajautumassa roskasaaviin. Vähän aikaa siitä eteenpäin niin H-Town otti sivuston vetovastuun itselleen. Eipä tarvinnut enää sielläkään sivustolla vierailla.
V2 on vielä aika raakile, mutta luultavasti kasvamassa kelpo sivuksi Konsolinetin (ja Pelitin mikäli tilaa lehteä) rinnalle.
Pelitin foorumit oli mukavaa luettavaa ainakin silloin kun tilasin lehteä. Vuosikausiin ei ole huvittanut maksaa lehtitilauksista, koska Metacritic toimii paljon parempana apuna pelien valinnassa. Harmi vain, että Pelitin toimitus ei ole halunnut avata foorumiaan vierailijoille - edes pelkällä lukuoikeudella. Nykyinen rajoitettu lukuoikeus on pelkkä vitsi, ei sillä lukijoita lisää saa.
Nnirvin kolumnit on hyvää luettavaa. Nekin vannoutuneen PC-miehen kirjoitukset miten konsolit on pahasta ym.. oli niin kieli poskessa kirjoitettuja, että tiukkapipoisemmat saattoi ne nähdä puhtaina vihanpurkauksina. Harvassa on nimittäin yhtä hyvät kolumnistit pelialan puolelta.
pomppis sanoi:KonsoliFIN tunnetaan juuri PS-leirin viimeisenä puolustuslinjana - Feldon eturintamassa.
Kannattaa muuten lukea Tuomas Honkalan uusin kolumni.
Tämä sivustohan taivalti pitkään Joren 100% PS2-saittina. Sieltä se erityinen PS-palvonta kumpuaa.
Pitääpä käydä lukemassa tuo kolumni vaikka kaupassa.
Vastaus: KonsoliFIN erehdyttää mainostajia?
No harvoin. Kyllä ne juuret aina jotenkin pulpahtaa pintaan ja muistuttaa itsestään, noin elämässä yleensäkin. Mutta miksi takertua tuohon? Tänne haluttiin ja tänne hakeutui suuri määrä nimenomaan PS2-pelaajia. Se onko se huono vai hyvä asia on tietysti jokaisen henkilökohtainen mielipide, mutta se ei ollutkaan relevanttia tässä asiassa.
Pelit-lehti on edelleen se vanha "Monkey Island" PC-jäärä.
XShava sanoi:
No harvoin. Kyllä ne juuret aina jotenkin pulpahtaa pintaan ja muistuttaa itsestään, noin elämässä yleensäkin. Mutta miksi takertua tuohon? Tänne haluttiin ja tänne hakeutui suuri määrä nimenomaan PS2-pelaajia. Se onko se huono vai hyvä asia on tietysti jokaisen henkilökohtainen mielipide, mutta se ei ollutkaan relevanttia tässä asiassa.
Pelit-lehti on edelleen se vanha "Monkey Island" PC-jäärä.
Karvapallo
KonsoliFIN Koodari
Vastaus: KonsoliFIN erehdyttää mainostajia?
Alkuperäiseen kolumniin viitaten:
Juu tuo sanamuoto ei ehkä ollut kaikkein paras, mutta nuo viralliset tilastot ovat täysin julkisia, ja täten mainostajan tai kenen tahansa muun (kuten nNirville) nähtävissä.
Ironisesti kylläkin, huomautus on hieman irrelevantti, sillä tällä hetkellä KonsoliFIN todellakin tavoittaa YLI 25 000 kävijää viikossa. Näin ainakin viimeisen viiden viikon aikana, joten eikö tuo tieto tällä hetkellä pidä kutinsa? Vai kuuluuko arvio antaa jonkun muun kuin tämän hetkisen tilanteen mukaan?
http://www.gallupweb.com/tnsmetrix/details.aspx?nid=344&week=28&year=2007&type=u
Kävijämäärät ovat muutenkin aika hupaisa juttu, kuten XShava jo tuossa hieman asiaa sivusikin. Tsekatkaapas esim. meidän eXtremen tekemiä mittauksia, jotka ovat vain BBS:n puolelta:
http://extremetracking.com/open;unique?login=xshava
Kyseisen kapistuksen mukaan, meillä on jo pelkän BBS:n puolella arviolta yli 35 000 kävijää viiikossa? Mikä siis on todllinen kävijämäärä? Sitä on paha sanoa, riippu mittausmenetelmästä ja -logiikasta.
Ainoastaan TNS:n keskenään vertailukelposilla mittauksilla on mitään merkitystä mainostajilla, ja kyllä uskoisin heidän tuota TNS:n palvelua asioiden selvittämiseksi käyttävän, sitä varten kun se kerta on olemassa.
Ideaalitilanne olisi ilmoittaa aina esim. edellisen viikon kävijämäärä, ja tähän varmaan löytyykin joku menetelmä. Ajattelinkin tässä huomenissa ottaa yhteyttä tuonne TNS:n osastolle ja kysellä heiltä ohjeistusta asiasta.
EDIT:
XShavan alkuperäisestä pyynnostä, sanamuotoa on nyt muutettu.
Alkuperäiseen kolumniin viitaten:
Juu tuo sanamuoto ei ehkä ollut kaikkein paras, mutta nuo viralliset tilastot ovat täysin julkisia, ja täten mainostajan tai kenen tahansa muun (kuten nNirville) nähtävissä.
Ironisesti kylläkin, huomautus on hieman irrelevantti, sillä tällä hetkellä KonsoliFIN todellakin tavoittaa YLI 25 000 kävijää viikossa. Näin ainakin viimeisen viiden viikon aikana, joten eikö tuo tieto tällä hetkellä pidä kutinsa? Vai kuuluuko arvio antaa jonkun muun kuin tämän hetkisen tilanteen mukaan?
http://www.gallupweb.com/tnsmetrix/details.aspx?nid=344&week=28&year=2007&type=u
Kävijämäärät ovat muutenkin aika hupaisa juttu, kuten XShava jo tuossa hieman asiaa sivusikin. Tsekatkaapas esim. meidän eXtremen tekemiä mittauksia, jotka ovat vain BBS:n puolelta:
http://extremetracking.com/open;unique?login=xshava
Kyseisen kapistuksen mukaan, meillä on jo pelkän BBS:n puolella arviolta yli 35 000 kävijää viiikossa? Mikä siis on todllinen kävijämäärä? Sitä on paha sanoa, riippu mittausmenetelmästä ja -logiikasta.
Ainoastaan TNS:n keskenään vertailukelposilla mittauksilla on mitään merkitystä mainostajilla, ja kyllä uskoisin heidän tuota TNS:n palvelua asioiden selvittämiseksi käyttävän, sitä varten kun se kerta on olemassa.
Ideaalitilanne olisi ilmoittaa aina esim. edellisen viikon kävijämäärä, ja tähän varmaan löytyykin joku menetelmä. Ajattelinkin tässä huomenissa ottaa yhteyttä tuonne TNS:n osastolle ja kysellä heiltä ohjeistusta asiasta.
EDIT:
XShavan alkuperäisestä pyynnostä, sanamuotoa on nyt muutettu.
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vastaus: KonsoliFIN erehdyttää mainostajia?
Yöllinen trolli hyökkää pimeydestä pahaa-aavistamattoman provokaatioketjun kimppuun.
"Korruptioon" ja "rappioon" viitaten: oman, lehtien satunnaisosteluun pohjautuvan kokemuksieni perusteella Suomalainen videopeleihin liittyvä journalismi on yleisesti ottaen aivan toisella tasolla kuin Ison-Britannian, Yhdysvaltojen, Kanadan tai Japanin vastaava. The Official PlayStation Magazine, Cube ynnä muut laajalevikkiset perusjulkaisut ovat olleet niin höttöistä hattaraa, että jo edesmenneen Pelimestarin kotimainen toimitus sekä Super Power-lehden ruotsalaispoppoo olivat huomattavasti objektiivisempia ja ammattimaisempia otteeltaan. Se, että meillä on peräti kaksi(!) lehteä, jotka pyrkivät tietoisesti objektiiviseen näkökulmaan(!) ja jotka tästä taloudellisesti itseään jalkaan ampuvasta otteesta huolimatta menestyvät taloudellisesti omalla markkina-alueellaan(!) lähestymättä konkurssitilaa ja jäämättä pienen kulttisuosion varaan(!) on pientä suurempi ihme videopelimaailmassa.
Hällä väliä siitä, onko taustalla toimittajien ammattimaisuus, heidän "rakkautensa videopeleihin" vaiko korruption mahdottomuus (kuka muka viitsisi lahjoa jossain metsän keskellä pettuleipää purevaa suomalaista pelijournalistia?!), mutta ainakin minä olen vain onnellinen siitä, että meillä on ensimmäisellä kotimaisella kielellä tarjolla sekä kaksi kilpailevaa pelilehteä että vapaaehtoisvoimilla toimiva, markkinavoimista vieläkin riippumattomampi fanisivusto, joissa kaikissa on keskimääräistä pelilehteä hurjasti parempi oikeinkirjoitusasu, keskimääräistä pelilehteä hurjasti asiantuntevammat toimittajat - jotka eivät yksityishenkilöinä odota sormet ristissä kuun lopussa ilmestyvä palkkapussia vaan kuun lopussa ilmestyvää uutuuspeliä - keskimääräistä pelilehteä hurjasti vähemmän ennakkohypeä, keskimääräistä pelilehteä hurjasti tarkempaa tietoa pelien teknisistä spekseistä (moninpeli, laajakuvatuki, verkko-ominaisuudet, 60Hz NTSC/PAL-tuki, jne.), keskimääräistä pelilehteä hurjasti vähemmän hatusta temmattua tietoa ja kusetusta sekä keskimääräistä pelilehteä hurjasti vähemmän mainoksia. Sekin, että Pelaaja-lehdessä on turhaa, metsiä tuhoavaa hypetys-sisältöä kuukaudesta riippuen joko alle tai noin 10% lehdestä on paljon parempi tilanne kuin monen ulkolaisen lehden ~50% hypetyssisältö, joka on monessa tapauksessa alkanut syödä palstatilaa niin arvosteluilta, kuvallisilta mainoksilta kuin lehden kannnestakin ulottaen limaiset lonkeronsa pahimmillaan aina pääkirjoitukseen ja alihankintana pelifirmalta itseltään saatuihin "artikkeleihin" (=mainoksiin, joista lehti saattaa maksaa mainostajalle!) asti. Pelaaja-fanipoikien on myös mahdollista perustella hypen = spammin olemassaolo perustana journalistisille ovenavauksille pelifirmojen suuntaan, mutta itse suhtaudun niihin yhtä välinpitämättömällä mielenkiinnolla kuin kuvamainoksiin: niiden olemassaolo mahdollistaa lehden muun sisällön toimittamisen (joko välillisten tai välittömien seurausten kautta), ignore päälle ja sillä siisti.
Mielipiteeni Pelit-lehdestä (Olin Peliasema-lehden monivuotinen tilaaja ja samalla Pelit-lehden irtonumero-ostaja, jonka Peliasema-tilaus muuttui automaattisesti Pelit-lehden tilaukseksi lehtien yhdistyessä. Myöhemmin olen peruuttanut tilaukseni kokonaan, sillä minulla ei ole varaa useamman peliaiheisen lehden vakiotilaamiseen. Ostan silti ajoittain irtonumeron.):
Muutama vuosi sitten lehti oli niin absoluuttisen hyvä, että suunta huipulta voi olla ainoastaan alaspäin. Omasta mielestäni alamäki alkoi Pelit-lehden ja Peliasema-lehden yhdistämisestä: hyvästä konsolilehdestä ja hyvästä PC-lehdestä tuli yhdessä vaihtelevantasoinen lehti, jonka konsoliarvostelijoilla ei ollut riittävää cross-platform-tuntemusta ja jonka PC-arvostelijat eivät osanneet verrata arvosteltavaa peliä konsolipuolen vastaaviin -> yhdistyksestä saavutettavissa oleva sisällöllinen hyöty hukattiin täysin. Eri konsoleiden toimitukset tuntuivat konsolisidonnaisilta niin, että kuukausittain vähiten arvosteltavia pelejä olleen konsolin (yleensä Cube) toimitusta pompoteltiin paikkamaan muiden konsoleiden vajetta, jolloin arvostelijat käsittelivät itselleen täysin vieraan alustan peliä osaamatta rinnastaa sitä saman alustan muihin peleihin -> arvosteluasteikko venyi ja paukkui numerosta toiseen. Sittemmin lehden laatu on tasaantunut (=arvostelijat ovat saaneet lisää kokemusta), mutta mielestäni taannoisen Peliasema-lehden tasolle ei konsolipuolella olla ylletty ja PC-puoli on kutistunut taannoisen Pelit-lehden loistosta (osasyynä toki julkaistavien suuren budjetin PC-pelien asteittainen väheneminen) -> kahden eri lehden pitäminen väkisin kasassa yhtenäistä arvosteluasteikkoa käyttäen tuntuu parhaimmillaan väkinäiseltä, pahimmillaan kahden loistavan lehden raiskaamiselta. Suuri miinus siitä, että asteikko 1-10 on käytännössä 5-10 (kymmenien pisteiden tarkkuudella: ei niillä yksittäisillä ole mitään merkitystä jos lukee arvostelun kokonaisuudessaan), joka on aivan liian kapea. Pieni plussa pelijournalismiin sisäänrakennettujen, Suomessa yllättävää kyllä melko harvinaisten maksettujen tekstimainosten (= hypesivujen) vähäisyydestä: useassa ulkomaisessa pelilehdessä tätä on kevyesti yli 50% lehden tekstistä -> Pelitissä on korkea Sisältöprosentti (jonka voisi aivan hyvin jakaa kahtia ja ottaa mukaan vähän hyperahoitusta tilauskustannusten alentamiseksi IMO).
Mielipiteeni Pelaaja-lehdestä (Olen lukenut lehteä kakkosnumerosta asti. Ostin aluksi puolitoista vuotta irtonumerot - osan rahanpuutteen vuoksi jälkikäteen divareista - kunnes totesin lehden vakiotilauksen olevan taloudellisesti kannattavampaa.):
Arvostelijoilla on - ollakseen journalisteja - Suomen paras cross-platform-yleissivistys. Tämä on itselleni erittäin tärkeää, sillä harva sähköisen median arvostelijakaan osaa ottaa käsittelyyn multi-platform-pelin samaa genreä edustavien kilpailijoiden tilannetta alustakohtaisesti. Minulle tärkeää on myös saada tieto eri konsoleiden versioiden ja porttausten puutteista: omistan monta konsolia ja saman pelin 2-3 kilpailevasta versiosta haluan tietenkin ostaa teknisesti parhaiten toteutetun ja sisällöltään monipuolisimman. Muutenkin minua kiinnostavat lehdessä nimenomaan arvostelut: muut osiot ohitan usein kokonaan. Olen sikäli vanhoillinen, että luotan painettuun sanaan enemmän kuin ladattuun sanaan ja uskon vakioarvostelijoiden säilyttävän pisteytyslinjansa suurinpiirtein kohdallaan lehdestä toiseen. Alati vaihtuvan sähköisen median henkilöstön kohdalla näin ei usein tapahdu. Plussaa siitä, että huono peli saa huonon numeron. Pieni miinus Suomessa harvinaisemmista, Maailmalla arkipäiväisistä, lehden sisällön kannalta irrelevanteista hypesivuista (= tekstimuotoisista maksetuista mainoksista, vrt. KFINin bannerit), joiden takia metsää kaatuu turhaan ja joiden yli pitää järjestään hyppiä päästäkseen Sisältöön käsiksi. Saisivat laittaa moisten sisäreunaan repäisyreunat valmiiksi, sillä ei niitä kukaan oikeasti lue tai erehdy luulemaan vakavasti kirjoitetuksi sisällöksi - eihän?
Mielipiteeni KonsoliFINin sivuista (Uutisosioita ja arvosteluja olen lukenut n. 6½ vuotta, foorumilla olen ollut jäsenenä hieman yli 5 vuotta):
Uutisosio on vakioluettavaani, sillä painetun sanan kerran kuukaudessa-julkaisutahti on liian harva. Minulle on myös tärkeää, että uutiseni tulevat taholta, jonka henkilöstöpalkkoja eivät peliyritykset eivätkä konsolivalmistajat maksa - niin suoraan kuin välillisestikään. Minulla on myös sellainen - kenties aivan hatusta temmattu ja paikkansapitämätön - mielikuva, että pelilehdet jättävät tahallaan messevimmät uutisensa julkaisematta sähköisesti ennen lehden painamista, jotta ihmiset ostaisivat lehden. Tällöin sama uutinen on nopeammin KFINissä kuin kummassakaan suuressa kotimaisessa pelilehdessä tai näiden nettisivuilla. Plussaa siitä, että "vanhat konsolit" saavat myös huomiota.
KFINin arvostelujen asteikko puolestaan heittelee liikaa alustalta toiselle ja arvostelijasta toiseen. Kaipaisin tämän vuoksi useampaan artikkeliin "kakkosarvostelijan" - mieluiten eri konsolin omistajan - vähentämään alati vaihtuvasta henkilöstöstä aiheutuvaa asteikon venymistä. Plussaa siitä, että huonot pelit saavat huonon numeron.
Mielipiteeni Pelit-lehden foorumista:
Asiallisesti moderoitu, perinteikäs foorumi. Foorumialueiden jako ei ehkä paras mahdollinen, mutta foorumin käyttäjät erittäin asiallisia ja henkisesti kypsiä, mikä on suomalaisessa pelikulttuurissa poikkeuksellista. Mielestäni on silti kohtuutonta rajata foorumi ainoastaan tilaajille, ikään kuin pakottaen veteroituneet foorumikäyttäjät tilaamaan lehtensä edelleen vaikka painetun sanan taso laskisi. Ymmärrän perusteen "moderointi maksaa emmekä halua hukkua mainoksiin", mutta miksi v*tussa Pelitin ja Peliaseman yhdistyessä näiden foorumit eivät voineet yhdistyä? Peliaseman foorumilla kun sai kirjoittaa myös anonyymisti. Tästä huolimatta - tai tästä johtuen - järjestelmä ja moderointi toimivat mallikkaasti eikä mainoksiin tarvinnut turvautua. Peliaseman foorumijärjestelmään tottuneena muutos on tuntunut parhaimmillaan kummalliselta, pahimmillaan tilaajien kiristämiseltä. "Rajoitettu lukuoikeus" on huonoa huumoria, jolla vittuillaan potentiaalisille tilaajille antamalla harhaanjohtava kuva foorumin sisällöstä, toiminnasta ja hierarkiasta.
Mielipiteeni Pelaaja-lehden foorumista:
Sekava sillisalaatti. Hengaan ennemmin konsoliFINissä.
Mielipiteeni KonsoliFINin foorumista:
Asiallinen paikka, jossa on em. kaksikkoa aavistuksen väljempi - joskin silti yhtenäinen ja looginen - moderointilinja. Kirjoittajia voisi olla enemmän ja lisää asiantuntevaa, omaa aikaansa kirjoittamiseen käyttävää väkeä tarvittaisiin (ylläpito lienee tästä yhtä mieltä kanssani), mutta ymmärrettävästi KonsoliFIN ei mainosta itseään hirveästi muualla vaan yritykset mainostavat KFINissä. Valtaisa plussa RetroFIN-alueen olemassaolosta.
Mielipiteeni toimitusten "fanipoikamaisesta käytöksestä":
Antaa poikien ja tyttöjen temmeltää rauhassa. Arvostelu on subjektiivinen mielipide ja Suomessa jokaisella on oikeus subjektiiviseen mielipiteeseen, mutta jos joku vetää tietyn peli(sarja)n kohdalla fanipoikalasit päähän, mielestäni tämän arvostelijan tulee olla joko kokonaan jäävi arvostelemaan kyseinen peli (toimivinta yksittäisen pelin tapauksessa) tai kutsua rinnalleen täydentävän arvostelun kirjoittava "kakkosarvostelija" (toimivinta pitkän pelisarjan vuosipäivityksen tapauksessa). Tämä on toteutunut hyvin sekä Pelitissä että Pelaajassa - joskin Pelit-lehti saisi ottaa useammin mukaan alternate opinionin - mutta KFINillä olisi tässä kohtaa mahdollisuus parantaa toimintaansa nykyisestään. Sähköisen median etuna on jälkikäteen tehdyn lisäarvostelun lisäysmahdollisuus alkuperäisen liitteeksi esim. nettipelin tilannekatsauksen päivittämiseksi tai vanhemman pelin katselemiseksi nykypelaajan silmin (9½ / 10 vuonna 2005 saattaa olla vain 8- vuonna 2007, pelistä riippuen).
Yöllinen trolli hyökkää pimeydestä pahaa-aavistamattoman provokaatioketjun kimppuun.
"Korruptioon" ja "rappioon" viitaten: oman, lehtien satunnaisosteluun pohjautuvan kokemuksieni perusteella Suomalainen videopeleihin liittyvä journalismi on yleisesti ottaen aivan toisella tasolla kuin Ison-Britannian, Yhdysvaltojen, Kanadan tai Japanin vastaava. The Official PlayStation Magazine, Cube ynnä muut laajalevikkiset perusjulkaisut ovat olleet niin höttöistä hattaraa, että jo edesmenneen Pelimestarin kotimainen toimitus sekä Super Power-lehden ruotsalaispoppoo olivat huomattavasti objektiivisempia ja ammattimaisempia otteeltaan. Se, että meillä on peräti kaksi(!) lehteä, jotka pyrkivät tietoisesti objektiiviseen näkökulmaan(!) ja jotka tästä taloudellisesti itseään jalkaan ampuvasta otteesta huolimatta menestyvät taloudellisesti omalla markkina-alueellaan(!) lähestymättä konkurssitilaa ja jäämättä pienen kulttisuosion varaan(!) on pientä suurempi ihme videopelimaailmassa.
Hällä väliä siitä, onko taustalla toimittajien ammattimaisuus, heidän "rakkautensa videopeleihin" vaiko korruption mahdottomuus (kuka muka viitsisi lahjoa jossain metsän keskellä pettuleipää purevaa suomalaista pelijournalistia?!), mutta ainakin minä olen vain onnellinen siitä, että meillä on ensimmäisellä kotimaisella kielellä tarjolla sekä kaksi kilpailevaa pelilehteä että vapaaehtoisvoimilla toimiva, markkinavoimista vieläkin riippumattomampi fanisivusto, joissa kaikissa on keskimääräistä pelilehteä hurjasti parempi oikeinkirjoitusasu, keskimääräistä pelilehteä hurjasti asiantuntevammat toimittajat - jotka eivät yksityishenkilöinä odota sormet ristissä kuun lopussa ilmestyvä palkkapussia vaan kuun lopussa ilmestyvää uutuuspeliä - keskimääräistä pelilehteä hurjasti vähemmän ennakkohypeä, keskimääräistä pelilehteä hurjasti tarkempaa tietoa pelien teknisistä spekseistä (moninpeli, laajakuvatuki, verkko-ominaisuudet, 60Hz NTSC/PAL-tuki, jne.), keskimääräistä pelilehteä hurjasti vähemmän hatusta temmattua tietoa ja kusetusta sekä keskimääräistä pelilehteä hurjasti vähemmän mainoksia. Sekin, että Pelaaja-lehdessä on turhaa, metsiä tuhoavaa hypetys-sisältöä kuukaudesta riippuen joko alle tai noin 10% lehdestä on paljon parempi tilanne kuin monen ulkolaisen lehden ~50% hypetyssisältö, joka on monessa tapauksessa alkanut syödä palstatilaa niin arvosteluilta, kuvallisilta mainoksilta kuin lehden kannnestakin ulottaen limaiset lonkeronsa pahimmillaan aina pääkirjoitukseen ja alihankintana pelifirmalta itseltään saatuihin "artikkeleihin" (=mainoksiin, joista lehti saattaa maksaa mainostajalle!) asti. Pelaaja-fanipoikien on myös mahdollista perustella hypen = spammin olemassaolo perustana journalistisille ovenavauksille pelifirmojen suuntaan, mutta itse suhtaudun niihin yhtä välinpitämättömällä mielenkiinnolla kuin kuvamainoksiin: niiden olemassaolo mahdollistaa lehden muun sisällön toimittamisen (joko välillisten tai välittömien seurausten kautta), ignore päälle ja sillä siisti.
Mielipiteeni Pelit-lehdestä (Olin Peliasema-lehden monivuotinen tilaaja ja samalla Pelit-lehden irtonumero-ostaja, jonka Peliasema-tilaus muuttui automaattisesti Pelit-lehden tilaukseksi lehtien yhdistyessä. Myöhemmin olen peruuttanut tilaukseni kokonaan, sillä minulla ei ole varaa useamman peliaiheisen lehden vakiotilaamiseen. Ostan silti ajoittain irtonumeron.):
Muutama vuosi sitten lehti oli niin absoluuttisen hyvä, että suunta huipulta voi olla ainoastaan alaspäin. Omasta mielestäni alamäki alkoi Pelit-lehden ja Peliasema-lehden yhdistämisestä: hyvästä konsolilehdestä ja hyvästä PC-lehdestä tuli yhdessä vaihtelevantasoinen lehti, jonka konsoliarvostelijoilla ei ollut riittävää cross-platform-tuntemusta ja jonka PC-arvostelijat eivät osanneet verrata arvosteltavaa peliä konsolipuolen vastaaviin -> yhdistyksestä saavutettavissa oleva sisällöllinen hyöty hukattiin täysin. Eri konsoleiden toimitukset tuntuivat konsolisidonnaisilta niin, että kuukausittain vähiten arvosteltavia pelejä olleen konsolin (yleensä Cube) toimitusta pompoteltiin paikkamaan muiden konsoleiden vajetta, jolloin arvostelijat käsittelivät itselleen täysin vieraan alustan peliä osaamatta rinnastaa sitä saman alustan muihin peleihin -> arvosteluasteikko venyi ja paukkui numerosta toiseen. Sittemmin lehden laatu on tasaantunut (=arvostelijat ovat saaneet lisää kokemusta), mutta mielestäni taannoisen Peliasema-lehden tasolle ei konsolipuolella olla ylletty ja PC-puoli on kutistunut taannoisen Pelit-lehden loistosta (osasyynä toki julkaistavien suuren budjetin PC-pelien asteittainen väheneminen) -> kahden eri lehden pitäminen väkisin kasassa yhtenäistä arvosteluasteikkoa käyttäen tuntuu parhaimmillaan väkinäiseltä, pahimmillaan kahden loistavan lehden raiskaamiselta. Suuri miinus siitä, että asteikko 1-10 on käytännössä 5-10 (kymmenien pisteiden tarkkuudella: ei niillä yksittäisillä ole mitään merkitystä jos lukee arvostelun kokonaisuudessaan), joka on aivan liian kapea. Pieni plussa pelijournalismiin sisäänrakennettujen, Suomessa yllättävää kyllä melko harvinaisten maksettujen tekstimainosten (= hypesivujen) vähäisyydestä: useassa ulkomaisessa pelilehdessä tätä on kevyesti yli 50% lehden tekstistä -> Pelitissä on korkea Sisältöprosentti (jonka voisi aivan hyvin jakaa kahtia ja ottaa mukaan vähän hyperahoitusta tilauskustannusten alentamiseksi IMO).
Mielipiteeni Pelaaja-lehdestä (Olen lukenut lehteä kakkosnumerosta asti. Ostin aluksi puolitoista vuotta irtonumerot - osan rahanpuutteen vuoksi jälkikäteen divareista - kunnes totesin lehden vakiotilauksen olevan taloudellisesti kannattavampaa.):
Arvostelijoilla on - ollakseen journalisteja - Suomen paras cross-platform-yleissivistys. Tämä on itselleni erittäin tärkeää, sillä harva sähköisen median arvostelijakaan osaa ottaa käsittelyyn multi-platform-pelin samaa genreä edustavien kilpailijoiden tilannetta alustakohtaisesti. Minulle tärkeää on myös saada tieto eri konsoleiden versioiden ja porttausten puutteista: omistan monta konsolia ja saman pelin 2-3 kilpailevasta versiosta haluan tietenkin ostaa teknisesti parhaiten toteutetun ja sisällöltään monipuolisimman. Muutenkin minua kiinnostavat lehdessä nimenomaan arvostelut: muut osiot ohitan usein kokonaan. Olen sikäli vanhoillinen, että luotan painettuun sanaan enemmän kuin ladattuun sanaan ja uskon vakioarvostelijoiden säilyttävän pisteytyslinjansa suurinpiirtein kohdallaan lehdestä toiseen. Alati vaihtuvan sähköisen median henkilöstön kohdalla näin ei usein tapahdu. Plussaa siitä, että huono peli saa huonon numeron. Pieni miinus Suomessa harvinaisemmista, Maailmalla arkipäiväisistä, lehden sisällön kannalta irrelevanteista hypesivuista (= tekstimuotoisista maksetuista mainoksista, vrt. KFINin bannerit), joiden takia metsää kaatuu turhaan ja joiden yli pitää järjestään hyppiä päästäkseen Sisältöön käsiksi. Saisivat laittaa moisten sisäreunaan repäisyreunat valmiiksi, sillä ei niitä kukaan oikeasti lue tai erehdy luulemaan vakavasti kirjoitetuksi sisällöksi - eihän?
Mielipiteeni KonsoliFINin sivuista (Uutisosioita ja arvosteluja olen lukenut n. 6½ vuotta, foorumilla olen ollut jäsenenä hieman yli 5 vuotta):
Uutisosio on vakioluettavaani, sillä painetun sanan kerran kuukaudessa-julkaisutahti on liian harva. Minulle on myös tärkeää, että uutiseni tulevat taholta, jonka henkilöstöpalkkoja eivät peliyritykset eivätkä konsolivalmistajat maksa - niin suoraan kuin välillisestikään. Minulla on myös sellainen - kenties aivan hatusta temmattu ja paikkansapitämätön - mielikuva, että pelilehdet jättävät tahallaan messevimmät uutisensa julkaisematta sähköisesti ennen lehden painamista, jotta ihmiset ostaisivat lehden. Tällöin sama uutinen on nopeammin KFINissä kuin kummassakaan suuressa kotimaisessa pelilehdessä tai näiden nettisivuilla. Plussaa siitä, että "vanhat konsolit" saavat myös huomiota.
KFINin arvostelujen asteikko puolestaan heittelee liikaa alustalta toiselle ja arvostelijasta toiseen. Kaipaisin tämän vuoksi useampaan artikkeliin "kakkosarvostelijan" - mieluiten eri konsolin omistajan - vähentämään alati vaihtuvasta henkilöstöstä aiheutuvaa asteikon venymistä. Plussaa siitä, että huonot pelit saavat huonon numeron.
Mielipiteeni Pelit-lehden foorumista:
Asiallisesti moderoitu, perinteikäs foorumi. Foorumialueiden jako ei ehkä paras mahdollinen, mutta foorumin käyttäjät erittäin asiallisia ja henkisesti kypsiä, mikä on suomalaisessa pelikulttuurissa poikkeuksellista. Mielestäni on silti kohtuutonta rajata foorumi ainoastaan tilaajille, ikään kuin pakottaen veteroituneet foorumikäyttäjät tilaamaan lehtensä edelleen vaikka painetun sanan taso laskisi. Ymmärrän perusteen "moderointi maksaa emmekä halua hukkua mainoksiin", mutta miksi v*tussa Pelitin ja Peliaseman yhdistyessä näiden foorumit eivät voineet yhdistyä? Peliaseman foorumilla kun sai kirjoittaa myös anonyymisti. Tästä huolimatta - tai tästä johtuen - järjestelmä ja moderointi toimivat mallikkaasti eikä mainoksiin tarvinnut turvautua. Peliaseman foorumijärjestelmään tottuneena muutos on tuntunut parhaimmillaan kummalliselta, pahimmillaan tilaajien kiristämiseltä. "Rajoitettu lukuoikeus" on huonoa huumoria, jolla vittuillaan potentiaalisille tilaajille antamalla harhaanjohtava kuva foorumin sisällöstä, toiminnasta ja hierarkiasta.
Mielipiteeni Pelaaja-lehden foorumista:
Sekava sillisalaatti. Hengaan ennemmin konsoliFINissä.
Mielipiteeni KonsoliFINin foorumista:
Asiallinen paikka, jossa on em. kaksikkoa aavistuksen väljempi - joskin silti yhtenäinen ja looginen - moderointilinja. Kirjoittajia voisi olla enemmän ja lisää asiantuntevaa, omaa aikaansa kirjoittamiseen käyttävää väkeä tarvittaisiin (ylläpito lienee tästä yhtä mieltä kanssani), mutta ymmärrettävästi KonsoliFIN ei mainosta itseään hirveästi muualla vaan yritykset mainostavat KFINissä. Valtaisa plussa RetroFIN-alueen olemassaolosta.
Mielipiteeni toimitusten "fanipoikamaisesta käytöksestä":
Antaa poikien ja tyttöjen temmeltää rauhassa. Arvostelu on subjektiivinen mielipide ja Suomessa jokaisella on oikeus subjektiiviseen mielipiteeseen, mutta jos joku vetää tietyn peli(sarja)n kohdalla fanipoikalasit päähän, mielestäni tämän arvostelijan tulee olla joko kokonaan jäävi arvostelemaan kyseinen peli (toimivinta yksittäisen pelin tapauksessa) tai kutsua rinnalleen täydentävän arvostelun kirjoittava "kakkosarvostelija" (toimivinta pitkän pelisarjan vuosipäivityksen tapauksessa). Tämä on toteutunut hyvin sekä Pelitissä että Pelaajassa - joskin Pelit-lehti saisi ottaa useammin mukaan alternate opinionin - mutta KFINillä olisi tässä kohtaa mahdollisuus parantaa toimintaansa nykyisestään. Sähköisen median etuna on jälkikäteen tehdyn lisäarvostelun lisäysmahdollisuus alkuperäisen liitteeksi esim. nettipelin tilannekatsauksen päivittämiseksi tai vanhemman pelin katselemiseksi nykypelaajan silmin (9½ / 10 vuonna 2005 saattaa olla vain 8- vuonna 2007, pelistä riippuen).
Viimeksi muokannut moderaattori:
Prisoner
Active Member
Vastaus: KonsoliFIN erehdyttää mainostajia?
Pelimediana netti on se mihin luotan. Edge taitaa olla ainoa printtilehti, jonka ostan silloin tällöin (ehkä kerran vuodessa). Pelit, Pelaajat ja muutkin printtimediat on jääneet sinne 90-luvun muistoihin.
Suljetut keskustelualueet vielä nostavat kynnystä edes tutustua sellaisiin medioihin. Mikäköhän järki sellaisessa on? Kaiken huippuja on ne saitit, jonne pääsee vain jollain tekstarilla tai maksua vastaan. Eikös tiltissä tai jossain ollut sellainen...?
KonsoliFIN BBS on kyllä ihan kunkku paikka. Vuosia on tullut jo seurattua. Jos mulla olis videopeliliike niin kyllä mä tänne mainokseni laittaisin.
Pelimediana netti on se mihin luotan. Edge taitaa olla ainoa printtilehti, jonka ostan silloin tällöin (ehkä kerran vuodessa). Pelit, Pelaajat ja muutkin printtimediat on jääneet sinne 90-luvun muistoihin.
Suljetut keskustelualueet vielä nostavat kynnystä edes tutustua sellaisiin medioihin. Mikäköhän järki sellaisessa on? Kaiken huippuja on ne saitit, jonne pääsee vain jollain tekstarilla tai maksua vastaan. Eikös tiltissä tai jossain ollut sellainen...?
KonsoliFIN BBS on kyllä ihan kunkku paikka. Vuosia on tullut jo seurattua. Jos mulla olis videopeliliike niin kyllä mä tänne mainokseni laittaisin.
Vastaus: KonsoliFIN erehdyttää mainostajia?
Ennen tuntui, että ns. hyvien lehtien juttuja luki mielellään ns. kirjallisuutena. Hyvän arvostelun tavasi mielellään uudestaankin. Ainakin minä muistelen kaiholla mm. CVG:n ja SuperPlayn (Full details inside...) vanhaa matskua, vaikka niiden arvostelujen luotettavuus saattoikin joskus olla vähän sinnepäin. Lehden toimittajien ja lehtien välistä pientä (hyväntahtoista huom. ) kuittailua oli myös sopivasti. Lisäksi jokainen lehti tuntui kokonaisuudelta.
Tällä mittarilla pelimedia on täälläkin kriisissä - en edes muista, milloin olisin lukenut arvostelun uudelleen sen "hyvyyden" takia. Tankkaan uuden lehden hätäisesti ja katson floppasiko joku odotettu peli vai ei (tosin netti ehtii aina ensin...). Toki hyviä kolumneja ja artikkeleita kiinnostavista ilmiöistä on aina silloin tällöin, mutta tarkoitan nyt arvosteluja. Ehkä tekstille pitäs antaa lisää tilaa... ja arvostelijoille aikaa.
Ehdotankin kaksiosaista arvostelusysteemiä, joka tulee nostamaan maamme pelijournalismin uudelle 1-8 -tasolle! Ensimmäisessä arvostelussa lukijoille kerrotaan, että onkos se hype edes lähellä totuutta ja kannattaako uutuuspeliin uhrata roponsa. Ei pidä sotkea ns. preview-konseptiin. Seuraavassa numerossa selviää miten hyvä peli sitten lopulta onkaan - kestääkö innostus, toimiiko nettipeli muidenkin kuin pelitoimittajien kanssa ja miten peli vertautuu genren huippuihin jne. Mukana voi olla useampiakin mielipiteitä. Näinhän tehdään joskus ajanpuutteen vuoksi, mutta tällä periaatteella ei tarvitsisi jälkikäteen pohdiskella, että ei se Hype2.0 ehkä ihan niin hyvä/huono ollutkaan...
Ennen tuntui, että ns. hyvien lehtien juttuja luki mielellään ns. kirjallisuutena. Hyvän arvostelun tavasi mielellään uudestaankin. Ainakin minä muistelen kaiholla mm. CVG:n ja SuperPlayn (Full details inside...) vanhaa matskua, vaikka niiden arvostelujen luotettavuus saattoikin joskus olla vähän sinnepäin. Lehden toimittajien ja lehtien välistä pientä (hyväntahtoista huom.
) kuittailua oli myös sopivasti. Lisäksi jokainen lehti tuntui kokonaisuudelta. Tällä mittarilla pelimedia on täälläkin kriisissä - en edes muista, milloin olisin lukenut arvostelun uudelleen sen "hyvyyden" takia. Tankkaan uuden lehden hätäisesti ja katson floppasiko joku odotettu peli vai ei (tosin netti ehtii aina ensin...). Toki hyviä kolumneja ja artikkeleita kiinnostavista ilmiöistä on aina silloin tällöin, mutta tarkoitan nyt arvosteluja. Ehkä tekstille pitäs antaa lisää tilaa... ja arvostelijoille aikaa.
Ehdotankin kaksiosaista arvostelusysteemiä, joka tulee nostamaan maamme pelijournalismin uudelle 1-8 -tasolle! Ensimmäisessä arvostelussa lukijoille kerrotaan, että onkos se hype edes lähellä totuutta ja kannattaako uutuuspeliin uhrata roponsa. Ei pidä sotkea ns. preview-konseptiin. Seuraavassa numerossa selviää miten hyvä peli sitten lopulta onkaan - kestääkö innostus, toimiiko nettipeli muidenkin kuin pelitoimittajien kanssa ja miten peli vertautuu genren huippuihin jne. Mukana voi olla useampiakin mielipiteitä. Näinhän tehdään joskus ajanpuutteen vuoksi, mutta tällä periaatteella ei tarvitsisi jälkikäteen pohdiskella, että ei se Hype2.0 ehkä ihan niin hyvä/huono ollutkaan...
Vastaus: KonsoliFIN erehdyttää mainostajia?
Tehkää silloin tällöin usean arvostelijan genrekohtaisia teemapläjäyksiä.
Sama suomeksi:
PS3 / Wii / X360 kohdalla olisi kiva lukea cross-platform genrevertailusta, jossa esim. kaikkien kolmen alustan mättöpelit (esim. paras peli joka alustalta) otetaan vertailuun vaikkapa niin, että otetaan yksi PS3-mies, yksi X360-mies ja yksi Wii-mies (tai useampi kpl multi-platform-miehiä) pelaamaan kaikkia kyseisiä pelejä (esim. pari tuntia/kpl). Tämän jälkeen he raportoisivat kokemuksensa vieraan konsolin mättöpeleistä subjektiivisesti (= sanallisesti ilman numeroa) ja ottavat tämän jälkeen arvosteluun (ja mahdollisesti pidempiaikaiseen testiin) oman alustansa testissä mukana olleet mättöpelit.
+ Muiden alustojen pelistä arvostelijat saavat yleispelimaailmallista taustatietoa, joka mahdollistaa mielenkiintoisemman ja monitahoisemman arvostelun kirjoittamisen.
+ Tämänkaltaiset teema-artikkelit auttavat konsoliostoa suunnittelevaa kyseisen peligenren ystävää valitsemaan kolmen kilpailevan koneen väliltä.
+ Maahantuojat saattaisivat olla yhteistyöhaluisia isompaan artikkeliin = laajemman palstatilan saamiseen?
+ Onnistuessaan promotoi KFINiä
- Suuritöinen projekti
- Käytännön laiteongelmat: harvalla on kaikki kolme konetta kotona ja niille kaikille mättöpelejä, joten testaajien pitää ravata eri konsolin omistavien kavereittensa luona pelaamassa + saman pelin kierrättäminen arvostelijalta toiselle on tuskaisen hidasta, elleivät nämä asu lähekkäin. Tästä syystä artikkeli olisi käytännöllisintä aloittaa saamalla arvostelijat samaan fyysiseen tilaan, johon jokainen toisi oman koneensa ja jossa tapahtuisi alustava tutustuminen peleihin - mahdollistaen monipuolisen jaetun ruudun moninpelitestaamisen - ja tapahtumasta mukaan lähtisivät vain ne oman alustan pelit -> ei tarvetta pelikierrätykselle kädestä käteen.
- Uuden sukupolven laitteet ovat hurjan kalliita hankkia testikäyttöön, mikäli em. metodia ei päästä hyödyntämään
- Vaatinee useamman arvostelijan yhteistyötä, jonka olisi syytä sujua hyvin
DC / GC / PS2 / Xbox kohdalla olisi kiva lukea kooste-esittely, jossa yhden "edesmenneen" konsolin tietyn genren kaikki varteenotettavat edustajat esitellään lyhyesti - numeron kanssa tai ilman. Nämä arvostelut voivat olla lyhyempiä kuin "tavalliset" arvostelut ja niiden perustarkoituksena olisi esitellä saman genren edustajien keskinäisiä eroja sekä tuoda esille "edesmenneen" sukupolven missattuja tietyn genren kärkinimiä, jotka hyvässä lykyssä löytää Alelaarista naurettavan halvalla ja joita pääsee pelaamaan sujuvasti uuden sukupolven koneen taaksepäinyhteensopivuuden ansiosta. Artikkelin suunnitteluvaiheessa on tärkeää, että katsastettavien pelien listasta päättämässä on useampi ihminen, jolloin käsitellyt pelit eivät rajoitu yhden ihmisen tykkään/en tykkää -mieltymyksiin.
+ Suhteellisen helppo toteuttaa
+ Vanhat konsolit ja niiden pelit ovat hankittavissa halvalla
+ Backwards compatibilityn ansiosta artikkeli koskettaa myös uusia pelaajia
+ Unohdetut pelihelmet saavat rahtusen ansaitsemaansa huomiota
+ Onnistuessaan promotoi KFINiä
- Tuskin ketään maahantuojaa kiinnostaa kauheasti sponssata tällaista (kun pitäisi saada uudet koneet myytyä ennemmin)?
- Wanhat konsolit eivät ole mediaseksikkäitä
Vika ei välttämättä ole aina itse arvostelussa eikä edes lehden toimituksessa.
Ennen Wanhaan, kun pelien tasaiset ruohoalueet olivat vihreämpiä ja ruohonkorsien polygonit kulmikkaampia, peleistä tihkui huomattavasti vähemmän ennakkotietoja mediaan (pienempi budjetti -> ei varaa mainostaa + pelit olivat pienemmän piirin juttu). Tämän vuoksi arvostelut olivat merkittävämpi osa pelitiedottamista ja myös markkinointia: hyviä pelejä tihkui "puun takaa" kauppojen hyllyille, eivätkä kuluttajat tienneet niistä yhtään mitään ennen arvostelun lukemista. Yllättäenmarkkinoille tulleen kiintoisan nimikkeen tai uuden henkilökohtaisen suosikkipelin arvostelun jaksoi tahkota läpi uudestaan ja uudestaan artikkelin rivien välistä auringon lailla paistavan löytämisen riemun vuoksi: pelitoimittajalle oli yllättäen annettu käteen hyvä peli, jota kelpasi suitsuttaa että lukija osaisi erottaa sen "peruskaurasta".
Nykyisin hyviksi ennakoiduista peleistä tihkuu infoa foorumeille, pelilehtiin, blogeihin ja muihin medioihin A4-kilojen edestä ennen pelin julkaisua. Ymmärrettävästi suuri osa tästä tiedosta on tuulesta temmattua hepaa (jota jotkut fanipojat keksivät vapaa-ajan harrastuksenaan), jonka erottaminen tarkasta tiedosta on vaikeaa ellei peräti mahdotonta. Tämä nostattaa peliin suunnattuja ennakko-odotuksia, mikä on enimmäkseen huono asia: lupailtujen featureiden puuttumiseen ei voi kuin pettyä. Ilmiön vastakohta on markkinoille salakavalasti tulevat hyvät pelit, joihin ei voi kuin rakastua, mutta valitettavasti nämä ovat tänä massatiedottamisen aikakautena harvassa (ts. mistä tahansa pelistä saa kaivettua ennakkohypeä tai jenkki/japsiversion arvostelun ennakkoon euroversiota odotellessa). Tästä johtuen nettiä aktiivisesti selaavan valveutuneen konsoliharrastajan silmissä uuden konsolipelin lopullinen lehtiarvostelu on menettänyt tiedotusarvonsa ja löytämisen riemunsa ja sen pääasiallinen tehtävä on hypen väitösten paikkansapitävyyden vahvistavuus/kumoaminen. Arvostelija itse usein arvostelee pelin eri pohjalta, sillä hän on arvostelukiireensä vuoksi missannut pahimmat hypepiikit ja ei täten voi antaa em. valveutuneelle harrastajalle tietoa Hype 2.0:n paikkansapitävyydestä, koska ei ole Hype 2.0:aa itse koskaan nähnyt. Niinpä kirjoittajan ja lukijan intressit eivät kohtaa -> lukija kokee arvostelun subjektiivisesti huonoksi, vaikka ongelma tosiasiassa kumpuaakin siitä, ettei lukija kuulu arvostelun kohderyhmään - joka on nykypelijournalismissa useimmiten Pekka Peruspelaaja, joka on välttynyt pahimmalta hypeltä tietäen kuitenkin pelistä himppusen ennakkoon. Eräs keino eri intressien kohtaamisen parantamiseksi olisi ottaa "vaihtopenkiltä" mukaan kakkosarvostelijaksi valveutuneen harrastajan kaltainen "hypen uhri", joka minipalstallaan vertaa pelin ominaisuuksia pelin ennakkohypen väitteisiin vaikkapa ranskalaisin viivoin.
Toisekseen, pelejä tulee markkinoille paljon kovempaa tahtia nyt kuin viisi vuotta sitten. Toimivien ideoiden kierrätyksen takia suuri osa niistä on samankaltaisia keskenään. Mikään pelifirma ei myöskään halua antaa toiselle monopoliasemaa menestyvän peligenren suhteen, joten jokaiselle aidosti hyvälle autopelille, lätkäpelille, mättöpelille jne. ilmestyy hyvin nopeasti kilpailija, joka on alkuperäisen markkinahallitsijan osittainen klooni ja tämän vuoksi eräällä tavalla katsottuna ainoastaan osittain itsenäinen peli. Erojen kutistuminen paisuttaa niiden merkitystä pelimarkkinoilla ja ostopäätöksen tekemisessä (kahden hyvän pelin vertaamisesta keskenään ei voi syntyä muuta kuin riita) ja kannustaa Hype 2.0:n ennakkolukemiseen, mikä aiheuttaa lukuisia sivuoireita niin lukijan lukukokemukselle kuin myös pelialan journalismille.
[EDIT: sain omaa tekstiä oikolukiessani uusia ideoita, jotka editoin sisään täydentämään viestiäni.]
Toinen, huomattavasti suurempitöisempi kehitysidea:feldon sanoi:
Tehkää silloin tällöin usean arvostelijan genrekohtaisia teemapläjäyksiä.
Sama suomeksi:
PS3 / Wii / X360 kohdalla olisi kiva lukea cross-platform genrevertailusta, jossa esim. kaikkien kolmen alustan mättöpelit (esim. paras peli joka alustalta) otetaan vertailuun vaikkapa niin, että otetaan yksi PS3-mies, yksi X360-mies ja yksi Wii-mies (tai useampi kpl multi-platform-miehiä) pelaamaan kaikkia kyseisiä pelejä (esim. pari tuntia/kpl). Tämän jälkeen he raportoisivat kokemuksensa vieraan konsolin mättöpeleistä subjektiivisesti (= sanallisesti ilman numeroa) ja ottavat tämän jälkeen arvosteluun (ja mahdollisesti pidempiaikaiseen testiin) oman alustansa testissä mukana olleet mättöpelit.
+ Muiden alustojen pelistä arvostelijat saavat yleispelimaailmallista taustatietoa, joka mahdollistaa mielenkiintoisemman ja monitahoisemman arvostelun kirjoittamisen.
+ Tämänkaltaiset teema-artikkelit auttavat konsoliostoa suunnittelevaa kyseisen peligenren ystävää valitsemaan kolmen kilpailevan koneen väliltä.
+ Maahantuojat saattaisivat olla yhteistyöhaluisia isompaan artikkeliin = laajemman palstatilan saamiseen?
+ Onnistuessaan promotoi KFINiä
- Suuritöinen projekti
- Käytännön laiteongelmat: harvalla on kaikki kolme konetta kotona ja niille kaikille mättöpelejä, joten testaajien pitää ravata eri konsolin omistavien kavereittensa luona pelaamassa + saman pelin kierrättäminen arvostelijalta toiselle on tuskaisen hidasta, elleivät nämä asu lähekkäin. Tästä syystä artikkeli olisi käytännöllisintä aloittaa saamalla arvostelijat samaan fyysiseen tilaan, johon jokainen toisi oman koneensa ja jossa tapahtuisi alustava tutustuminen peleihin - mahdollistaen monipuolisen jaetun ruudun moninpelitestaamisen - ja tapahtumasta mukaan lähtisivät vain ne oman alustan pelit -> ei tarvetta pelikierrätykselle kädestä käteen.
- Uuden sukupolven laitteet ovat hurjan kalliita hankkia testikäyttöön, mikäli em. metodia ei päästä hyödyntämään
- Vaatinee useamman arvostelijan yhteistyötä, jonka olisi syytä sujua hyvin
DC / GC / PS2 / Xbox kohdalla olisi kiva lukea kooste-esittely, jossa yhden "edesmenneen" konsolin tietyn genren kaikki varteenotettavat edustajat esitellään lyhyesti - numeron kanssa tai ilman. Nämä arvostelut voivat olla lyhyempiä kuin "tavalliset" arvostelut ja niiden perustarkoituksena olisi esitellä saman genren edustajien keskinäisiä eroja sekä tuoda esille "edesmenneen" sukupolven missattuja tietyn genren kärkinimiä, jotka hyvässä lykyssä löytää Alelaarista naurettavan halvalla ja joita pääsee pelaamaan sujuvasti uuden sukupolven koneen taaksepäinyhteensopivuuden ansiosta. Artikkelin suunnitteluvaiheessa on tärkeää, että katsastettavien pelien listasta päättämässä on useampi ihminen, jolloin käsitellyt pelit eivät rajoitu yhden ihmisen tykkään/en tykkää -mieltymyksiin.
+ Suhteellisen helppo toteuttaa
+ Vanhat konsolit ja niiden pelit ovat hankittavissa halvalla
+ Backwards compatibilityn ansiosta artikkeli koskettaa myös uusia pelaajia
+ Unohdetut pelihelmet saavat rahtusen ansaitsemaansa huomiota
+ Onnistuessaan promotoi KFINiä
- Tuskin ketään maahantuojaa kiinnostaa kauheasti sponssata tällaista (kun pitäisi saada uudet koneet myytyä ennemmin)?
- Wanhat konsolit eivät ole mediaseksikkäitä
IQ007 sanoi:
Vika ei välttämättä ole aina itse arvostelussa eikä edes lehden toimituksessa.
Ennen Wanhaan, kun pelien tasaiset ruohoalueet olivat vihreämpiä ja ruohonkorsien polygonit kulmikkaampia, peleistä tihkui huomattavasti vähemmän ennakkotietoja mediaan (pienempi budjetti -> ei varaa mainostaa + pelit olivat pienemmän piirin juttu). Tämän vuoksi arvostelut olivat merkittävämpi osa pelitiedottamista ja myös markkinointia: hyviä pelejä tihkui "puun takaa" kauppojen hyllyille, eivätkä kuluttajat tienneet niistä yhtään mitään ennen arvostelun lukemista. Yllättäenmarkkinoille tulleen kiintoisan nimikkeen tai uuden henkilökohtaisen suosikkipelin arvostelun jaksoi tahkota läpi uudestaan ja uudestaan artikkelin rivien välistä auringon lailla paistavan löytämisen riemun vuoksi: pelitoimittajalle oli yllättäen annettu käteen hyvä peli, jota kelpasi suitsuttaa että lukija osaisi erottaa sen "peruskaurasta".
Nykyisin hyviksi ennakoiduista peleistä tihkuu infoa foorumeille, pelilehtiin, blogeihin ja muihin medioihin A4-kilojen edestä ennen pelin julkaisua. Ymmärrettävästi suuri osa tästä tiedosta on tuulesta temmattua hepaa (jota jotkut fanipojat keksivät vapaa-ajan harrastuksenaan), jonka erottaminen tarkasta tiedosta on vaikeaa ellei peräti mahdotonta. Tämä nostattaa peliin suunnattuja ennakko-odotuksia, mikä on enimmäkseen huono asia: lupailtujen featureiden puuttumiseen ei voi kuin pettyä. Ilmiön vastakohta on markkinoille salakavalasti tulevat hyvät pelit, joihin ei voi kuin rakastua, mutta valitettavasti nämä ovat tänä massatiedottamisen aikakautena harvassa (ts. mistä tahansa pelistä saa kaivettua ennakkohypeä tai jenkki/japsiversion arvostelun ennakkoon euroversiota odotellessa). Tästä johtuen nettiä aktiivisesti selaavan valveutuneen konsoliharrastajan silmissä uuden konsolipelin lopullinen lehtiarvostelu on menettänyt tiedotusarvonsa ja löytämisen riemunsa ja sen pääasiallinen tehtävä on hypen väitösten paikkansapitävyyden vahvistavuus/kumoaminen. Arvostelija itse usein arvostelee pelin eri pohjalta, sillä hän on arvostelukiireensä vuoksi missannut pahimmat hypepiikit ja ei täten voi antaa em. valveutuneelle harrastajalle tietoa Hype 2.0:n paikkansapitävyydestä, koska ei ole Hype 2.0:aa itse koskaan nähnyt. Niinpä kirjoittajan ja lukijan intressit eivät kohtaa -> lukija kokee arvostelun subjektiivisesti huonoksi, vaikka ongelma tosiasiassa kumpuaakin siitä, ettei lukija kuulu arvostelun kohderyhmään - joka on nykypelijournalismissa useimmiten Pekka Peruspelaaja, joka on välttynyt pahimmalta hypeltä tietäen kuitenkin pelistä himppusen ennakkoon. Eräs keino eri intressien kohtaamisen parantamiseksi olisi ottaa "vaihtopenkiltä" mukaan kakkosarvostelijaksi valveutuneen harrastajan kaltainen "hypen uhri", joka minipalstallaan vertaa pelin ominaisuuksia pelin ennakkohypen väitteisiin vaikkapa ranskalaisin viivoin.
Toisekseen, pelejä tulee markkinoille paljon kovempaa tahtia nyt kuin viisi vuotta sitten. Toimivien ideoiden kierrätyksen takia suuri osa niistä on samankaltaisia keskenään. Mikään pelifirma ei myöskään halua antaa toiselle monopoliasemaa menestyvän peligenren suhteen, joten jokaiselle aidosti hyvälle autopelille, lätkäpelille, mättöpelille jne. ilmestyy hyvin nopeasti kilpailija, joka on alkuperäisen markkinahallitsijan osittainen klooni ja tämän vuoksi eräällä tavalla katsottuna ainoastaan osittain itsenäinen peli. Erojen kutistuminen paisuttaa niiden merkitystä pelimarkkinoilla ja ostopäätöksen tekemisessä (kahden hyvän pelin vertaamisesta keskenään ei voi syntyä muuta kuin riita) ja kannustaa Hype 2.0:n ennakkolukemiseen, mikä aiheuttaa lukuisia sivuoireita niin lukijan lukukokemukselle kuin myös pelialan journalismille.
[EDIT: sain omaa tekstiä oikolukiessani uusia ideoita, jotka editoin sisään täydentämään viestiäni.]
Viimeksi muokannut moderaattori: