Osuin toissailtana sattumalta YLE Teemalle, kun käynnissä oli vuonna 2025 valmistuneen dokkarisarjan ensimmäinen osa
Nelson Mandelasta. Kosketti aika syvästi, kun aikalaiset, niin tumma- kuin vaaleaihoiset, kertovat apartheidin ajasta Etelä-Afrikassa. Mitä rotuerottelu todellisuudessa oli. Nähtiin kuvamateriaalia myös Mandelan vankilasaarelta, joka toi käytännössä välittömästi mieleen klassikkotarina Monte Criston Kreivin. Vankilasaaren tarkoitus oli murtaa ja tuhota senaikaisen valtiojohdon kritisoijat ja tummaihoisten oikeuksia ajavat. Ensimmäisessä osassa nähdään myös, kuinka vangitun Mandelan vapaana olevia läheisiä tekosyin sorretaan. Käydään lävitse myös aktivisti
Steve Bikon kuolemaa ja sen vaikutuksia mm. länsimäiseen musiikkikulttuuriin. Etelä-Afrikasta maanpakoon aikanaan lähteneet, niin tummat kuin vaaleat, kertovat kokemuksistaan.
Areena tarjoaa dokkarin kaikki osat. Kahta jälkimmäistä en vielä ole ehtinyt katsoa, mutta ensimmäisen pohjalta uskallan sanoa, että laatudokkari, joka varmasti herättää tunteita ja ajatuksia. Vaikka TV-kuva-ketjussa ollaankin, niin rikon sen verran foorumin ja ketjun sääntöjä, että laitan myös yhden musiikkikipaleen näkösälle. Silloin vankeudessa olleen Mandelan 70-vuotissyntymäpäiviä juhlittiin mm. Wembleyn stadionilla vuonna '88 ja Dire Straits läväytti aivan upean ja riipaisevan version
Brothers In Arms-kappaleesta. Kyseinen esitys on jäänyt musiikin ja koko ihmiskunnan historiaan. Bändin keulahahmo
Mark Knopflerin saatesanoin:
"One justice, one humanity!"
Sarja seuraa Nelson Mandelan matkaa vapaustaistelijasta Etelä-Afrikan presidentiksi sekä laajaa kansainvälistä kampanjaa hänen vapauttamisekseen 27 vuoden vankeudesta. Mukana on ainutlaatuisia arkistomateriaaleja sekä kertomuksia apartheidin vastaisen liikkeen keskeisiltä vaikuttajilta. (Free...
areena.yle.fi
