Fabre#4
Well-Known Member
Vastaus: Metal Gear Solid V: The Phantom Pain (201?)
Juonenkäänteissä ei ole mitään vikaa, ne ovatkin juuri koko sarjan suola. Esim. juuri "alkuperäinen" MGS vuodelta 1998 on juuri tarinaltaan sellainen "sopivan realistinen". Tarina, joka voisi jopa oikeasti tapahtua. Puhe oli juurikin niistä pomotaisteluiden pelimekaniikoista puhtaasti. Hiippailupeleissä, joissa kuolo voi korjata parista osumasta, ei pelimekaniikaltaan pitäisi omasta mielestä olla pomotaisteluja, joissa pomoon upotetaan useampi lipas lyijyä.
Toki ymmärrän, että esim. Snake Eaterin taistelut ovat varmasti olleet monelle mieleen painuvia kokemuksia, mutta puhtaasti pelimekaanisesti ne eivät mielestäni sovi peliin ja tarinaan, jossa pyritään pysymään piilossa, eikä ramboilemaan aseet laulaen ympäriinsä. Siksi itse toivoisin seuraavaan osaan vähemmän sen tapaisia pomotaisteluita.
Splinter Cell oli vain yksinkertainen esimerkki siitä, millainen pomotaistelu voisi olla: pyrkiä pysymään näkymättömänä/naamioituneena niin pitkään, että pomon pystyy yllättämään muutamalla osumalla sen sijaan, että tarina pakottaa menemään tilaan X, missä räiskitään niin kauan, kunnes pomon terveyspalkki loppuu. Sinällään seuraavasta osasta ei tarvitse, eikä oikeastaan edes saa, tehdä mitään Splinter Cell-kopiota noin muuten.
Kummalla pelisarjalla on suurempi yleisö Jos Metal Gear Solid -sarjasta otettaisiin pois Bollywood tasoiset juonenkäänteet ja hahmot jäljelle jäisi yhtä kuiva ja helposti unohdettava hiiviskelykokemus, mitä Splinter Cell -sarja edustaa.
Oma kantani: lisää Snake Eaterin tasoisia pomoja.
Juonenkäänteissä ei ole mitään vikaa, ne ovatkin juuri koko sarjan suola. Esim. juuri "alkuperäinen" MGS vuodelta 1998 on juuri tarinaltaan sellainen "sopivan realistinen". Tarina, joka voisi jopa oikeasti tapahtua. Puhe oli juurikin niistä pomotaisteluiden pelimekaniikoista puhtaasti. Hiippailupeleissä, joissa kuolo voi korjata parista osumasta, ei pelimekaniikaltaan pitäisi omasta mielestä olla pomotaisteluja, joissa pomoon upotetaan useampi lipas lyijyä.
Toki ymmärrän, että esim. Snake Eaterin taistelut ovat varmasti olleet monelle mieleen painuvia kokemuksia, mutta puhtaasti pelimekaanisesti ne eivät mielestäni sovi peliin ja tarinaan, jossa pyritään pysymään piilossa, eikä ramboilemaan aseet laulaen ympäriinsä. Siksi itse toivoisin seuraavaan osaan vähemmän sen tapaisia pomotaisteluita.
Splinter Cell oli vain yksinkertainen esimerkki siitä, millainen pomotaistelu voisi olla: pyrkiä pysymään näkymättömänä/naamioituneena niin pitkään, että pomon pystyy yllättämään muutamalla osumalla sen sijaan, että tarina pakottaa menemään tilaan X, missä räiskitään niin kauan, kunnes pomon terveyspalkki loppuu. Sinällään seuraavasta osasta ei tarvitse, eikä oikeastaan edes saa, tehdä mitään Splinter Cell-kopiota noin muuten.