Doa3 on nätti, mutta Soul Calibur 2:sta tulee s*atanan kova taistelupeli...suosittelen ehdottomasti SC2:n odottamista.
Olen tahkonnut serkun kanssa näihin päiviin asti Dreamcastin Soul Caliburia, ja väitän että SC on edelleen paras taistelupeli tällä hetkellä, sillä SC tarjoaa kokeneille pelaajille ajoittain aivan uskomattomia eriä. Serkun kanssa pelatessa miekat kilisevat ja rauta kajahtaa, sillä molemmat osaa puolustaa erinomaisesti, koska tiedetään eri hahmojen liikkeet ja tällöin kysymys onkin omien hyökkäysten ajoittamisesta puolustamisen välissä. Ja kun taistelutempo on SC:ssä kovinta luokkaa 3D-mätkinnöissä, on meno hurjaa ja erittäin näyttävän näköistä molempien torjuessa toistensa hyökkäyksiä kiivaalla tahdilla...loistopeli, jonka syrjäyttää vain tämän jatko-osa.
Virtua Fighter 4:sta pelasin demolaitteella ja peli oli sekä jäykähkö, että melkoisen intensiivitön...eli ei ollut kunnon tappelufiilistä mukana. Jos tällä tavoiteltiin realistisuutta, ei päästy tavoitteeseen, sillä useat taistelut ovat enemmän kiivaita, kuin jäykän oloisia. Jos tavoite oli saavuttaa jotain muuta, mitä se oli? Liikkeitä sain aikaiseksi, vaan niitäkin tuntui olevan aika rajoitettu määrä. Eikä visuaalisestikaan useista kikoista huolimatta mikään ihmeellinen esitys.
Vertaan siis vuoden -98 SC:tä juuri ilmestyneeseen VF4:een ja oma kantani on, ettei VF4:sta löydy samaa tatsia kuin SC:sta.
Tosin täytyy ottaa huomioon että SC on taistelupeli, ei pelkkä tappelupeli, koska siinä on aseet käytössä eli VF4 kilpailee enemmän Tekken4:n sekä DOA3:n kanssa...