Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

Miksi valitsitte konsolinne?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja qbas
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Status
Uusia vastauksia ei voi lisätä.
Lainatun viestin kirjoitti alkujaan Hex
Ovatko muuten Final Fantasyt maailman parhaita pelejä, jos satoja tunteja pelannut fani sanoo niin?
No, jos joku fani on jaksanut viettää satoja tunteja Final Fantasyiden parissa, niin tuskinpa se sitä on tehnyt ihan vain huvikseen. Eli kyllä pelituntien määrä on suhteessa aika pitkälti siihen, miten paljon joku pitää kys. pelistä. Ihmettelen todella, jos joku on jaksanut pelata kymmeniä tunteja peliä, josta hän ei edes itse tykkää.

Tätä et kuitenkaan varmaan tarkoittanut, joten anna olla :)
 
Lainatun viestin kirjoitti alkujaan Hex
Edgen arvosteluille en pistä paljon painoa. Lehden artikkelit ovat kyllä mainioita, mutta arvosteluiden kanssa ollaan välillä ihan kahvilla. Erityisesti PC-pelit, joista ne parhaat räiskinnät löytyvät, ovat täysin Edgen ymmärryksen ulkopuolella.

huoh.

antaisitko jotain esimerkkejä väitteesi tueksi, kiitos.
 
Lainatun viestin kirjoitti alkujaan Justin Bailey
huoh.

antaisitko jotain esimerkkejä väitteesi tueksi, kiitos.
Huoh itsellesi. Ajattelin olevan ihan yleistä tietoa. Toivottavasti et ole ostopäätöksiäsi liikaa Edgen perusteella tehnyt. On saattanut aika monta loistavaa peliä jäädä ostamatta.

Minulla ei ole juuri nyt Edgejäni saatavilla, joten virheitä arvosanoissa voi olla. Otetaan ensin historiaa. Doomin arvosana oli seitsemän. Poikia ärsytti mm. että vihulaisille ei voi puhua. Virtuaalilelu Black and White (yhdeksän) taas kehuttiin maasta taivaaseen. Oli ilmeisesti PC-pelaamista parhaimmillaan. Uusimmassa numerossa maanmainio Mafia ei kelvannut. Kuusi.

Muutenkin Edgen peliarvostelijoilla on yksi muotti ja yksi kohdepelaaja, jolle pelin pitää soveltua, jotta se on hyvä. Tuohon muottiin PC-pelit eivät sovi. Muitakin esimerkkejä onnettomista arvosteluista löytyisi, mutta kuten sanottu, en pääse nyt penkomaan lehtiäni.

Ihan mielenkiintoisia pointteja Edgen arvosteluissa on ja osa arvosteluista on hyviä, mutta pelkän Edgen sanaan ei yleensä kannata luottaa.
 
Lainatun viestin kirjoitti alkujaan Hex
Muutenkin Edgen peliarvostelijoilla on yksi muotti ja yksi kohdepelaaja, jolle pelin pitää soveltua, jotta se on hyvä. Tuohon muottiin PC-pelit eivät sovi. Muitakin esimerkkejä onnettomista arvosteluista löytyisi, mutta kuten sanottu, en pääse nyt penkomaan lehtiäni.

+

Lainatun viestin kirjoitti alkujaan Hex Erityisesti PC-pelit, joista ne parhaat räiskinnät löytyvät, ovat täysin Edgen ymmärryksen ulkopuolella.

jaa: Half Life 9/10, Deus Ex 9/10, Civilization 3 9/10, Warcraft 3 8/10. nämä siis aivan lähihistoriassa + lehti pitää suuressa arvossa (9/10) mm. Populousta, Sim Cityä, Quakeja, Sensible Socceria, Kick Offia, Eliteä, Monkey Islandeja (1-2), Tetristä, F1 GP-sarjaa, jne.

mitä siis sanoitkaan juuri tietynlaisesta muotista? mielestäni tuossa on jo aikamoinen kirjo erilaisia pelikokemuksia. mm. lentosimulaattoreita ja manageri-pelejä en edes muistanut mainita....

EDGE, huolimatta sadannen julkaisun jälkeisestä miehitysuudistuksesta, on tänäpäivänäkin ainoa varteenotettava, laajalevikkeinen, pelimaailmaa käsittelevä lehti. jos sinulla on tarjota parempia vaihtoehtoja otan ne mielelläni vastaan.

itse en myöskään näe EDGEn harrastavan minkäänlaista formaatista johtuvaa puolueellisuutta tai syrjimistä, enkä ole myöskään havainnut epäpätevyyttä/perehtymättömyyttä minkään formaatin arvostelijoiden kommenteissa. lehteä olen ostanut numerosta 4 lähtien.

toki en itsekään ole aina arvostelijoiden kanssa samaa mieltä lopputuloksesta tai kommenteista, jos olisin, niin tämä maailma olisi huomattavasti nykyistä mustavalkoisempi. mm. Wipeout 1, kaikkinen ongelmineenkin, olisi mielestäni ansainnut 9/10 eikä 8/10, kun taas mainitsemasi B&W olisi minusta ansainnut 8/10. nämä siis vain numeroina, itse EDGEn _arvostelut_ ovat kuitenkin huomattavasti selventävämpiä...

Lainatun viestin kirjoitti alkujaan Hex Ihan mielenkiintoisia pointteja Edgen arvosteluissa on ja osa arvosteluista on hyviä, mutta pelkän Edgen sanaan ei yleensä kannata luottaa.

useimmat arvostelut ovat järkevästi kirjoitettuja, erittäin informatiivisia ja hyvin perusteltuja. ja, verrattaessa muihin (mikä on sinänsä turhaa jos lukijan tietopohja on riittävä) lehtiin/nettijulkaisuihin tasoerot tulevat yhä selvemmin esille.

mitä tuohon pelin ostamiseen EDGEn arvostelujen perusteella tulee, niin tämän luotettavampaa, kokeneempaa ja informatiivisempaa suositusta tuskin mistään voi saada.

jokaisen tulisi kuitenkin pitää kiinni omista mieltymyksistään ja antaa oman makunsa kehittyä niin pitkälle kuin se vaan on kussakin henkilössä potentiaalisesti mahdollista. asiahan on kuitenkin niin, että tietynlaiset ihmiset pitävät esim. Titanicia tai Gladiaattoria maailman parhaana elokuvana. tältä pohjalta, loogisesti ajateltuna, pelienkin imo-aste on vähintään yhtä leveä, joten jotkut, mm. em. mainitun kaltaiset henkilöt saattavat helposti pitää EDGEssä esim. 7 saanutta peliä maailman parhaana. tässä tapauksessa kannattaa kuitenkin miettiä myös omaa perspektiiviään ko. asiaan.

koska et luultavasti ole asiasta tietoinen, aka: "Toivottavasti et ole ostopäätöksiäsi liikaa Edgen perusteella tehnyt. On saattanut aika monta loistavaa peliä jäädä ostamatta.", niin EDGE arvostelee pelinsä asteikolla 0-10. 7 on tällä asteikolla hyvä. alle sen arvosanan saanutta peliä en kokemukseni perusteella uskalla suositella kuin äärimmäisille faneille, joille itse pelimekaniikka ym. asiat eivät ole se merkitsevin pointti.

ja vielä lopuksi semmoinen seikka, että ennen kuin on oppinut tuntemaan omat rajansa ja makunsa on syytä ottaa kaikki arvostelut vastaan suurella varauksella. elämän eri vaiheissa eri asiat tuntuvat yleensä erilaisilta. siinä mielessä olet kyllä oikeassa, että EDGEn sisältö on tuotettu hyvinkin pitkälle viedyn henkilökohtaisen kehityksen pohjalta, ja voisi siis siten olla tiettyyn muottiin sopivaa.

ps. oisin tietty voinu vastata vaan, että ok ja kaikilla on omat tapansa toimia, mutta tällä kertaa näin.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Justin,

Olen tietoinen Edgen arvosteluasteikosta. Seitsemän on "ihan hyvän" pelin arvosana, mutta oliko Doom aikoinaan vain "ihan hyvä"? Yhdeksän on taas loistavan pelin arvosana. Jos ymmärtää mikä on hyvä peli ja mikä ei, Black and Whiten arvosana Edgen asteikolla olisi pikemminkin viisi. Edgen "100 tärkeintä arvosteluamme" spesiaalissa (aikamoista oman hännän nostamista muuten) oli aikamoinen määrä jälkikommentteja, joissa todettiin, että "peli oli kyllä paljon parempi kuin silloin sanoimme". Gunstar Heroes kuusi.:rolleyes:

Toki arvosteluissa osutaan useimmiten oikeaan. Kuitenkin kun huteja tulee kohtalainen määrä, ei arvosteluihin voi luottaa. Muutenkin arvosteluiden informaatiosisältö on aika pieni. Arvostelut ovat kyllä hyvin kirjoitettuja, mutta lyhyitä ja lähinnä maalailevia. Pelin sisällöstä ei puhuta tarkasti. Käytit Edgestä adjektiivia "kokenut". Lehden toimittajista ja heidän kokemuksestaan ei tiedetä mitään, mutta lehden tapana on kyllä korostaa omaa kokemustaan.

Kun kerran suosituksia kaipasit, PC-peleistä kannattaa lukea Pelit-lehdestä. Ennen luin mm. myös jenkkilän PC Gameria (oli paljon parempi kuin eurooppalaiset versiot). Konsolipeleistä luen itse Edgestä, Super Playsta, Pelitistä ja netistä. Mikään lehdistä ei ole kuitenkaan niin hyvä, että sillä pärjäisi yksinään.

Haukkumisesta huolimatta pidän Edgestä ja ostan joka numeron. Artikkelit ja uutiset ovat todella hyviä ja visuaalinen ilme toki loistava. Arvostelutkin ovat mielenkiintoisia ja vaikka menevätkin välillä metsään, tuovat kuitenkin mielenkiintoisia näkökantoja. En väittänyt Edgen suosivan mitään konetta. Kyse onkin ammattitaidon puutteesta.

Voisitko selventää vielä tätä: "EDGEn sisältö on tuotettu hyvinkin pitkälle viedyn henkilökohtaisen kehityksen pohjalta" Mistä tuon tietää, kun toimittajista ei ole mitään tietoa?

Selvennä myös tätä: "mainitun kaltaiset henkilöt saattavat helposti pitää EDGEssä esim. 7 saanutta peliä maailman parhaana. tässä tapauksessa kannattaa kuitenkin miettiä myös omaa perspektiiviään ko. asiaan." Mihin tuo liittyy? Ei esimerkiksi Doomin merkittävyydessä ja pelillisissä ansioissa ole kyse mistään perspektiivistä. Doom oli pirun hyvä peli, aikanaan erittäin vaikuttava ja (todella) käynnistä koko genren. Edge oli ihan kahvilla.

En ole noita alkuaikojen Edgejä omista, mutta missä vaiheessa lehti on arvostellut lentosimulaattoreita?
 
Lainatun viestin kirjoitti alkujaan Hex
Edgen arvosteluille en pistä paljon painoa. Lehden artikkelit ovat kyllä mainioita, mutta arvosteluiden kanssa ollaan välillä ihan kahvilla. Erityisesti PC-pelit, joista ne parhaat räiskinnät löytyvät, ovat täysin Edgen ymmärryksen ulkopuolella.


Mille arvosteluille sitten pistät? Edge ei suosi pc-pelaamista(Briteissä pc-pelaaminen ei ole samalla tasolla kuin vaikka Suomessa), mutta jos nyt huomioidaan esimerkiksi fps-pelit, ovat arvostelut, Doomia lukuunottamatta, olleet aika johdonmukaisia (ihme väite: Edgen ymmärryksen ulkopuolella). Doom arvosteltiin melkein kymmenen vuotta sitten, yksikään sen ajan arvostelijoista ei ilmeisesti ole enää lehdessä. Edgellä on yksi ominaisuus, joka pelilehdistä usein puuttuu, (koska ne keskittyvät lukijoiden miellyttämiseen) nimittäin näkemys. Itse arvostan tätä suuresti, mutta ilmeisesti sinä et:

Muutenkin Edgen peliarvostelijoilla on yksi muotti ja yksi kohdepelaaja, jolle pelin pitää soveltua, jotta se on hyvä.

En ymmärrä miksi arvosteluissa pitäisi päästä yksimielisyyteen, se on mahdotonta ja sen Edge on huomannut. Edgen arvostelut ovat useimmiten johdonmukaisia, verrattaessa sitä mihin tahansa arvostelijaan. Esim. Max Paynen arvostelu osui naulan kantaan muiden sitä ylistäessä. Mutta jo sen ajattelutavasta johtuen, ylilyönneiltä ei voida aina välttyä. Sitäpaitsi Edge erottaa monesti sellaisia helmiä, joita muut eivät niin huomaa.

Pelit-lehti osaa arvostella hyvin PC-pelejä, konsolipuolen arvostelut ovat usein aika sekunda kamaa. Itse luotan konsolipeleissä Edgeen. Vaikken aina olekaan samaa mieltä heidän kanssaan, ymmärrän useimmiten heidän kantansa.

Edgen "100 tärkeintä arvosteluamme" spesiaalissa (aikamoista oman hännän nostamista muuten) oli aikamoinen määrä jälkikommentteja, joissa todettiin, että "peli oli kyllä paljon parempi kuin silloin sanoimme". Gunstar Heroes kuusi.

Onko tämä mielestäsi huono asia? Harvat lehdet myöntävät ikinä virheitään.

Olen tietoinen Edgen arvosteluasteikosta. Seitsemän on "ihan hyvän" pelin arvosana, mutta oliko Doom aikoinaan vain "ihan hyvä"?

Seiska on kyllä mielestäni nyky-Edgen asteikolla hyvä tai jopa sitä vähän parempi peli, ihan hyvä ehkä kuusi, jopa viisi.
 
Lainatun viestin kirjoitti alkujaan nakkerton
Mille arvosteluille sitten pistät? Edge ei suosi pc-pelaamista(Briteissä pc-pelaaminen ei ole samalla tasolla kuin vaikka Suomessa), mutta jos nyt huomioidaan esimerkiksi fps-pelit, ovat arvostelut, Doomia lukuunottamatta, olleet aika johdonmukaisia (ihme väite: Edgen ymmärryksen ulkopuolella). Doom arvosteltiin melkein kymmenen vuotta sitten, yksikään sen ajan arvostelijoista ei ilmeisesti ole enää lehdessä. Edgellä on yksi ominaisuus, joka pelilehdistä usein puuttuu, (koska ne keskittyvät lukijoiden miellyttämiseen) nimittäin näkemys. Itse arvostan tätä suuresti, mutta ilmeisesti sinä et:


En ymmärrä miksi arvosteluissa pitäisi päästä yksimielisyyteen, se on mahdotonta ja sen Edge on huomannut. Edgen arvostelut ovat useimmiten johdonmukaisia, verrattaessa sitä mihin tahansa arvostelijaan. Esim. Max Paynen arvostelu osui naulan kantaan muiden sitä ylistäessä. Mutta jo sen ajattelutavasta johtuen, ylilyönneiltä ei voida aina välttyä. Sitäpaitsi Edge erottaa monesti sellaisia helmiä, joita muut eivät niin huomaa.

Pelit-lehti osaa arvostella hyvin PC-pelejä, konsolipuolen arvostelut ovat usein aika sekunda kamaa. Itse luotan konsolipeleissä Edgeen. Vaikken aina olekaan samaa mieltä heidän kanssaan, ymmärrän useimmiten heidän kantansa.


Onko tämä mielestäsi huono asia? Harvat lehdet myöntävät ikinä virheitään.


Seiska on kyllä mielestäni nyky-Edgen asteikolla hyvä tai jopa sitä vähän parempi peli, ihan hyvä ehkä kuusi, jopa viisi.
Black and White, hieno virtuaalilemmikki, josta kuitenkin unohtui peli, yhdeksän kautta kymmenen! Kyseessä oli täysi sokeus siihen, mikä tekee hyvän pelin.

Makuasioitahan nämä ovat, mutta minusta Max Payne sai aivan liian kovan kohtelun Edgessä. Onhan pelissä kritisoitavaa, mutta myös niin paljon hyvää, että loppusumma on hieno peli (niin kauan kun se kestää). Voit kuitenkin jättää pelituntien tivaamisen väliin, sillä siitä, onko Max hyvä vai huono, ei varmaan kannata ryhtyä kiistelemään.

Kuten sanoit, Edge ei tosiaankaan suosi PC-pelejä. Päähuomio lehdessä on konsoleissa, joka tarkoittaa, että tapahtumarikasta PC-alaa ei pystytä seuraamaan kuin pintaraapaisuiden tasolla. Siitä on seurauksena PC-arvosteluiden hapuilu. Pari vuotta sitten ilmestyneessä "sata parasta peliä"-listalla, ei PC-pelejä paljoa näkynyt, vaikka ainakin minun kokemukseni sanoo, että juuri PC:lle on tullut todella suuri määrä loistavia ja merkityksellisiä pelejä. Nettipelaaminenkin on jätetty todella vähälle huomiolle vaikka se on yksi PC-pelaamisen kivijaloista.

Konsolipuolella Edgellä on kyllä langat hyvin käsissä ja kuten sanoit, lehti löytää helmiä, jotka jäävät muissa julkaisuissa liian vähälle huomiolle. Esim. Super Monkey Ball sai arvoisensa kehut.

Ihan kiva tosiaan, että Edge myöntää virheitään, mutta kyllä minä oletan, että suuria mokia ei satu. Jos katsoo vaikka Pelit-lehden PC-arvosteluja, on aika vaikea keksiä metsään menneitä arvosteluja. Odotan samaa tasoa muiltakin lehdiltä.

Sillä onko Edgen seitsemän "ihan hyvä" vai "hyvä" ei taida olla merkitystä, jos peli ansaitsi ihan muuta. Jos hiuksia halotaan arvosanoista, ihmettelen kyllä Justinin mainitsemien Half-Lifen ja Deus Exin arvosanoja suhteessa Golden Eyeen. Kaikki toki loistavia pelejä, mutta kyllä PC:n parhaimpien räiskintöjen paikka olisi korkeimmalla pallilla.
 
Lainatun viestin kirjoitti alkujaan Hex
Jos hiuksia halotaan arvosanoista, ihmettelen kyllä Justinin mainitsemien Half-Lifen ja Deus Exin arvosanoja suhteessa Golden Eyeen. Kaikki toki loistavia pelejä, mutta kyllä PC:n parhaimpien räiskintöjen paikka olisi korkeimmalla pallilla.

Kova väite, jota en ymmärrä tippakaan
GE oli tullessaan huomattavasti mullistavampi fps-peli kuin Half-Life. Omasta mielestäni GE:n olisi pitänyt saada täydet pisteet, vaikka ysi kuvaa kaikkien noiden laatutasoa oikein hyvin. Viimeinen virkkeesi kuulostaa taas jo ihan ennakkoluuloiselta pc-pelaajalta, vaikka onkin totta, että suurin osa räiskinnöistä on pc:n heiniä.

Voit kuitenkin jättää pelituntien tivaamisen väliin, sillä siitä, onko Max hyvä vai huono, ei varmaan kannata ryhtyä kiistelemään.

Toivottavasti ymmärsit, että todella harvan pelin kohdalla näen oleelliseksi alkaa tivaamaan peliaikoja.

Jos katsoo vaikka Pelit-lehden PC-arvosteluja, on aika vaikea keksiä metsään menneitä arvosteluja.

No joo, MOH:AA (93) tai Red Faction (93) olivat aika heikkoja esityksiä. Eivät ehkä ihan sokeutta, mutta kuitenkin. B&W:a en ole pelannut, antaisitko vielä muita esimerkkejä "täydellisestä sokeudesta" viime aikojen arvosteluista. Ja kyllähän Edge spessussaan myönsi menneensä metsään B&W:n kohdalla.

Jos ihmettelet suurta mielipide-eroamme pelistä, auttaa sinua varmaan tieto, että minulle ei ole jaetun ruudun räiskintä maistunut kuin äärimmäisen harvoin. (Halon co-op viimeksi) Sitä ne nettiräiskinnät tekevät.

Jaetun ruudun peli ja nettiräiskintä ovat kuin kahvi ja pulla. Ne ovat täysin erilaisia, eivätkä ne vie toisiltaan mitään pois. Nettiräiskinnästä puuttuu usein lähes kokonaan se sosiaalinen puoli. Voiko sitä edes sanoa moninpeliksi? Kärjistettynä "yksinpeliä ihmisiä vastaan" ei oikeasti ole kovin kaukana.
 
Lainatun viestin kirjoitti alkujaan Hex
Jos hiuksia halotaan arvosanoista, ihmettelen kyllä Justinin mainitsemien Half-Lifen ja Deus Exin arvosanoja suhteessa Golden Eyeen. Kaikki toki loistavia pelejä, mutta kyllä PC:n parhaimpien räiskintöjen paikka olisi korkeimmalla pallilla.

Tuohon voisin jo kommentoida. GE tullessaan oli todella loistava peli (ja on yhä) mutta ennenkaikkea genressä käänteentekevä. Useammat arvostelijat antavat pelille lisäpisteitä omaperäisyydestä ja sen tuomista uusista asioista genreen.

Ota esimerkiksi UT2003:n saama kritiikki siitä että se ei tarjoa mitään uutta, vaan tekee kaiken aikaisempia vastaavia paremmin. Siksi se saa huonommat arvosanat. Miksi parempi peli saa siis huonommat arvosanat?
 
Lainatun viestin kirjoitti alkujaan nakkerton
Kova väite, jota en ymmärrä tippakaan GE oli tullessaan huomattavasti mullistavampi fps-peli kuin Half-Life. Omasta mielestäni GE:n olisi pitänyt saada täydet pisteet, vaikka ysi kuvaa kaikkien noiden laatutasoa oikein hyvin. Viimeinen virkkeesi kuulostaa taas jo ihan ennakkoluuloiselta pc-pelaajalta, vaikka onkin totta, että suurin osa räiskinnöistä on pc:n heiniä.
Pieni virhe minun puoleltani, sillä muistin GE:n saaneen täyden kympin. Tarkoitukseni ei edes ollut dissata GE:tä, vaan tuoda esille Half-Lifen ja Deus Exin laatua. Kummatkin olivat mullistavia ja valtavan laadukkaita. Täysiä kymppejä ja uskoisin, että Edgeltä olisi kymppi hellinnyt, jos alustana olisi ollut alun perin konsoli. GE oli mullistava, mutta niin olivat myös kummatkin antamani esimerkit ja koko peliä tarkastellessa ne tekivät minuun aikanaan suuremman vaikutuksen.

Ennakkoluuloisen PC-pelaajan viittaa en suostu ottamaan. Se olisikin aika erikoista, kun melkein kaikki pelaaminen tulee nykyään tehtyä konsoleilla. Sen verran palon on PC:llä kuitenkin tullut pelattua, että osaa purnata konsoleilla asioista, jotka on PC:llä tehty paremmin. Vielä tuosta Edgestä: Nettipelaamisesta ei missään vaiheessa tehty numeroa, mutta kun Dreamcastille tuli (sinänsä mainio) PSO, oltiin onnesta pyöreänä. Taisivat mm. hehkuttaa, kuinka chatti-huoneissa on mukavaa porukkaa. :rolleyes:

Toivottavasti ymmärsit, että todella harvan pelin kohdalla näen oleelliseksi alkaa tivaamaan peliaikoja.
Vain kun on kyseessä mahdollisimman simppeli räiskintä? ;)

No joo, MOH:AA (93) tai Red Faction (93) olivat aika heikkoja esityksiä. Eivät ehkä ihan sokeutta, mutta kuitenkin. B&W:a en ole pelannut, antaisitko vielä muita esimerkkejä "täydellisestä sokeudesta" viime aikojen arvosteluista. Ja kyllähän Edge spessussaan myönsi menneensä metsään B&W:n kohdalla.
Tarjoamiasi Pelit-lehden "mokia" vähän ihmettelen. Ensinnäkin lehden arvosana-asteikko on vahvasti yläpäähän painottunut. Pelitin ysi on siis muuta kuin Edgen ysi. MoH AA oli hyvä peli. Ei varmaan kovin metsässä oltu, kun Metacriticin keskiarvo on 92. Red Factionin pistemäärä (91) on minustakin yläkanttiin, mutta kysehän on kuitenkin arvostelijoiden mielipiteistä. Mitään yhtä ainoaa oikeaa arvosanaa ei ole. Jos peli saa pisteitä johonkin suuntaan liikaa tai liian vähän, on kyse juuri siitä. Vasta silloin on syytä huolestua, kun "virhe" on merkittävä. Pelitissä on suhteessa Edgeen sekin hyvä, että arvostelijoiden nimet tietämällä oppii tuntemaan näiden pelimaun ja peilaamaan arvostelut niihin.

Minusta Edge meni tuossa Mafia-arvostelussa metsään. Lisää Edge-mokia en pysty tähän hätään listaamaan, kun en pääse pariin kuukauteen lehtiäni pläräämään. Jos tämä keskustelu on vielä silloin hengissä, jatkan listaa. Sen muistan kuitenkin, että Edgen postipalstalla oli joitain kuukausia sitten ihan pätevää kritiikkiä PC:n sorsimisesta.


Jaetun ruudun peli ja nettiräiskintä ovat kuin kahvi ja pulla. Ne ovat täysin erilaisia, eivätkä ne vie toisiltaan mitään pois. Nettiräiskinnästä puuttuu usein lähes kokonaan se sosiaalinen puoli. Voiko sitä edes sanoa moninpeliksi? Kärjistettynä "yksinpeliä ihmisiä vastaan" ei oikeasti ole kovin kaukana.
Nettipelit ja saman koneen ääressä pelattavat pelit ovat vertailukelpoisia. Sosiaalinen tapahtuma taas ei ole. Jaetun ruudun räiskinnöissä on kaksi ongelmaa, jonka takia en niistä pidä, ruudun pienuus ja pelaajien vähyys.

Kun ruutu on jaettuna neljään osaan, on peli-ikkuna onnettoman kokoinen. Mitään siellä olemisen tunnetta ei synny, mistään ei saa selvää ja pelaaminen on vaikeaa. Kaikki ruudut ovat vieläpä muiden nähtävänä. Pelaajien vähyys taas on ongelma, koska neljä pelaajaa räiskinnässä on todella vähän. Deathmatch on hauskempaa isommalla porukalla ja mistään joukkuepelistä ei voi edes puhua, 2 ja 2 joukkueilla. Netti- tai lähiverkkopelissä ei ole kumpaakaan ongelmaa. Pelaajalla on koko ruutu itselleen, jolloin pelaaminen on paljon hauskempaa ja peleissä on riittävästi pelaajia.

Toki samalla sohvalla istuminen on huomattavasti sosiaalisempi tapahtuma. Ei nettipeleissä mistään "yksinpelistä ihmisiä vastaan" voi silti puhua. Pidempään pelanneet tuntevat toisiaan, pelaajat heittävät viestejä kesken pelin ja keskustelevat ennen ja jälkeen pelin chatissa. Hirveä hinku kuulua klaaneihin osoittaa myös, että kyseessä on hyvin sosiaalinen toiminta. Eihän se silti mitenkään sama juttu ole, kuin vierellä istuvien kavereiden kanssa pelaaminen. Minua nuo aikaisemmin mainitsemani rajoitukset rassaavat niin paljon, että konsolimoninpeleinä saavat yleensä toimia pelit, jossa kaikki toiminta on yhdellä ruudulla.
 
Max Paynen korkeat arvosanat pohjautuvat loistavaan grafiikkaan ja hyviin aaniin. Ilman loistavaa grafiikkaa Max Payne ei olisi ikina saanut sita valtaisaa hehkutusta. Loppujen lopuksi Max Payne on aika keskinkertainen viritys, kun ottaa graafikat pois.
 
Lainatun viestin kirjoitti alkujaan Inertia
Max Paynen korkeat arvosanat pohjautuvat loistavaan grafiikkaan ja hyviin aaniin. Ilman loistavaa grafiikkaa Max Payne ei olisi ikina saanut sita valtaisaa hehkutusta. Loppujen lopuksi Max Payne on aika keskinkertainen viritys, kun ottaa graafikat pois.

Eikös tuo saanut korkeat arvosanat Bullet-Timen käytöstä? Se oli todella innovatiivinen asia räiskintäpeliin mielestäni :)
 
Lainatun viestin kirjoitti alkujaan qbas
miksi ostitte juuri sen konsolin joka teillä on?

Soul Calibur 2
Final Fantasy: Chrystal Chronicles
The Legend of Zelda
SSX Tricky (julkaistu)
Harvest Moon 3

Kaikki viisi samalle koneelle eli Nintendon GameCubelle. Nam!

Lisäksi tietysti übermoninpelejä (Super Smash Brothers:Melee, Mario Party 4, Super Monkey Ballit ja Pokémon-aiheinen partypeli)
+kaiken maailman Mariot, Metroidit, Foxit sun muut perus Nintendo-pelit. Nämä eivät tosin vaikuttaneet valintaani yhtä paljoa kuin edellämainitut 5 peliä. Pikkuveljeni virneen ne kuitenkin vetivät korviin saakka ja näinollen hän avusti päätöstäni rahallisesti, joka puolestaan vaikutti ostopäätökseeni. :)
 
Lainatun viestin kirjoitti alkujaan Hex
Kummatkin olivat mullistavia ja valtavan laadukkaita. Täysiä kymppejä ja uskoisin, että Edgeltä olisi kymppi hellinnyt, jos alustana olisi ollut alun perin konsoli.

Tuskin, pelin pitää olla todella hiottu, että kympistä voitaisiin alkaa puhumaan. Half-Life ei ainakaan sitä ollut. Deus Ex olisi ollut lähempänä.

Ensinnäkin lehden arvosana-asteikko on vahvasti yläpäähän painottunut. Pelitin ysi on siis muuta kuin Edgen ysi. MoH AA oli hyvä peli. Ei varmaan kovin metsässä oltu, kun Metacriticin keskiarvo on 92.

Yläpähään painottuva kyllä, mutta yli 90 pisteissä olen tottunut pitämään Pelitiä aika tiukkana. MOH:AA sai siis melkein saman pistemäärän kuin genrensä merkkipaalut Half-Life ja Halo, ja enemmän kuin esimerkiksi joku Op. Flashpoint tai Deus Ex. Aika paha hairahdus mielestäni tuo 93%. Pelattavuus ei todellakaan ole sillä tasolla. PSX:n MOH:kin oli parempi. Metacriticilla pyyhin oikeasti persettäni.

Minusta Edge meni tuossa Mafia-arvostelussa metsään.

Sama juttu kuin B&W:n kohdalla, mutta Mafian ajattelin kyllä ostaa, eli palataan asiaan.

Nettipelit ja saman koneen ääressä pelattavat pelit ovat vertailukelpoisia. Sosiaalinen tapahtuma taas ei ole. Jaetun ruudun räiskinnöissä on kaksi ongelmaa, jonka takia en niistä pidä, ruudun pienuus ja pelaajien vähyys.

Miten niin sosiaalinen tapahtuma ei ole vertailtavissa?. Jos niitä aletaan kerran vertailemaan, niin ehdottomasti pitää mielestäni myös ottaa huomioon vain moninpelista löytyvä sosiaalinen hauskuus.

Kun ruutu on jaettuna neljään osaan, on peli-ikkuna onnettoman kokoinen. Mitään siellä olemisen tunnetta ei synny, mistään ei saa selvää ja pelaaminen on vaikeaa. Kaikki ruudut ovat vieläpä muiden nähtävänä.

Mistään ei saa selvää? Mistä ihmeestä oikein puhut?
Onhan se tietenkin hienoa pelata isolla ruudulla, mutta itse en ole kyllä koskaan pitänyt sitä niin suurena ongelmana. Kaikki ruudut ovat toisten nähtävillä, mutta jos nyt neljäkin pelaajaa pelaavat samalla ruudulla on aika mahdotonta seurata niitä kaikkia. Sitäpaitsi toisen ruudun näkeminen ei ole pelkästään huono asia ja itse ampuminenhan tapahtuu aina omasta ruudusta. Ruudun voi vieläpä jakaa pahvilla (TM) ja kahden koneen linkittäminen voi tuoda ongelmaan helpostusta.

Pelaajien vähyys taas on ongelma, koska neljä pelaajaa räiskinnässä on todella vähän. Deathmatch on hauskempaa isommalla porukalla ja mistään joukkuepelistä ei voi edes puhua, 2 ja 2 joukkueilla. Netti- tai lähiverkkopelissä ei ole kumpaakaan ongelmaa.

Enemmän ei ole aina paremmin. Kolmea kaveria vastaan pelaaminen on mielestäni hauskempaa kuin 15:ttä tuntematonta vastaan. TS2:ssa ja Halossa useampi kuin neljä pelaajaa on mahdollista. Hyvin tehdyt botit voivat ihan mukavasti viedä ruudulta pois tyhjää tilaa.

Pidempään pelanneet tuntevat toisiaan, pelaajat heittävät viestejä kesken pelin ja keskustelevat ennen ja jälkeen pelin chatissa.

Fuk u u fuckin arzehole!!!
 
Lainatun viestin kirjoitti alkujaan nakkerton
Tuskin, pelin pitää olla todella hiottu, että kympistä voitaisiin alkaa puhumaan. Half-Life ei ainakaan sitä ollut. Deus Ex olisi ollut lähempänä.
Hetkinen? Otetaan HL:ää arvioidessa huomioon sen julkaisuaika. Mainio pelattavuus, mainio juoni, mainiot viholliset (esim. tuliasemaa vaihtavat kommandot) jne. Ainoa, joka kävi vähän tylsäksi, oli meno lopun alien-maailmassa. Deus Exästä sen sijaan keskinkertaisine grafiikoineen, huonoine tekoälyineen ja kliseineen kyllä keksii parannettavaa.

Yläpähään painottuva kyllä, mutta yli 90 pisteissä olen tottunut pitämään Pelitiä aika tiukkana. MOH:AA sai siis melkein saman pistemäärän kuin genrensä merkkipaalut Half-Life ja Halo, ja enemmän kuin esimerkiksi joku Op. Flashpoint tai Deus Ex. Aika paha hairahdus mielestäni tuo 93%. Pelattavuus ei todellakaan ole sillä tasolla. PSX:n MOH:kin oli parempi. Metacriticilla pyyhin oikeasti persettäni.
Olet turhan tarkka. Pisteiden heitot 5-10 pistettä ovat ihan normaaleja, kun mitään yhtä oikeaa arvosanaa ei ole ja arvostelijat ovat erilaisia. Huomasitko, että Deus Exän arvosteli Nirvi, HL:n Kaizu ja MoH:in Tuomas. Nirvi ja Kaizu tuntuvat olevan tiukempia arvosanojensa kanssa, kun taas Tuomas hehkuttaa räiskintöjä helpommin. Jos esim. Tuomas olisi arvostellut Halon, olisi arvosana varmaan ollut päälle 94:n.

Sinun mielestäsi MoH 93 pistettä ja kahden käden sormilla laskettava sadasosien heitto on paha moka? Vähän kyllä ihmetyttää. Minulta loppuvat adjektiivit Edgen mokien kuvaamiseen, jos tuo "moka" on "paha". Edgen hudit ovat kuitenkin ihan eri kokoluokkaa. Mielellään kuulisin vielä perusteluja miksi AA:n pelattavuus ei ole hyvä ja miksi vanha PSX:n MoH on AA:ta parempi. En nimittäin keksi vanhassa versiossa mitään parempaa.

Voisin tuota Edgen kritisoimista jatkaa edelleen. Vaikka Edge keksii mielenkiintoisia näkökantoja ja kohtuullisen usein painottaa oikeita asioita, on vähän perusteetonta kehua arvosteluja, kun niiden pituus ja sisältö on riittämättömän lyhyt. Edgen arvostelut mahtuvat yleensä yhdelle palstalle, joka pituudessa vastaa varmaan 80-luvun Mikrobitin arvosteluja. Jotkut pelit saavat enemmän tilaa, mutta lyhyeksi nekin yleensä jäävän. Siihen pieneen tilaan sitten yleisluontoisesti "maalaillaan" peliä, mutta itse sisällöstö ei kerrota tarkasti. Esimerkiksi Mafian arvostelussa ajotuntuma ja tulitaistelujen toteutus jätettiin huomiotta, vaikka ne juuri ovat ne kaksi tärkeää pelattavuuden osaa.

Miten niin sosiaalinen tapahtuma ei ole vertailtavissa?. Jos niitä aletaan kerran vertailemaan, niin ehdottomasti pitää mielestäni myös ottaa huomioon vain moninpelista löytyvä sosiaalinen hauskuus.
Sosiaaliset tapahtumat eivät ole vertailtavissa, koska ne ovat niin erilaisia. Niiden tuoma hauskuus toki on vertailtavissa, mutta ei periaatteella, jossa verkkopelin omat piirteet ja edut unohdetaan. Lisäksi se, että vieressä istuvan kaverin kanssa on kiva pelata, parantaa kyllä pelikokemusta, mutta ei se poista sen tuomia ongelmia (pieni pelaajamäärä, pieni ruutu).

Isoissa verkkopeleissä mainitsemieni ongelmien poistumisen lisäksi on myös pelin aikana oma sosiaalinen puolensa, jota pienen kaveriporukan kanssa ei ole. Kunnon joukkuepeli hyvin yhteen pelaavalla joukkueella, vaikka 10vs10 kokoonpanoilla, on todella upeaa. Toisaalta kavereita vastaan pelaaminen tosiaan on hauskaa, mutta ei se ainakaan minulla paina niin paljon, että kaikki muu saisi olla selvästi huonommin. Voihan niiden kavereiden kanssa pelata kuitenkin pelejä, jotka sopivat räiskintää paremmin saman koneen nelinpeliin.

Mistään ei saa selvää? Mistä ihmeestä oikein puhut?
Onhan se tietenkin hienoa pelata isolla ruudulla, mutta itse en ole kyllä koskaan pitänyt sitä niin suurena ongelmana. Kaikki ruudut ovat toisten nähtävillä, mutta jos nyt neljäkin pelaajaa pelaavat samalla ruudulla on aika mahdotonta seurata niitä kaikkia.
Peliruudusta ei saa selvää. Siitä minä puhun.

TV:n koko on toki myös ongelma, mutta suurin ongelma on resoluutio. N64:n räiskinnöissä nelinpelissä peli-ikkunoiden resoluutio oli Gameboy Colorin näytön luokkaa. Nykykoneilla tilanne on jo paremmin, mutta kun on tottunut koko näytön resoluutioon, on kaikki aikamoista pikselimössöä. Se yhdistettynä pieneen ruutupinta-alaan ja soppa on valmis. Hyvä, jos se ei sinua haittaa, mutta minä ainakin vaadin räiskintöjä pelatessani sellaista pelaamisen tarkkuutta, jonka liian pieni resoluutio estää.

Sitäpaitsi toisen ruudun näkeminen ei ole pelkästään huono asia ja itse ampuminenhan tapahtuu aina omasta ruudusta. Ruudun voi vieläpä jakaa pahvilla (TM) ja kahden koneen linkittäminen voi tuoda ongelmaan helpostusta.
Miksi kaverin peliruuden näkyminen olisi myös HYVÄ asia? Silloin ei toki pääse kämppimään, mutta samalla minkäänlaista väijyminen tai hyvään tuliasemaan jääminen myöskään onnistu. Sori vaan, mutta kommenttisi logiikka tuo mieleen Hifi miehen selitykset, kuinka kaksi peliporttia on parempi kuin neljä.

Niin kova hinku minulla ei ole tihrustelumoninpeliräiskintöjä ole pelata, että rupeisin niksi-Pirkka ohjeilla väliverhoja yms. rakentelemaan. Kas kun ei ohjeissa käytetä sukkahousuja.

Enemmän ei ole aina paremmin. Kolmea kaveria vastaan pelaaminen on mielestäni hauskempaa kuin 15:ttä tuntematonta vastaan. TS2:ssa ja Halossa useampi kuin neljä pelaajaa on mahdollista.
Se on sinun mielipiteesi. Pelatkaa siinä sitten joukkuepeliä 2vs2. Se on melkein yhtä hauskaa kuin joukkuepeli 1vs1. Tokihan noita suurempiakin sohvasessioita voi järjestää, mutta yleensä taitavat olla aika harvassa kaverit, jotka ensin omistavat PS2:n, toiseksi ovat valmiita raijaamaan TV:nsä pelipaikalle ja sittenhän pitäisi löytyä joka koneelle multitapit, riittävä määrä ohjaimia ja vielä pelaajat niiden ohjainten jatkeeksi.

Hyvin tehdyt botit voivat ihan mukavasti viedä ruudulta pois tyhjää tilaa.
Botit ovat todella laiha korvike ihmispelaajille. Ihmettelen, että dissaat netin päässä olevia ihmispelaajia, mutta tarjoat minkäänlaiseksi vaihtoehdoksi tylsiä, persoonattomia botteja, joiden voittamisesta ei saa juuri mitään tyydytystä.

Fuk u u fuckin arzehole!!!
Heh. Tuo oli varmaan esimerkki verkkopelien viestinnästä, eikä suora viesti minulle? ;) Tuotahan se tosiaan usein on. Kuitenkin kiinnittämällä huomiota missä ja kenen kanssa pelaa, voi kommunikaatio olla paljon muutakin. Pelasin esim. 97-98 Lucasartsin länkkäripeli Outlawsia innolla verkossa. Pelaajamäärät olivat pieniä, joten muita pelaajia oppi tuntemaan. Ainoat haistattelijat olivat nyypät ja toki tietyt ongelmatapaukset.
 
Lainatun viestin kirjoitti alkujaan Hex
Olet turhan tarkka. Pisteiden heitot 5-10 pistettä ovat ihan normaaleja, kun mitään yhtä oikeaa arvosanaa ei ole ja arvostelijat ovat erilaisia. Huomasitko, että Deus Exän arvosteli Nirvi, HL:n Kaizu ja MoH:in Tuomas. Nirvi ja Kaizu tuntuvat olevan tiukempia arvosanojensa kanssa, kun taas Tuomas hehkuttaa räiskintöjä helpommin. Jos esim. Tuomas olisi arvostellut Halon, olisi arvosana varmaan ollut päälle 94:n.

Lehdelle tulisi olla sama linja mielestäni tai voisivat kaikki vaikka perustaa ihan oman lehden. Itse olen ainakin käsittänyt, että todella käytössä oleva Pelitin arvosteluasteikko on 75-99 ja sen jälkeen lähinnä pelkät kymmenluvut. Tasan 80% on ihan hyvän pelin vaiheilla, sen alla oleva peli alkaa olemaan jo kohtalainen. 5-10 pistettä ovat mielestäni Pelitin kriteereillä, nimellisen (0-100?) arvosteluasteikon yläpäässä, jo dramaattisia heittoja.

Mielellään kuulisin vielä perusteluja miksi AA:n pelattavuus ei ole hyvä ja miksi vanha PSX:n MoH on AA:ta parempi. En nimittäin keksi vanhassa versiossa mitään parempaa.

Joudun olemaan aika selväpiirteinen, sillä PSX:n alkuperäistä en ole pelannut muutamaan vuoteen. MOH1:ssä oli muistikuvieni mukaan mielikuvituksellisempi kenttäsuunnittelu, iskevämmät tehtävät ja stealthimpi pelattavuus. AA on kuitenkin hyvä peli, tuotannolliset arvot upeaa luokkaa, vain liiaksi vanhan kertausta ja sen vuoksi klassikkoa (Pelitin score) siitä ei saa tekemälläkään.

Sosiaaliset tapahtumat eivät ole vertailtavissa, koska ne ovat niin erilaisia. Niiden tuoma hauskuus toki on vertailtavissa, mutta ei periaatteella, jossa verkkopelin omat piirteet ja edut unohdetaan. Lisäksi se, että vieressä istuvan kaverin kanssa on kiva pelata, parantaa kyllä pelikokemusta, mutta ei se poista sen tuomia ongelmia (pieni pelaajamäärä, pieni ruutu).

Isoissa verkkopeleissä mainitsemieni ongelmien poistumisen lisäksi on myös pelin aikana oma sosiaalinen puolensa, jota pienen kaveriporukan kanssa ei ole. Kunnon joukkuepeli hyvin yhteen pelaavalla joukkueella, vaikka 10vs10 -kokoonpanoilla, on todella upeaa. Toisaalta kavereita vastaan pelaaminen tosiaan on hauskaa, mutta ei se ainakaan minulla paina niin paljon, että kaikki muu saisi olla selvästi huonommin. Voihan niiden kavereiden kanssa pelata kuitenkin pelejä, jotka sopivat räiskintää paremmin saman koneen nelinpeliin.

En ole missään vaiheessa väittänyt nettiräiskinnän olevan huonompaa. Kuten jo kirjoitin, ne ovat kaksi eri asiaa, joiden suoranaista vertailemista tulisi väittää, koska niiden kannukset ovat eri asioissa. Toinen on sosiaalista, toinen vähemmän. Toinen on pelillisessä mielessä toista kehittyneempää, mutta mielestäni ei edelleenkään niin hyvää moninpeliä.

Peliruudusta ei saa selvää. Siitä minä puhun.
TV:n koko on toki myös ongelma, mutta suurin ongelma on resoluutio. N64:n räiskinnöissä nelinpelissä peli-ikkunoiden resoluutio oli Gameboy Colorin näytön luokkaa. Nykykoneilla tilanne on jo paremmin, mutta kun on tottunut koko näytön resoluutioon, on kaikki aikamoista pikselimössöä. Se yhdistettynä pieneen ruutupinta-alaan ja soppa on valmis. Hyvä, jos se ei sinua haittaa, mutta minä ainakin vaadin räiskintöjä pelatessani sellaista pelaamisen tarkkuutta, jonka liian pieni resoluutio estää.

Onko sinulla jo silmälasit?

Se on ihan tottumuskysymys. Räiskintä toimii riittävän hyvin myös jaetulla ruudulla. Osumatarkkuus on yksinpeliin nähden melkein samaa luokkaa jokatapauksessa.

Miksi kaverin peliruuden näkyminen olisi myös HYVÄ asia? Silloin ei toki pääse kämppimään, mutta samalla minkäänlaista väijyminen tai hyvään tuliasemaan jääminen myöskään onnistu. Sori vaan, mutta kommenttisi logiikka tuo mieleen Hifi miehen selitykset, kuinka kaksi peliporttia on parempi kuin neljä.

En tarkoitakaan sen olevan hyvä asia, mutta siihen kyllä liittyy joitain hyviä puolia, kuten pelin nopeutuminen isolla kentällä ja pienellä pelaajamäärällä. Pelin luonne on siis kiihkeä, tylsiä hetkiä ei satu kohdalle.

Niin kova hinku minulla ei ole tihrustelumoninpeliräiskintöjä ole pelata, että rupeisin niksi-Pirkka ohjeilla väliverhoja yms. rakentelemaan. Kas kun ei ohjeissa käytetä sukkahousuja.

Vaatii oikeasti paljon vähemmän hommaa kuin PC-pelien jatkuva päivittäminen. Ja jos haluat maksaa (paljon halvempaa kuitenkin kuin PC:n päivittäminen), onhan myös sellaisia lasihökkeleitä myynnissä, jolla voi tuijottaa vain ruudun yhtä osaa neljästä.

Tokihan noita suurempiakin sohvasessioita voi järjestää, mutta yleensä taitavat olla aika harvassa kaverit, jotka ensin omistavat PS2:n, toiseksi ovat valmiita raijaamaan TV:nsä pelipaikalle ja sittenhän pitäisi löytyä joka koneelle multitapit, riittävä määrä ohjaimia ja vielä pelaajat niiden ohjainten jatkeeksi.

Totta. Itselläni on siinä suhteessa käynyt mäihä, että pelaajia riittää aika hyvin. Jos näin ei ole, pitäisi tietenkin turvautua internetin tarjoaviin moninpelikokemuksiin.

Botit ovat todella laiha korvike ihmispelaajille. Ihmettelen, että dissaat netin päässä olevia ihmispelaajia, mutta tarjoat minkäänlaiseksi vaihtoehdoksi tylsiä, persoonattomia botteja, joiden voittamisesta ei saa juuri mitään tyydytystä.

Tarkoitinkin botit + ihmiset. Nelinpeli voi saada paljon lisää vipinää, jos siihen lisätään botteja. Ja kuten sanoin, kolme kaveria on jo parempi määrä kuin 15 tuntematonta ihmispelaajaa.
 
Lainatun viestin kirjoitti alkujaan nakkerton
Lehdelle tulisi olla sama linja mielestäni tai voisivat kaikki vaikka perustaa ihan oman lehden. Itse olen ainakin käsittänyt, että todella käytössä oleva Pelitin arvosteluasteikko on 75-99 ja sen jälkeen lähinnä pelkät kymmenluvut. Tasan 80% on ihan hyvän pelin vaiheilla, sen alla oleva peli alkaa olemaan jo kohtalainen. 5-10 pistettä ovat mielestäni Pelitin kriteereillä, nimellisen (0-100?) arvosteluasteikon yläpäässä, jo dramaattisia heittoja.
Se, että pisteissä on pieniä heittoja ei ole mitään linjan vastaista. Arvostelijat ovat kuitenkin yksilöitä, joten toiveet, että PC-pelejä arvostelisi viisi kappaletta Nirvin klooneja, ei ole nykytekniikalla vielä mahdollista. Pelitissä kuitenkin pidetään linjapalavereita ja ilmeisesti lähetetään "vääriä" arvosanoja takaisin kirjoittajille. Käytännössä nämä koskevat avustajien kirjoittamia arvosteluja, ei näitä mistä me olemme puhuneet. Ja kyllä ne siellä Edgessäkin ovat yksilöitä, vaikka nimet eivät ole esillä. Toki on ollut jotain juttuja, että Edgen päätoimittaja päättäisi arvosanat, mutta se nyt vasta onneton menetelmä olisikin tuohon sinun tavoitteeseesi.

Ihme kärpäsestä härkäsen tekemistä, kun jaksat tuosta MoH AA:sta valittaa. Jos hyvä peli saa liian hyvän arvosanan, ei millään voi puhua merkityksellisestä mokasta. Kyse taitaa olla enemmän siitä, että sinun pitää iskeä jollain takaisin, kun minä kritisoin Edgen huonoja ja heittelehtiviä PC-arvosteluja.

Luetko muuten niitä Pelitin arvosteluja, vai katsotko vain arvosanoja? Päinvastoin kuin Edgessä, kaikki tarvittava selviää sieltä teksteistä. Pelitin arvosteluista voisi jättää arvosanat pois ja silti tulisi selväksi mikä on hyvä peli ja mikä ei. Edgessä sama ei oikein onnistuisi.

Joudun olemaan aika selväpiirteinen, sillä PSX:n alkuperäistä en ole pelannut muutamaan vuoteen. MOH1:ssä oli muistikuvieni mukaan mielikuvituksellisempi kenttäsuunnittelu, iskevämmät tehtävät ja stealthimpi pelattavuus. AA on kuitenkin hyvä peli, tuotannolliset arvot upeaa luokkaa, vain liiaksi vanhan kertausta ja sen vuoksi klassikkoa (Pelitin score) siitä ei saa tekemälläkään.
Mikä mielikuvituksellinen kenttäsuunnittelu? Ihan kivaa metsää, kylää ja kaupunkia, mutta myös todella lineaarista etenemistä. AA:ssa on sentään Normandian maihinnousu, eikä kyllä mitään huonompaa. Mitäköhän ne iskevämmät tehtävät sitten olivat? Samaa meininkiä, lineaarista etenemistä ja pari hiippailua. Grafiikoiltaan AA on luonnollisesti kilometrin edellä ja samoin ohjauksessa, joka oli PSX:llä pädiohjaukseksikin kankeaa.

Vaikka olen kanssasi samaa mieltä, että AA:ta ylistettiin vähän liikaa, olen silti sitä mieltä, että hyvä peruspeli, komea grafiikka ja hienosti toteutettu toinen maailmansota on sellainen paketti, josta on helppo nauttia. Se on ehdottomasti hyvä peli. Tämä tuntuu olevan yleinen käsitys muutenkin, kuten suuntaa antava (ja sinun arvostamasi) Metacritic kertoo.

En ole missään vaiheessa väittänyt nettiräiskinnän olevan huonompaa. Kuten jo kirjoitin, ne ovat kaksi eri asiaa, joiden suoranaista vertailemista tulisi väittää, koska niiden kannukset ovat eri asioissa. Toinen on sosiaalista, toinen vähemmän. Toinen on pelillisessä mielessä toista kehittyneempää, mutta mielestäni ei edelleenkään niin hyvää moninpeliä.
"Yksinpeli muiden ihmisten kanssa" osoitti jo, ettet ymmärrä mistä nettipeleissä on kyse. Siksi sinun ei ehkä nettipelien ja saman koneen moninpelien sosiaalista puolta kannata vertailla.

Väite, että vieressä istuvia kavereita vastaan pelaaminen on parempaa moninpeliä, ei ole yksiselitteisesti totta. Sosiaalinen puoli on enemmän ja suoremmin esillä, mutta onhan moninpeli myös juuri sitä moninpeliä, jolloin homma syntyy siitä, että pelaajia on monta. Yleensä enempi on parempi. Joku LAN on toki "best of both worlds".

Onko sinulla jo silmälasit?

Se on ihan tottumuskysymys. Räiskintä toimii riittävän hyvin myös jaetulla ruudulla. Osumatarkkuus on yksinpeliin nähden melkein samaa luokkaa jokatapauksessa.
Ai silmälaseilla jaetun ruudun ongelmat katoavat. Ilmeisesti pitäisi olla plussalasit, niillä ainakin ruutu näyttäisi suuremmalta.

Tottumiskysymys, ehkei kuitenkaan. Ei se ruutu tai resoluutio muutu yhtään suuremmaksi totuttelemalla. Tihrustamista se on, jossa tarkkuus ja tunnelma kärsii. Sen verran paljon on pelitunteja jaetulla ruudulla vuosien varrelta, että ei se tästä enää mihinkään muutu. Hyvä toki, jos sinulle maistuu.

En tarkoitakaan sen olevan hyvä asia, mutta siihen kyllä liittyy joitain hyviä puolia, kuten pelin nopeutuminen isolla kentällä ja pienellä pelaajamäärällä. Pelin luonne on siis kiihkeä, tylsiä hetkiä ei satu kohdalle.
Onpa tosiaan merkittävä hyvä puoli, jos liian pieni pelaajamäärä voi pelata isompia kenttiä. Eihän tuollaista edes kehtaa pistää minkäänlaiseksi vastapainoksi, kun haittoina ovat kaikki jaetun ruudun ongelmat.

Vaatii oikeasti paljon vähemmän hommaa kuin PC-pelien jatkuva päivittäminen. Ja jos haluat maksaa (paljon halvempaa kuitenkin kuin PC:n päivittäminen), onhan myös sellaisia lasihökkeleitä myynnissä, jolla voi tuijottaa vain ruudun yhtä osaa neljästä.
Vau. Nyt päästiin jo tuohon "PC maksaa ja vaatii päivityksiä" scheisseen. Olisi nyt edes liittynyt johonkin. Minua sinä syytät PC-pelaajan ennakkoluuloista ja itse isket tuollaista. Voi voi.

Sen verran kyllä ovat koneet hanskassa, että koen aikalailla helpommaksi (ja järkevämmäksi) päivityksen hakemisen silloin tällöin, kuin lakana- tai pahviviritysten rakentamisen TV:n eteen.

Taidan jopa tietää, mitä tuolla lasihökkelillä tarkoitat. Ehkei se kuitenkaan ole todellinen vaihtoehto.

Totta. Itselläni on siinä suhteessa käynyt mäihä, että pelaajia riittää aika hyvin. Jos näin ei ole, pitäisi tietenkin turvautua internetin tarjoaviin moninpelikokemuksiin.
Siis sinulla on useampi PS2:n omistava kaveri, jotka raijaavat telkkareitaan pelipaikalle, omistavat multitapit ja kasan ohjaimia ja sitten vielä löytyy hirmuinen määrä kavereita niiden ohjainten varteen? Kaikki toki osaavat vielä pelata peliäkin riittävän hyvin. Onneksi olkoon, tuollaista porukka ei kovin montaa taida Suomesta löytyä.

Moninpelien pelaaminen internetissä ei muuten ole mitään mihin kavereiden puutteessa tartutaan. Netissä kuitenkin löytyy todella suurien pelaajamäärien pelejä, vaihteleva vastustajajoukko, pelejä joihin ei ehdi syventymään kaveriporukan kanssa ja toki eihän se suurikaan kaveriporukka voi tavata kovin usein, kun taas netissä voi pelata milloin vain.

Tarkoitinkin botit + ihmiset. Nelinpeli voi saada paljon lisää vipinää, jos siihen lisätään botteja. Ja kuten sanoin, kolme kaveria on jo parempi määrä kuin 15 tuntematonta ihmispelaajaa.
Vipinää niillä boteilla saa, mutta ovat ne silti todella laiha korvike. Enemmän ne usein vielä ärsyttävät. Keskityt ihmispelaajaa vastaan taisteluun ja sitten paikalle iskee botti, joka ampuu toisen pelaajan. Jos kyseessä olisi ollut toinen ihminen, olisi homma ollut ihan luonnollista, mutta satunnaisluvuilla tähtäävä botti vaan pilaa tilanteen.

Kolme pelaajaa on juuri sen sosiaalisen puolen osalta parempi kuin 15 nettivastustajaa, mutta huonompaa pelattavaa se kyllä tarjoaa. Hyvät ja huonot puolet kummassakin.
 
Lainatun viestin kirjoitti alkujaan Hex

Siis sinulla on useampi PS2:n omistava kaveri, jotka raijaavat telkkareitaan pelipaikalle, omistavat multitapit ja kasan ohjaimia ja sitten vielä löytyy hirmuinen määrä kavereita niiden ohjainten varteen? Kaikki toki osaavat vielä pelata peliäkin riittävän hyvin. Onneksi olkoon, tuollaista porukka ei kovin montaa taida Suomesta löytyä.

Moninpelien pelaaminen internetissä ei muuten ole mitään mihin kavereiden puutteessa tartutaan. Netissä kuitenkin löytyy todella suurien pelaajamäärien pelejä, vaihteleva vastustajajoukko, pelejä joihin ei ehdi syventymään kaveriporukan kanssa ja toki eihän se suurikaan kaveriporukka voi tavata kovin usein, kun taas netissä voi pelata milloin vain.

Vipinää niillä boteilla saa, mutta ovat ne silti todella laiha korvike. Enemmän ne usein vielä ärsyttävät. Keskityt ihmispelaajaa vastaan taisteluun ja sitten paikalle iskee botti, joka ampuu toisen pelaajan. Jos kyseessä olisi ollut toinen ihminen, olisi homma ollut ihan luonnollista, mutta satunnaisluvuilla tähtäävä botti vaan pilaa tilanteen.

Kolme pelaajaa on juuri sen sosiaalisen puolen osalta parempi kuin 15 nettivastustajaa, mutta huonompaa pelattavaa se kyllä tarjoaa. Hyvät ja huonot puolet kummassakin.

Pari huomiota tähän "mielenkiintoiseen" keskusteluun:

1: Pelit-lehden arvostelut PC-puolella ovat kohtuullisen ladukkaita, kuitenkin niihinkin liittyy varauksia niin kuin kaikkeen.
Siinä olen naken kanssa samaa mieltä että jos esimerkiksi 90 pisteen ympärille ajatellaan +-3p varaus arvosanaan, on se pelitin asteikolla sama kuin puhuisi ok-pelistä (87p) tai huippupelistä (93p) -puhumattakaan +-5p. En itse hanki kuin poikkeustapauksissa alle 90p pelejä, näinpä juuri tuolla kriittisellä alueella on pisteiden paikkansapitävyys leellista. Yleensä vastauksen saa kuitenkin arvostelun tekstistä, ei tosin välttämättä ihan aina.
Mielestäni 0-10 tai 4-10 asteikko on siitä järkevämpi, että siinä ns virherajat pitäisi olla arvosanan sisään mahtuvia. Siis 8:n peli on 8:n arvoinen kaikkien lehden arvostelijoiden mielestä. Näin arvosana on mielekkäämpi. Silloin myös voi suoraan päätellä että ostamiselle löytyy perusteita vain harvassa tapauksessa, jos peli saa huonomman arvion kuin 9.

2: Monesti on käynyt niin että netin moninpeleistä löytyy porukkaa, jotka käyttäytyvät onnettomammin kuin botit. Tosi kiva pelata jotain pärssonia vastaan, joka juoksee kuin risiiniöljyä juonut hirvi pusikossa. Ellen ole aivan nyt käsittäyt väärin, niin esim TS2 voi pelata PS2:lla I-linkin välityksellä 16 ihmistä samaan aikaan. Sitten jos on esim 2 töllöö samassa kämpässä (niin kuin monessa on) ei tärvitse välttämättä kuin
toisen konsolin, niin pääsee jo 2vs2 + botit( järkevämpiä kuin monet ihmiset) tai kaksi lisäkonetta töllön ja i-link-hubin 3vs3 peliin. En ole varma toimiiko i-linkitettynä neljä pelaajaa samalla koneella, jolloin multitappien avulla saisi määrää jo kohoamaan niin suureksi että rupeaa kaverit loppumaan. Ja tähän siis vain 3 tv:tä ja kolme konsolia.
Tommoset tapahtumat on ihan eri levelillä hauskuudessa verrattuna netissä pelaamiseen. Se on ihan eri tyyppinen tapahtuma. En sano että se on jotenkin tylsää tai huonoa, mutta miettikääpä asiaa näin: Kumpaa muistelet hymyssä suin koko viikon: Mätit netissä la ja su -välisen yön unrealia vai olitte kavereiden kanssa viettämässä peli-iltaa kimpassa. Pelasitte ts2:a kuudella pelaajalla, järjestitte VF4 -turnauksen, ajoitte GT3:a kolmelta ruudulta, välillä mätitte PES:illä pari "friendly" englanti vs argentiina ottelua, otitte olutta ja jauhoitte skeidaa läp yön.

Huonona puolena jälkimmäisessä on tiety se että se vaatii enemmän järjestelyä ja porukoilta aikaa .Muilta osin in ainakin minulle selvää kumpaan "tapahtumaan" osallistuisin.

Huoh, tulipa pitkä.
 
Tätäkin threadia leivotaan näköjään tuollaiseksi "Tehokkain konsoli"-mammuutiksi. Ikävää, mutta ainakaan minä en jaksa lukea theadia enää läpi.
 
Joo, no ei tässä nyt ehkä alkuperäisestä kysymyksestä enää juurikaan keskustella...

Tämä ketsju on tosin pitkä, että jos on ollut mukana jonkin aikaa, niin tietää suunnilleen mitä tuolla alussa on keskusteltu - siispä ei tarvitse lukea ketjua läpi. Ellei sitten joka kerta lue koko ketjua taustaksi uudelle viestille. Lancer ?
 
Status
Uusia vastauksia ei voi lisätä.
Ylös Bottom